Olen miettinyt tuota kuvun ja vakauden yhteyttä lähtien siltä kannalta, että suurin kiekon vakauteen vaikuttava tekijä on siiven reunan korkeus (PLH), ja että kiekon muotoon vaikuttavat muovin jäähtyessä vallitsevat olosuhteet, jolloin muovissa tapahtuu kutistumista. Flätti ja ylivakaa, sekä kuvukas ja alivakaa selittyisivät melko helposti seuraavalla tavalla:
- Joskus jäähtymisolosuhteista johtuen kiekon kupu kutistuu enemmän kuin siipi. Kuvun kutistuessa se aiheuttaa vetoa siiven yläreunaan, ja koska yläreunaan kohdistuu vetoa ja alareunaan ei, tämä veto kääntää siiven kulmaa ylöspäin. Tällöin tuloksena on flätti ja ylivakaa kiekko. (Periaatteessa tämän pitäisi aiheuttaa myös hieman "plus-rimmisyyttä", mutta niin vähän että sen havaitseminen voi olla hankalaa.)
- Joskus siipi kutistuu enemmän kuin kupu. Tällöin kupuun kohdistuva työntö pakottaa kuvun liikkumaan siihen suuntaan mihin se pääsee, eli ylös. Vähemmän kutistuva kupu kuitenkin vastustaa hieman siiven kutistumisen aiheuttamaa työntöä, ja koska tämä vastus kohdistuu taas siiven yläreunaan, ja alareuna saa kutistua vapaasti, tämä aiheuttaa siipeen vääntöä, joka painaa siiven kärkeä alaspäin. Näin tuloksena on kuvukas ja alivakaa kiekko.
Tilanne, jossa kuvukkaampi kiekko on ylivakaampi on hieman hankalammin selitettävissä. Periaatteessa jos joku voima aiheuttaisi siiven vääntymistä ylöspäin, se voisi puskea kupua korkeammaksi. Tai jos joku voima vetäisi kupua ylöspäin, se samalla vetäisi siiven reunaa ylöspäin. Toisaalta siiven vääntyessä alaspäin, se voisi vetää kuvun flätiksi. Mutta mikä tämän vääntävän voiman aiheuttaisi? Siiven yläreunan ja alareunan eriaikainen jäähtyminen, jos kiekko on lämpimällä tai viileällä alustalla?
Huom. En ole muovien jäähtymiseen ja kutistumiseen perehtynyt asiantuntija, vaan nämä ovat ihan vain maallikon mutuiluja asiasta.
