Olipa aikamoinen tuuli Siltiksessä lauantaina. Senkinmoinen, että kokonaistuloksella +1 sai sellasta 925 pongoa ratinkia
Käytännössä suurimmalla osalla väylistä yli vitosesta oli aika lottoa putata ja kakkosestakin oikeasti pelotti välillä. Tuli ihan kevään Peurunka mieleen. Eli käytännössä geimplään lähti aivan lonkalta jokaisella tiillä ja seikkailuksi meni, lähinnä parin pahemman mokan kautta, mutta tasaisen hyvällä yleispelillä sai pelastettua todella paljon. Ja paljon jäi hampaankoloon...
1. kierros: Vielä hämärtää vähän ja tuulee perkeleesti etelästä
5: Envyllä suht suoraan korille, nostopörö (-1)
6: Ajattelin hysseä zonella, mutta tuuli liidättää sen ainakin 15 m pitkäksi vasemmalle. Rauhassa matala puttiliidätys korille kyyneleellä, par (-1)
7: Envyllä korille, tuuli nappaa ja liidättää kympin pitkäksi. Neppi alle kun ei vastikseen viitsinyt yrittää yhtään, par (-1)
8: Onkelmia. Avaus ihan hyvä, fireball forella mutkaan, mutta tuuli viettää helvetisti pitkäksi kummun taakse. Paha lähäri zonella rystyltä, mutta tuuli nappaa taas ja liidättää melkeen outtiin. Rauhassa taas neppi alle ja bogi lappuun (0)
9: Törkyinen vastis. Painan vaan maxilla täysiä forella eikä jaksa portille asti. Osuu ihan hyvin, mutta skippaa pahasti oikealle. Kapea väylä korille, johon haen heittoa jota en osaa: antsaneppi vakaalla kiekolla. Grippaa vähän ja osuu mandoon ja jatkaa huonolle puolelle. Uusintaheitto, matala fore puiden sekaan ottaa tuulta ylleen ja putoo samantien maahan. Vielä zonella foreneppi korille, siihen vajaaseen pariin metriin. Ei vaan mene putti sisään, hyvä että putterikaan pysyy siinä myräkässä kädessä (+4)
10: Envyllä haetaan suoraa linjaa, mutta tukijalka pettää ja lätty nousee. Jostain puusta kuitenkin kimpoaa vajaan kasin putille. Alle ja par (+4)
11: Envyllä hysseä, mutta lähtee liian matalana ja osuu puihin. Neppi alle ja par (+4)
12: Thunderpöröllä suoraan korille ja nostopörö (+3)
13: Thunderilla todella loivaa hysseä vitosen putille, ei mene (+3)
14: Resistorilla matala hysse nostolle ja pörö (+2)
15: Tähän osuu puuskat. Pistän maxilla suht täysiä ja jään yli kympin vajaaksi. Jännitysneppi jää kuin jääkin alle ja par (+2)
16: Bossilla jäätävään myötäseen matala, suora linja. Jaksaa korille asti, josta jäätävä skippi 20 m korista takavasemmalle kuusten alle. Sieltä pieni taiteilufore zonella korille ja par (+2)
17: Stiletolla vastaseen, vähän liikaa hyssessä, joten jää keskipuihin. Siitä neppi korille ja par (+2)
18: Tätä väylää oli muutettu muutama metri pidemmäksi ja korin ympärillä oli n 7 m säteinen saari. Kanteleella se heitto, joka ysillä olisi pelastanut. Pieni antsa vakaalla putterilla nostolle. (+1)
Tai niin luultiin. Tosiasiassa siirtymällä ykköselle tajutaan, että unohdin pelata väylän loppuun, kun ruvettiin mittaamaan ctp:tä. Tästä sitten todetaan pienen ketjureaktion kautta kierroksen jälkeen, että 2 rankkua ja käydään pelaamassa väylä loppuun. Piti tääkin sitten kokea kantapään kautta
1: Envyllä korille, joku kasin putti sattuu napsumaan ketjuihin ja pörö (+2)
2: Envyllä sellanen luokka moro-avaus. Lähtee vähän liikaa oikealle, osuu aitaan ja jatkaa siitä pillisuoraan koria kohti ja osuu yläpantaan. Nostopörö (+1)
3: Purella korille, vähän lähtee löysänä ja 6-7 m:stä putata ja ketjuista puhurissa ulos (+1)
4: Envy liitelee reilusti pitkäksi, yli kympistä neppi alle ja par (+1)
Rating: 932 ja sijoitus 2/8. Todella ristiriitainen fiilis, mutta äärimmäiseksi yllätykseksemme ollaan siis Kalevin kanssa (pelattiin samassa kortissa) top 2, kun hän heitti parin. Ei siinä, pientä evästä napaan ja uutta kiessiä kehiin ma1 kärkikortista huikeasta 8 pelaajan poolissa (puolustuksekseni olin reitattu näistä 7:ksi
. Kärkikortissa kaikki siis 3 heiton sisällä ja todella mielenkiintoinen kierros lauantailottoa!
1: Envyllä rakoseen ja kasin putti wobble-wobble-ching ketjuihin, hurraa! (-1)
2: Envyllä vakoseen vähän vajaaksi ja 6-7 m putti sanoo plumbs alarautaan (-1)
3: Purella nostolle (-2)
4: Envyllä nostolle (-3)
5: Envyllä nostolle, onpa tämä helppoa! (-4)
6: Noniin, helpot väylät pelattu ja sitten otetaan se myrsky taas mukaan peliin. Zonella fore tällä kertaa, mutta liian matalana. Neppi kuitenkin alle varmasti ja par (-4)
7: Envyllä aika identtinen heitto samanmoisen verran pitkäksi. Tällä kertaa putti alarautaan ja par (-4)
8: Läppäväylä. Tulipallolla vähän korkeampi fore niin ei jaksa ihan sinne kukkulan taakse. Zonella yritän mahdollisimman matalaa heittoa, mutta taas tuuli nappaa ja siellä ojalla ollaan. Kanteleella neppi korille, mutta lätty nousee pystyyn ja rollaa takaisin päin sen kympin. Vielä uusi neppi alle ja tupla lappuun. Toim. huom. Kärkikortti heittin tähän yhteensä 21 heittoa (-2)
9: Maxilla taas fore. Ihan liikaa vasuriin, pitää nepata portille. Vielä yksi onnistunut neppi korille ja bogi. Huh, semisti damage controllia (-1)
10: Envy lipee taas samalla tavalla korkeeks, mutta alle kympistä pääsee yrittää. Ei mene ja par (-1)
11: Envyllä rehellinen hysse ja putti ehkä nelosesta sisään (-2)
12: Thunderbirdillä holarilinjaa, mutta kybä pitkäksi, neppi alle ja par (-2)
13: Tässä vaiheessa johdin näemmä Koskelaista vielä viidellä (5) heitolla, joten eikun töhöttämään! Thunderbird lähtee huonosti kädestä ja kääntää yli outtiin. Siitä tieltä vielä todella löysä lähäri kympin putille, joka ei mene. Tuplaa ropisee (0)
Loppuja väyliä en enää jaksakaan selostaa, sillä ne ovat niin monotonisen keskivertaista draivailua päätyen kaikki nostopaariin, joten eiköhän tämä seiftailusta selostaminen riitä. 18:lla vaan vähän jänskätti, kun avaus oli ehkä millin sisällä ja huono putti poikkeuksellisen tyynessä ei uponnut. Lopputuloksena sudariin Koskelaisen kanssa ykköseltä, kun tämä alkoi lopussa pelaamaan ja otti vikalle 5 väylälle 4 pöröä. Sudarissa pistin envyllä varmasti portista sisään ehkä kasin putille ja... loppuratkaisu kokonaisuudessaan näkyy tässä:
http://www.ustream.tv/channel/JLsQHEjySXZ (Tomaksen avaus n. 1:50, jonka jälkeen pian omani). Joka tapauksessa loppusijoitus 2/8 ja ratinkia vielä 921 tuosta tokasta parin kierroksesta. Kokonaisuudessa todella kivat pelit, menisin uudestaan
Mutta mutta jospa sitä sitten vihdoin paketoisi tämän kauden. Seuraavassa hieman tajunnanvirtaa päättyvästä vuodesta kesken yövuoron raapustettuna, joten beware
Ensimmäinen kisakauteni on ollut järjettömän hieno kokemus, josta olen erittäin kiitollinen Viikkareiden innostavalle peliseuralle. Mahtava seura, upeaa porukkaa ja vielä mahtavampia pelireissuja. Menestystä ei vielä tullut liiton puolelta, mutta kaksi pienempää voittoa kuitenkin Hyvinkään MVP Circuitista ja seuran pariskaboista. Kisakierroksia on nyt alla 37, joiden jälkeen sain kuin sainkin säilytettyä 900 ratingin, joka taisi jonkinmoisena tavoitteena kevään koitosten alkaessa olla
Kun katselee asioita taaksepäin ja miettii mennyttä kautta ja erityisesti kesää näin jälkikäteen nummelalaisittain saunameiningillä niin päällimmäisenä nousee mieleen kehitys oman kehon ja mielen hallinnassa. Loppujen lopuksi uskon, että jatkuva itsekriittisyys on omiaan viemään suoritustasoa ylöspäin näin hellän ja hienosäätöisen lajin parissa. Tietenkin esimerkiksi draivin hiominen ja sen pituuden kasvattaminen vaatii paljon treeniä, toistoja ja vähän vielä lisää treeniä, mutta vaatii myös aivan omanlaatuistaan mielenhallintaa pystyäkseen siirtämään sen tatsin ja fiiliksen myös kisakierrokselle. Omalla kohdallani halu näyttää oma osaamiseni ja kehitykseni muille on tuonut valtavasti virtaa ja motivaatiota harjoitteluun ja tälläkin hetkellä on motivaatio erittäin korkealla, vaikka päivät ovat lyhyitä, kylmiä ja märkiä. Miten motivoida itsensä treenaamaan talvikaudella? Oma lähtökohtani on, että mitä monipuolisemmin pystyy urheilemaan, sitä paremmin ehkäisee kyllästymisen. En aio rajata tai suunnitella mitään liikunnan muotoa pois, vaan kaikki menköön fiiliksen mukaan. Välillä lenkille pesisjunnujen kanssa, välillä venyttelemään pesisjunnujen kanssa, välillä sateeseen puttaamaan, välillä punnertamaan duunissa keskellä yötä ja sitä rataa
Periaatteessa voisin laskea nykyisen ammattini radiofarmasian tuotantolabrassa sopivan loistavasti fribaelämään. Aamuvuorot ovat todella aikaisia (alkaen yleensä klo 6), joten radalle ehtii myöhään syksylläkin ja vielä paremmin heittämisen mahdollistavat yövuorot, joita on puolet työviikoista. Ainoa mitä pitää varoa, on itsensä uuvuttaminen, koska tällainen rytmi ei periaatteessa sovi itselleni yhtään, jos en oikeasti saa nukuttua tarpeeksi. Ensi vuodelle lähden sillä tähtäimellä, että saan peruskunnon nostettua sille tasolle, ettei tämä asetelma tule tuottamaan ongelmia missään vaiheessa. Ajattelin talven synkimpinä hetkinä kokeilla
sadan punnerruksen ohjelmaa ja muutenkin pysyä mahdollisimman aktiivisena läpi kaamoksen. Seuralla on perjantaisin hallivuoro Sipoossa pienessä 50x70 m kuplassa, jossa pystyy jonkinmoista viskelyä harrastelemaan ja tietenkin puttia, sekä varsinainen puttivuoro maanantaisin. Kaiken tämän säädön aion motivoittaa laatimalla kunnon tavoitteet ensi kesäksi, jota pitää joku ilta pohtia ihan kunnolla parin olusen kanssa. Tällä hetkellä tahto jatkaa kehitystä on äärimmäinen ja haluan nähdä miten pitkälle pystyn viemään itseni.
Mitkä sitten olivat omalta kantiltani tärkeimmät seikat kuluneena vuotena?
Tärkeimpänä koen ajatusmaailman laajenemisen. Älä heitä täysiä treenikiessillä, harjoittele myös sitä keskittymistä. Tämä on johtanut kohdallani erittäin yleismaailmalliseen rauhallistumiseen niin höntsä- kuin kisakierroksilla. Se on auttanut niin draivin tarkkuudessa ja hallittavuudessa kuin ihan putissakin. Putti kun tahtoo hajota heti, kun repäisee sen ekan huonon heiton täysiä keskelle puskaa. Mitä vähemmän saat itsesi hermostumaan sitä rauhallisempi olet, so simple?
Toisena tulevat kiekkoasiat. Envy ja crave käytännössä rakensivat kauteni noustessaan luottokiekoiksi lähestymisiin, putteriheittoihin, draiviin niin avoimella kuin metsässä ja foren kontrolloimiseen rauhoittamalla. Nämä kaksi kiekkoa ovat käytännössä sellaisia, että pystyisin 95%:ssa heitoistani suorittamaan niillä kahdella. Envy päätyi kohti loppuvuotta syrjäyttämään midarit kokonaan repusta ja vain cravella draivailtuani sain 20-30 m pituutta lisää nopeampiin draivereihin. Jokaisen täytyy löytää omat luottokiekkonsa ja itse olen nyt erittäin tyytyväinen siihen, mitä näistä kahdesta saan irti.
Keväällä oli jäätävä kriisi putin kanssa, kun 3-4-metrisiä oli mahdoton upottaa. Kokeilin koko talven ja alkukevään kaikenaista eri puttityyleistä grippeihin ja nyt asiaa jälkeenpäin miettineenä olen tullut johtopäätökseen, että mietin asiaa liian paljon ja tätä myöten tuotin liikaa turhaa stressiä asialle. Kun treenaat samaa pikkutarkkaa asiaa tolkuttoman monta tuntia, on jostain pakko saada itseluottamus mukaan tai treeni voi mennä täysin hukkaan. Itse panostin murehtimiseen aivan liikaa ja pelkotilat kiiltelivät kokoajan takaraivossa. Sen sijaan aloin keskittymään muihin itselleni hankaliin asioihin, kuten lähäreihin
Lähäreissä sinänsä ei ole välttämättä mitään sen kummempaa, kunnes puhutaan oikeasti troubleshoteista sieltä tuhannen perseen puskasta tai kuusen takaa. Mutta vähänkin epätasaisella maalla tulee osata heittää paikaltaan. Tämä painon siirto ja voiman tuottaminen paikaltaan heittäsessä on yksi niistä asioista, joita en osannut yhtään vielä keväällä ja jonka koen yhdeksi tärkeimmistä seikoista pelin monipuolisuuden kannalta. Suosittelenkin kaikille harjoittelemaan kaikkia mahdollisia heittoja, juuri epäonnistuneen avauksen jälkeen niillä pelastetaan heittoja
Vaikka mennyt vuosi on välillä ollut melkoista vuoristorataa tuloksellisesti, on se kaikki kuitenkin ollut välttämätöntä itsensä löytämiselle, varsinkin ilman varsinaista määrätietoista valmentamista. Jokaisesta virheestä on opittava, omiin personallisimpiin luonteenpiirteisiin on totuttava ja ne on hyväksyttävä, jos tahtoo oikeasti kehittää itseään. Mahdollisille lukijoille voin terkkuina lisätä, että tämä on loppujen lopuksi luova laji ainakin vielä tässä vaiheessa. Harjoitellessasi uusia asioita kannattaa katsoa kokonaisuutta ja sitä kautta lähteä kehittämään itseään. Jos jokin yksittäinen osa-alue tuntuu vaikealta niin pura se osiin; mitä kaikkia yksityiskohtia löydät? Sormen paikoista vedon pituuteen ja jalkaterän asentoo, mitä tahansa kappaletta heittävässä ihmisessä on niin monta liikkuvaa osaa, että biomekaniikasta saa juuri niin monimutkaista kuin itse haluat. Juuri tämä on yksi niistä asioista, joka eniten itseäni lajissa kiehtoo. Ja heittolajeissa muutenkin. Voima tulee vartalonhallinnasta eikä siitä, miten paljon jaksat jankata salilla samoja painoja nostellen. Voima tulee siitä, miten laajasti osaat ajatella oman kehosi ja käsittää sen, miten saada sen yksittäiset osat liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti
Jauhan paljon yleismaailmallista skeidaa, mutta koen sen välttämättömäksi omia ajatuksia avatessani itselleni. Uuden oppiminen on mahtavaa ja tämä on kiva tapa terapioida itseään. Suosittelen!
Hyvää joulunodotusta itse kullekin
