Frisbeegolf-forum.fi

Kirjoittaja Aihe: Murjotusketju  (Luettu 172271 kertaa)

Poissa JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 592
    • Profiili
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #795 : 15.08.18 - klo:14:50 »
Hallelujaa ilosanoma! Saatoin saada vapautuksen juoksemisesta lopuksi ikää Tyynessä kolhitun jalan takia. Hoito puihin, kun diagnostisoinnin aloitus kesti ja on osin kesken edelleen. Ja eilen kuntoutusohjeiden saaminen satutti lisää. Pakkia ennen toivottavaa edistystä. Leikkaus ei yleensä auta, joten ei tutkita, kun hoito on joka tapauksessa kuntoutuksella parempiin tuloksiin vievä kuin leikkaus. Siten on vain epäily ylirasituksen aiheuttaman tulehduksen lisäksi hajonneesta osasta, jolle ei voi muuta tehdä kuin vaihtaa teko-osa. Näin nuorelle ei yleensä kannata sitä tehdä.

Saa nähdä, onko minusta kuvaajaksi ja heittäjäksi. Ainakaan oikealla rystyllä. Koira säästäisi fore, mutta sitä suitsii käsivammat. Vasuri saattaa helpottaa jalan rassia, mutta se on vain teoria, mitä en aikoihin taida päästä testaamaan.

Kyllä elämä on ihanaa!

Oikeasti uskon pystyväni tiin puolelta kuvaamaan soolona ja ainakin osan välistä, mihin ehtii juoksematta tai vähällä hölkällä kuvaamaan kahdella kuvaajalla. Eiköhän soolona korin päästä kuvaus päätapana kuvata ole ohi. Vain jonoissa ja harvoilla väylillä ehdin enää jalan sietämällä tavalla vastaanottopäähän. Pah.

Nyt sain liikuntaluvan 15 minuuttia max ja  eihän se auta, kun kuntoutusohjeiden haku rikkoi jalkaa taas niin, ettei ruokakauppaankaan ole asiaa.

Poissa tapioe

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 797
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tapio Eskola
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #796 : 27.09.18 - klo:16:55 »
Tänään meinas kyllä vähän murjotuttaa kun tuli hyvin selväksi, että kyynärpää ei kestä heittää yhtään forea. Ensimmäinen forehysse kirpaisi sn verran makiasti, että homma sai jäädä siihen. Hyvin kyllä huomasi miten iso osa omaa peliä fore on ja toisaalta miten iso etu siitä on, että voi heittää tasapuolisesti kumpaakin heittoa.

Onneksi kyynärpäässä ei ole mitään isommin rikki, oliskohan jotain bursiitin tapaista tai pientä tulehdusta ojentajan jänteessä. Pitää alkaa buranaa rouhimaan, josko se sillä lähtisi. Sinänsä jännä kun koko kesän sai heittää ihan sydämensä kyllyydestä forea,  mutta heti kun otti puntin kunnolla takasin kuvioihin niin johan alkoi juilimaan.

Poissa TaneT

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 828
    • Profiili
  • Seura: TT
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #797 : 28.09.18 - klo:07:36 »
No ei se sillä lähde, auttaa ainoastaan oireisiin. Akuuttiin vaivaan lepoa ja sitten perään kuntoutusta. Tsemppiä!
Judge Kruunu Slammer | Claymore Verdict Justice | Thief Culverin Felon Ahti | Trespass Enforcer

Poissa JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 592
    • Profiili
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #798 : 18.10.18 - klo:04:46 »
Kuntoutuksessa nyt, eilen 2. kerta radalla kesäkuun alun jälkeen ja maratoonarin kynsi versio 4.

Ekalla kerralla oli liian kireät kuorihousut, kun viime vuoden kympin kampanjahinnalla kannatti ostaa. Vanhuksien kokemuksia simuloivia painoliivejä, mitkä rajaavat liikeratoja on olemassa. Ilman painoja sain tuntea, miltä tuntuu olla jaloistaan jäykkä heittäjä, kun pöksyistä loppui liikerata kämmenillä aiheuttaen kompurointia. Venytelkää! Haarus repesi housuista, haluatteko saman hupialueelle?

Nyt oli uudet isommat kuorihousut 4 suuntaan venyvällä kankaalla, joten ei ongelmia venyvyyden kanssa, muttei välineongelmat siihen loppuneet. Kun aamulla oli sumua, kylmää ja kosteaa sekä käden vammat ovat moninaiset ynnä uusi nimi annettiin vanhalle vaivalle ja järkyttävän sivuoirelistan lääke määrättiin  (pahin näkemäni sokeus mukaanluettuna sivuvaikutuksista), oli testattava vaikutuksia käteen ja varustukseen>hanska heittokäteen.

Yleisin vaikutus lääkkeelle yli 1/10 pyörtyy ja saa kiertohuimausta sekä päänsärkyä. Jes! Koska lääke on niin raju, pitää annosta nostaa hitaasti ja ei edes saa lopettaa nopeasti. No huh huh! Ei sentään ole huume, vaikka sama lopetus on ohjeessa. Silti hermostoon vaikuttaa, joten monimutkaisten koneiden käyttö ja ajaminen kielletty ennen täyteen annostukseen pääsyä ja ongelmattomuuden toteamista. Siksi oli heitettävä, kun vielä vajaalla annoksella voi, kun pyöräily meni tauolle. Onneksi ei ole tittelien haku enää tarpeen, niin ei turpaan turpaanvedon päälle enää niin riipaise. Olisikin ollut hikinen kesä pyöräillä, jos olisi voinut heh heh ja et aja vieläkään blechh.

Kuntotestit äskettäin ja lekuri sanoi, että käsissäni on sellainen ominaisuus, ettei millään tavalla saa puristusvoimaa. UKK instituutin testin mukaan puristustestilaite sijainnissa 1,7 1-5 luokituksessa, eli sormeni eivät koukistu lähellekään nyrkkiä 32 kg puristusta, eli huonoin luokka. Vasen käsi huonoin luokka. Olen siis geneettisesti tuomittu rajalliseen heittopituuteen. Jipii, mutta suolaa haavaan lisää myös  selkeä syy lipeämisongelmiin. Vuosien ajan puristusvoimatreenien vaikutuksen olemattomuuden syy selvisi.

Treeniä treeniä perkeleet lentäen puristaen tulos 0. Melkein onnistui, tuomittu epäonnistumaan jo kohdussa. Genetiikalla on merkitystä urheilussa. Joku vuosi sitten lääketiede tunsi koepaloista löytyneenä yksittäisnäytteitä, joissa oli hieman yli 10 % nopeimpia lihassoluja ja niitä pidettiin poikkeuksellisen hyvinä sprintterin lihaksina. Sen dokkarin mukaan, missä aituri Colin Jacksonin näyte uran jälkeen antoi yli 90 % nopeimpia soluja tuloksen. Keikaus tiedoissa ihmisen ominaisuuksissa.

Jotkut ovat luotuja menestymään todistetusti jo munasolun hedelmöittyessä. Sama toimii toisin päin näköjään, mutta sopivalla tuulella monivammainen ikämies pisti viime vuonna 130+ m ilmassa pomppujen loppuessa 137. Eilen tyynessä pompuilla 120 m. Ilman kykyä kunnolliseen puristukseen ikuisesti tuomittuna. Olen tosin saanut karvan parempaa puristustulosta enemmän nyrkissä olevalla asennolla ennen. Big deal, ei riitä tähän lajiin.

Välinefailureen johti sää, vammat ja töistä ilmaiseksi saadut monet hanskat. Ihan kuin kiekoilla, jos ei tunne ulkoa, voi valita väärän hanskan, jos ei tunne ulkoa, mikä on oikea koko heittämiseen. Käytetty hanskatyyppi on paras, mitä olen kokeillut, mutta kotona kokeillessa iski muistin rajallisuus. Tuntui käteen mukavalta, joten mukaan.

Rystyllä kiessin alussa joku lipsahdus, kun hanska liikkui kiekon kanssa samaan suuntaan heiton lopussa. Forea vaativalla loppupuolella rataa joka hemmetin draivi riisui hanskaa niin, että kärkien sisällä ei ollut sormia puristamassa, joten lipsu% 100. Aina on välineissä syy... :-) On romu kroppa, mutta siihen päälle vaatteetkin...

Oli jos jonkinlaista ongelmaa kiessin alkupuolella ja nenä oli pinnalla vain ihmepelastusten avulla. Meikun 1. väylällä mutaa, joten alensin odotuksia, Buzzz kallion päälle alamäen kulmaan ja puska koria suojaamassa, joten oikealta heitettävä kaarre. Samasta kohdasta kuin Leksa Milleniumin finaalissa, vai luulen että sudari joku vuosi sitten sisään. Triplamandon jälkeisellä väylällä megalipsu draivissa kiitos hanskan ja 26 m lähäri hyssellä puskat kiertäen sisään.

Oikeammin lähes flätti Classic Judge feidasi itsestään koriin molemmissa pitkissä heitoissa. Olosuhteisiin nähden hyvä score omaan tasooni ennen loukkaantumista ajatellen kusi hanskan ja foren yhdistelmään. Muistui vasta lipsujen alettua loppupuolella kiessiä, että pitikin olla kireältä tuntuva hanska, jottei lipeä lapasesta.

Eikö sääntö niin mennyt, että jos pelaa Meikussa ja nimi on Janne, hanskaa pitää käyttää, jos on pitkään pelannut? Sisäpiirin vitsi. Lindbergiltä pitäisi kysyä tosin vielä tuohon sääntöön mielipidettä :-) Otan itselleni poikkeuksen sääntöön kesälämmöissä ;-)

Käden rajallisuuden selvennyttyä vielä huonommaksi kuin olen luullut ja pyörän levätessä varastossa hermostoon iskevän lääkkeen johdosta, on voittaja olo. Enää pitää kokeilla, miten varpaaseen käy kengät jalassa kävely, jotta näen, onko mitään mahdollisuutta välttää lekurille menoa. Normaalisti en välttelisi lekurille menoa vamman saatuani, mutta kävi tuuri siinä, että ekaa kertaa puhkesi rakko kynnen alla kolhiintumispäivänä, joten ei pitäisi jäädä jämiä painamaan vuodeksi. Koska kynsi ei repeytynyt irti, vaan katkesi juuresta, joten irtoaa helposti ajan kuluttua, kun uusi työntää irtopalan pois ensi kesänä.

Jos ei työ haittaisi, jättäisin menemättä lekurille pienellä riskillä, jos kengissä kävely ei sattuisi. Valitettavasti lievää kipua on jo sukatta, joten kauppareissu tuottanee kipua ja kengin kävely luultavasti johtaa toiseen marssiin lekurille. Mokomat hinkuvat kynnen irti repimistä ja tässä vaiheessa se sattuu enemmän kuin lyhyemmäksi leikattuna, kun uusi kynsi on tuupannut vanhan eteen. Silloin kynnen ja ihon kontaktipinta on pienempi, joten irtoaa helposti omin nokkineen ilman työkaluja ja siedettävällä kivulla.


Poissa JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 592
    • Profiili
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #799 : 13.11.18 - klo:08:33 »
Kuppikuntien olemassaolon todisteista tuskin parempaa todistetta tarvitaan kuin puheenjohtajan kommentti kommentteja halutaan, muttei sinulta.

Hollannissa jostain syystä pari vuosikymmentä meni nollakommunikaatiossa Rotterdamin ja Amsterdamin porukoiden välillä. Yksi asianosainen sanoi homman alkaneen kahden henkilön väärinkäsityksestä. Maassa missä oli sponsoroitu pelaaja, joka eli 90-luvulla, ehkä 80-luvun lopulla fribassa, kehitys jämähti. Kannattaako?

Herää kysymys, mitä muuta menetetään, kun faktat sattuvat tunteisiin, eli ei tulla tosiasioiden kanssa toimeen. Kärsiikö laji? Älkää ymmärtäkö väärin, ei ole tunkua puheenjohtajan tehtäviin, enkä ole kampeamassa Aria pois pankilta, mille en suurin surmin kuppikunnista johtuen halua. Virallisesti ilmoitan, etten nykyisen menon vallitessa halua koskaan noin epäkiitolliseen tehtävään tämän lajin parissa.

Disclaimerin annettuani pitäisi olla selvää, etten tööttää omaa torveani ;-) vaan toivon koko johdon organisaatioita tukea toisilleen ja jäsenistöltä ymmärrystä oikeasti aika paskamainen homman ottaneelle johtoporukalle. Olisi kiva, jos johdon pienen porukan ei tarvitse osata kaikkea, vaan he saisivat jäsenistöltä apua. Kuten sen ymmärtämiseksi, että on hyödyllistä vetää yhtä köyttä kaikkien eduksi, jonkun ihan muun agendan ja torailun sijaan. Kuplien vaarat. Maa on pannukakku -katolinen kirkko ja laalaa kädet silmillä, kun palloteoria esiteltiin. Pois keskiajalta, elämme tieteen kulta-aikaa.

Olemme valmennuksessa ja luultavasti johdon organisaatiossa sekä ammattimaisuudessa vielä jäljessä koulutettujen valkkujen ja johtajien lajiliittoja. Raha näkyy, jos toki tuo turmeluksen vaaroja. Rahan puute näkyy meillä vapaaehtoistoiminnassa. Siksi tarvitaan johdolle osaavien jäsenten tukea, kun vapaaehtoiset eivät ole ammattijohtajia. Amatöörijohtajajien olisi hyvä kuunnella ammattilaisia koko lajin edistämiseksi, kun tietotasossa on väkisin eroja.

Yhden alan koulutus ei pätevöitä kaikkiin muihin. Mikä on selvempi esimerkki yhtä köyttä vetämisen tarpeesta?

Poissa JamesVaan

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #800 : 17.11.18 - klo:13:19 »
Onko tapahtunut joku suuri kulttuurimuutos frisbeegolf-radoilla, vai onko tämä puhdasta sattumaa? Nimittäin tämän vuoden aikana olen kadottanut 9 kiekkoa (4x dessu, mako, escape, judge, FD, compass), enkä ole saanut yhtäkään niistä takaisin. Kaikissa on nimi, puolessa lukee löytöpalkkio. Vielä 2016,2017 muistan hyvin että lähes jokainen kiekko palautui puhelinsoitolla minulle jonain päivänä.

Vai onko tämä kenties joku nuoremman sukupolven juttu, sillä tutkimusten mukaan milleniaalit pelkäävät kuollakseen puhelinsoittoa. Sekään ei silti selitä sitä, etteikö sitä kiekkoa voisi laittaa löytölaatikkoon välttäen puhelinsoiton tuskan.

Poissa tapioe

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 797
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tapio Eskola
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #801 : 17.11.18 - klo:16:30 »
Veikkaisin, että palautusprosentissa on isoja sekä paikallisia että kansallisia eroja. Oma käsitys on, että enemmän höntsäradoilta ja nuorten suosimilta radoilta on turha odottaa kiekkoa takasin. Vastaavasti vaikeammilta radoilta missä käy enemmän harrastajia, voi jo olettaa saavansa kiekkonsa takaisin. Varsinkin talvella hukatut kiekot tulevat hyvällä prosentilla takaisin, kun eihän siellä metsässä ole muita kuin lajiin vihkiytyneitä harrastajia. Jokainen vähänkin pidempään harrastanut tietää kyllä miten inhottavaa kiekon hukkaaminen on ja miten mukavaa ne on saada takaisin.

Sen ole huomannut, että aika harva vastaa enää puhelimeen. Olisikohan viimeisestä 10 palauttamastani kiekosta 1 tai 2 vastannut. Nykyään laitan suoraan laatikkoon, jos en tunne omistajaa.

Muutama viikko sitten sattui hupaisa tilanne. Olin heittänyt useamman avauksen treenimielessä ja lähdin keräilemään kiekkoja. Toiselta väylältä tulee parikymppisten jannujen lauma, joista yksi huomaa yhden kiekoistani. Ensimmäinen reaktio hänellä oli lähteä juoksemaan kiekkoa kohti huutaen "UIUIUIUI, UUS KIEKKO!". Toisin sanoen jampalla ei käynyt mielessäkään, että se voisi olla jonkun toisen omaisuutta saati että sen voisi palauttaa johinkin. Onneksi muutama tyyppi huomasi minun lähestyvän ja toppuutteli kaveriaan.

Poissa JaskaT

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 374
    • Profiili
  • Seura: Talin Tallaajat
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #802 : 17.11.18 - klo:20:15 »
Ensimmäinen reaktio hänellä oli lähteä juoksemaan kiekkoa kohti huutaen "UIUIUIUI, UUS KIEKKO!".
:D :D :D

Poissa Kanzo

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 233
    • Profiili
  • Oikea nimi: Petteri Kantokari
  • Seura: TT
Vs: Murjotusketju
« Vastaus #803 : 17.11.18 - klo:22:24 »
Ensimmäinen reaktio hänellä oli lähteä juoksemaan kiekkoa kohti huutaen "UIUIUIUI, UUS KIEKKO!".
:D :D :D

Mulla tulee sama refleksi aina kiekkokaupassa.  ;D

Mutta siis joo. Viime talvena hukkasin kuusi kiekkoa Meilahden hankiin. Sain kaksi takaisin. Taitaa olla Meikussa saldo kahdeksan vuoden jälkeen semmoinen että olen palauttanut parikymmentä löytökiekkoa ja saanut kolmasosan omista hukatuista kiekoistani takaisin.

Jonnet ei vaan tajuu.