Kiitos kommenteista. Onneksi ajoittain pääsee näkemään uusia harrastajia jotka tulevat mukaan seuratoimintaan ajatuksenaan olla mukana tekemässä olosuhteita omaan harrastukseen. Porukka on aina ollut pieni ja prosentuaalisesti tulee varmaan olemaan jatkossakin näin. Toivotaan että kykenemme ylläpitämään lajin suorituspaikkoja yllä riittävällä tasolla.
Aiheita olisi merkittävästi, mutta jatketaanpa välillä pelaamisella. Kävin Oulussa ihmettelemässä ProTouria Virpiniemen muokatulla leiskalla.
Paikanpäällä järjestäjillekin tuli yllätyksenä että siellä oli itse asiassa aika paljonkin muitakin tapahtumia ja rataakin jouduttiin hieman muokkaamaan jotta rullaluistelijat pääsivät maratoonilleen.
Loppujen lopuksi kisat päästiin pelaamaan ja jokainen heitti kaikki heittonsa. Parhaat voitti ja muilla oli enemmän suorituksia.
Eipä noista muista sen enempää, joten voidaan siirtyä analysoimaan omaa tekemistä.
Olin torstaina jo paikalla ja ehdin illalla käydä treenailemassa. Itselle hieman poikkeavasti en pelannut ollenkaan tulosta. Enimmäkseen ihmettelin väyliä ja avauksia. Siinäkin meni aika pitkään. Perjantaina aamulla vähän samantyyppinen kierros enimmäkseen höpötellessä niitä näitä ja ihmetellessä paikallisoppaan kertomia linjoja heitoille. Välillä syömään ja sitten vielä kävin yksikseni painamassa tuloskiessin jotta vähän nähdään mihin täällä pystytään. Tuloskiessi taisi olla +6 jossa surkeaa puttaamista.
Lauantai koitti. Saunamökissä soi herätys klo 6 ja kohti aamupalaa, josta sitten pelipaikoille. Avausväylä oli illan aikana siirtynyt yhden aiemmaksi ja kilpailu alkoi mystiseltä saariväylältä joka oli käytännössä silta. Asiat jotakuinkin kunnossa. Hieman oli sellaista epämääräistä tuntumaa josta ei oikein saanut kiinni.
Ehkäpä näin jälkikäteen käydään väylät läpi ja sitten ihmetellään kokonaisuutta.
1. Satametrinen suora väylä alamäkeen. Tämän olin päätynyt ratkaisemaan Buzzzilla. Ensimmäisen kierroksen nelonen osui synkkään vaiheeseen kilpailussa. Bogeja sateli ja huonon avauksen jälkeen missasin viisimetrisen ylämäkiputin. Nämä on olleet vaikeita. Kahdella viimeisellä kierroksella kakkoset korttiin, joten sain tämän paremmin haltuun. Kakkoskiessillä kympin putti sisään ja viimeisen kierroksen avausheitto kolmeen metriin. Ihan hyvä frisbeegolfin perusväylä. 422
2. Aika pitkä S:n muotoinen väylä jossa ensin mennään vasemmalle ja sitten oikealle. Tämä oli itselle aika vaikea vaikka unelmoinkin kolmosesta. Ei tullut. Avauskierroksella huonon avauksen jälkeen helppo vitonen ja parempien avausten jälkeen maltilla pelatut neloset. Tässä oikeastaan olisi varmaankin pitänyt olla isompi käsi jotta se kolmonen olisi voinut realisoitua. Aika kohtuullinen tulos tähän itselle. Helppo mokata tämä. 544
3. Ensin reilusti ylämäkeen ja sitten hetki suoraan ja jyrkästi oikealle. Sellaisella suunnitelmalla. Ensimmäisen kierroksen kaameus korostui tällä väylällä. Kolistelujen jälkeen huonolla putilla väännetty kutonen maistui pahalta. Niin pitikin. Väylän ensimmäinen heitto piti itselle olla jotakuinkin täydellinen jotta olisi päässyt mäen päälle. Sieltä todella hyvä fore ylös ja kovaa ylivakaalla kiekolla jonka olisi pitänyt osua aika pieneen rakoon siellä puiden välissä. Kolmonen olisi ollut tehtävissä, mutta käytännössä heitettiin ylämäkeen pururataa pitkin joten ei ollut liikaa tiloja. 644
4. Pitkä par vitonen jossa heitetään avaus alamäkeen, matkalla kurvataan ensin vasemmalle ja sitten oikealle aika nopeasti peräkkäin ikäänkuin shikaaniin. Sitten suoraan loivaan ylämäkeen. Jos pysyy väylällä niin ei ole mitään hätää, vitonen tulee kuin itsestään. Eka rundilla puolittaisten seikkailujen jälkeen vitonen korttiin. Toisella kierroksella hyvän avauksen jälkeen väylää pitkin korille ja nelonen. Viimeisellä kierroksella gripparilla oikealle josta putosi tielle. Buzzzilla ihan ok heitto melkein mutkaan josta liian hiljainen heitto samalla kiekolla. Joka jäi puuhun. (tätä kiekkoa olisin todella tarvinnut pariin kertaan) sieltä aika hyvä foreantsa puun juurelta joka osuu ns. viimeiseen puuhun. Kohtuullinen puttikaan ei reilusta kympistä mene joten kutonen. Tällä par femmalla kutosen saa maistumaan oikeasti aika pahalta. 546
Narukäsille ihan hauska väylä. Isot pojat leipoivat kaiken yli sinne johonkin ja tekivät kolmosiakin.
5. Vähän samantyyppinen par femma jossa sitten lopuksi mennään kuitenkin vielä oikealle metsään. Avauksen merkitys on suuri. Kaksi ekaa kierrosta oli ihan perusheittelyä. Eka kierroksella tässä taisi olla jonkinlainen onnistuminen kun lähti yksi ihan hyvä heitto. Viimeisellä kierroksella tuulessa fore lähti liian alas ja paineli vasemmalle kun väylä kääntyy oikealle. (tämä on ensimmäinen kolmesta Virpiniemen perusleiskan väylistä jotka pelattiin). Jälkikäteen ajateltuna helppo ajatella, mutta luotin kovasti foreen ja lähdin vähän oikaisemaan väylää kohti metrin rakoon. Ei osunut. Sieltä sitten seikkailtiin kutosen arvoisesti ja pahaa mieltä korttiin kun näille par vitosille ei vitosta isompaa oikein saisi tehdä. 556
6. Satametrinen melkein suora väylä jossa vähäiseen ylämäkeen heitetään pururataa ja kori on pikku nyppylällä oikealla. Tein tähän kolme kolmosta mutta en oikein vieläkään keksi miten tässä heittäisin hyvin korille. Antsaa en osannut ja forella joutui runttaamaan aika kovaa. Ei lähelläkään. 333 frisbeegolfin perusväyliä. Ihan vänkä kun aika lähellä tiitä on ensimmäinen valotolppa oikealla ja vasemmassa reunassa hieman myöhemmin toinen joka pitää ehdottomasti välttää.
7. Par nelonen jossa heitetään satametrinen avaus aukkoon joka saa oikeakätisellä feidata kauniisti väylälle. Siitä sitten kapenevaan ränniin toinen satanen ja seurauksena on helppo kolmonen. Paitsi että selkeästi vaikea väylä johon nelonenkin on aika hyvä. Jälkikäteen huomioituna meikäläisen 444 on aika hyvää tekemistä tähän. Tehtävissä kahdella hyvällä heitolla kolmonen. Niitä ei tullut.
8. Kentän vaikein väylä. Loivassa annukassa avaus ja sitten mennään kapeaan ränniin. 162m tai jotain sellaista. Vaikea, mutta mahdollinen jos heittää tarpeeksi pitkän avauksen jotta osuu ränniin. Väylän ulkopuolella oikein huolella pientä männikköä. Erilaisia kolisteluja ja 556 korttiin. Ei yllätä, mutta olisi jonkun hyvänkin voinut tähän tehdä. Kerran osuin avauksella ihan hyvin, mutta seuraavaksi sitten jo kiskaisin gripparin lepikkoon. Huonosti suoritettu. Noilla heitoilla ei ollut mitään mahdollisuuksia.
9. 111m ylämäkeen. Yllättävän kinkkinen suorittaa vaikka en edes yrittänyt. Oli nimittäin senverran ylämäki. Aika huonoja avauksia joista taikaheitoilla väännetty kolmonen. Eka rundilla taisin laittaa ysimetrisen sisään jotta sain sen kolmosen. Se oli sen kierroksen paras putti.
333 on ihan hyvin koska oikeasti kakkosta lähellekään ei pääsisi
10. Alle satametrinen väylä jossa heitetään joko vakaalla oikean kautta ränniin ja feidataan rajusti korille tai heitetään foreantsalla kauniisti viiden metrin ränniin. Molemmat on aika kapeita ja nelonen tähän tulee helposti. Eka rundilla foreantsa meni kauniisti väylää pitkin kuuteen metriin ja sain putinkin sisään. Myöhempien kierrosten foret olivat surkeita. Siis tosi surkeita. Onneksi on Zone jolla paikata virheet. 233
11. Par nelonen jossa ensin heitetään hiekka-alueen yli ja sitten ylämäkeen tietä pitkin ja pitäisi feidata korille. Käsi ei vain oikein riitä. 454 on ihan ok. Tämä oli tälle kädelle vähän hönö väylä. Bogeyn sain aikaiseksi kakkosheitolla heittämällä alle kymmenen metrin päässä olevaan puuhun. Ei hyvä.
12. Alamäkeen ehkä 80m. Ehkä 15m korkeusero. Zonella kolme kertaa pääsin yrittämään. Kertaakaan en avaukseen ollut tyytyväinen. 322 kuitenkin korttiin. Toka kiessillä laitoin ringin reunalta sisään ja viimeisellä kierroksella ysimetrisen. Forella Zone menee hienosti tähän liukuen korille. Jos osaa heittää. Hyvinhän se meni varsinkin puttaamisen osalta.
13. Lyhyehkö mutta hankala väylä. Käytännössä pitäisi mennä noin 70m suoraan ja kääntyä todella jyrkästi vasemmalle melkein 30m. PauliDessulla tätä yritettiin. Kerran sisäkurviin, kerran ulkokurvin valotolppaan ja kerran hyvä heitto. Harmillisesti se hyvä heitto ei tippunu tielle josta se olisi skipannut korille vaan pehmeään hiekkaan pöllähti hän. Enkä tietenkään saanut sitä 12m puttia sisään. 343 kun ei mennyt paikkoputti toisella kierroksella.
14. Ylämäkeen oikein reilusti ja vähän yli. Kori sitten hankalassa paikassa oikealla. Vähän oli liian kaukana, mutta yritin isoa foreantsaa heitellä. Eka rundilla oli mokellettu senverran että lähdin 14 metrin puttia vähän yrittämään. Ei mennyt ja feidasi seiskaan. Eikä mennyt siitäkään ylämäkiputti. Siinä kohtaa tunsin itseni tyhmäksi. Ymmärrän miksi näin tapahtui mutta ei pysty hyväksymään. Tyhmä. 433.
15. Loivempaan alamäkeen kuin 12 mutta samantyyppinen alamäki. Zonella pitäisi selvitä tästäkin ihan hyvin. Heitin kuitenkin kolme todella huonoa heittoa tähän enkä saanut kakkosen kakkosta. Iso pettymys. Ohhoh. 333.
16. Triplamando. Tarpeeksi lähellä. 75m muistaakseni korille. Aika vänkästi nousi hiljalleen mandon takana maa hiljalleen ylöspäin joten käytännössä yritin heittää aukosta ja liuuttaa kohti koria. Osuin joka kerta aukkoon ja kerran olin puttaamassa kasista. Ei osunut edes laitteeseen. 333 on ihan ok tähän.
17. Saariväylä jossa kori on sillalla. Silta on IB ja on tarpeeksi iso. Toki helppo missattava varsinkin tuulessa. Heitin kolme kertaa Buzzzilla foren ja joka kerta sisään. 75m muistaakseni alamäkeen. Ajatuksena oli heittää vasempaa reunaa kohti niin, että osuu siltaan ja skippaa oikealla olevaan kaiteeseen pysähtyen korille. Kuulostaa selitettynä aika trick shotilta mutta perusheitto. Silta oli kaareva puusilta. Käytännössä jos heitti suoraan sillalle niin kiekko liukui koko sillan yli. Ihan hauska väylä. 223. Viimeisen kierroksen kuusimetrinen oli vähän ylhäällä ja vähän vasemmalla. Prodigyn kori ei antanut armoa vaan tipautti kiekon maahan.
18. Outtihelvetti josta ratakartasta ei saanut oikein selvää. Käytännössä heitettiin eteenpäin josta väylä kääntyi 110m kohdalta vasemmalle. Siitä noin 90m päässä loppui väylä hyppyrimäen monttuun. Siitä piti heittää noin 60m heitto saareen joka ei ollut ihan saari mutta käytännössä näin.
Holapan Teemu hieman opasti minua tässä. Pelikirja muodostui seuraavanlaiseksi. Heitetään lyhyempi heitto jollain vakaalla ennen sitä mistä käännytään vasemmalle. Siitä pääsee hentoiseen ylämäkeen heittämään kakkosheiton hyssellä turvallisemmin sinne päätyyn. Josta pääsee heittämään helposti saareen. Tässä matkalla tietenkin on hieman käytäntöä sotkemassa muutama valotolppa.
656 pelasin tähän. Viimeisellä kierroksella tuli ensimmäisen kerran ongelmia kun tuuli sotki kuvioita. Olin periaatteessa ihan hyvällä paikalla mutta käytännössä fore oli tolpan takia pois pelistä ja annukka oli aika vaikea siihen tuuleen. Päädyin siis annukkaan. Liikaa kulmaa ja kiekko sukelsi mäkimonttuun. Seuraava meni sitten kiukulla kun sai paremman paikan.
Sitten sinne mielenkiintoisempaan osioon. Tuosta sepostuksesta on vaikea saada kuvaa kierroksista joten niistä nopeat analyysit.
1. Pelasin kesän huonointa peliä. Mikään ei onnistunut. +5 on todella hyvä tulos siihen nähden miten huono olin kokonaisuutena. Minulla kävi todella hyvä tuuri. Järkyttävä kierros.
2. Ruokailun jälkeen maailma voi muuttua. Kävin rangella kokeilemassa hieman ja sain itseluottamusta tekemiseen. Peli paranikin merkittävästi ja paransin tulosta kuudella heitolla. Olisin parantanut enemmänkin jos olisi ollut yhtä hyvä tuuri kuin ensimmäisellä kierroksella. Muistutti jo miellyttävää pelaamista tämä. Muistaakseni alustavasti 969.
3. Sunnuntain ainoa kierros alkoi tosiaan mainiosti. Kolme ensimmäistä väylää pelasin hyvää peliä. Sitten aloin pelaamaan sitä normaalia meikäläisen peliä jossa sattuu kaikenlaista. Ehkä nyt sattui väärissä paikoissa. Peli sinänsä ei ollut erinomaisen huonoa, mutta kun tein muutaman väärän ratkaisun niin tuli turpaan. Ja siihen kasille ei saa heittää huonoja heittoja. Jouduin turvautumaan upsiinkin.
Ykköskierroksen jälkeen kisa oli jo mennyt. Kakkoskierros loi hieman uskoa pelaamiseen ja kolmannen kierroksen yksittäiset virheet laskivat tulostasoa hieman liikaa että osaisi olla tyytyväinen.
Tulipahan käytyä. Hieman on nilkka kipeä ja kyynärpäässä välillä juilii. Ehkä pieni tauko on paikallaan. Jos vaikka pari päivää.
