13. Harkkakiessien perusteella helppo kolmonen, ei ollut. Pitkäksi ei saa heittää, joten vakaampaa DD:tä käteen. Lyhyeksi jäi, osui puuhun ja feidasi metsän reunaan.
Zonella loiva hysse onnistui hyvin, mutta jäi vähän lyhyeksi. Kympistä puttaaminen oli jännä paikka. Nyt ratkotaan sijoituksia.
Laitanko alle. Yritänkö? Päätin yrittää ja tiedostin että pitää sitten yrittää kunnolla. Yritin yrittää kunnolla. Jäi vähän alas, osui alarautaan ja pomppasi ylöspäin. Näin jo kuinka se putoaa alas ja rollaa kilometriin. Ei rollannut, putosi mukiin! Jumaleissön mikä tuuri!
Kolmonen. Huhhuh. 4443 on heikompaa kuin odotin, mutta kyllä tuo on aika vaikea väylä näin vähällä kokemuksella.
Kaksi päälle ja väylälle 14... Synkkä väylä, jossa en oikein tiennyt että miten sitä pitää avata kun lähinnä ollaan oltu outissa. Mietin jo lyhyttä avausta ja vaikka mitä, mutta päädyin DD bäkkäriin. Siirsin tähtäystä oikealle ja kiekkoa flätimmäksi. Nyt lähtikin hyvin. 15m bunkkerin yli ja keskelle väylää. Mitäs sitten?
Eilinen foreoutti tuli heti mieleen. Kupille oli senverran matkaa, että päätin unohtaa hyökkäämisen. Cryztal FLX Buzzz käteen ja piikkisuora heitto eteenpäin. Jäi lähestymiselle 25m joten hyvin menee. Zonella fore metriin ja nelonen on valmis. Erinomaista. En etukäteen uskonut tämän olevan näin vaikea, mutta treenikiessit vedettiin melkein tuulettomaan ja tuuli yllätti. 5664 ei ole hyvä.
Edelleen kaksi päälle, joten tästähän voi tulla vielä jotain.
15. Tässä vaiheessa väittäisin olleeni yhden Villeä perässä ja pari Thomasta edellä. Jonella oli ollut vaikeaa ja oltiin palattu alustaviin eroihin, joten nyt pelattiin mitaleista.
Edellisen väylän nelosella sai aloittaa. Päätin lähteä vähän hyökkimään kun oli mahdollisuus.
DD lähti hyvin loivassa antsassa ja kovaa. Kiekko meni oikeaa laitaa kohti ja ehdin jo säikähtää sen osuvan outissa oleviin kuusiin, mutta sitten se lähti palauttamaan. Hyvä avaus jäi vähän oikealle, mutta hyvä. Kakkosheitto Firebirdillä skippifore, jouduin niistämään 20cm päästä mandopuuta, mutta päätin ottaa riskin. Tässä kohtaa Ville oli avannut outtiin ja sydän hakkasi jo aika kovaa. Firebird meni suunnitellusti melkein mäen alle ja korille oli ylämäkeen ehkä 50m. Forea ei mahtunut, joten sitten bäkkärillä. Buzzz käteen.
Eihän se siihen aukkoon osunut mihin yritin, mutta meni aika pitkälle vasemmalle jossa osui puuhun ja pomppasi vitoseen. No nyt oli tuuria. Putti sisään ja birdie. Yksi päälle tätä kierrosta ja Villen tehtyä kutosen nousin kisan kärkeen. Huhhuh.
16. Tässä odoteltiin hetki. En osaa sanoa oliko se hyvä asia, mutta ehtipä päässä rullata kaikenlaista. Forellahan tätä mentiin ja ihan hyvä tunne oli. Edellisen kierroksen liian kova avaus oli mielessä, joten korjasin. Liian hiljainen feidasi oikealle aikaisin ja jäi väylän reunaan. Zonella fore mutkaan. Jäi vähän lyhyeksi ja jouduin miettimään. Korille 30m ja annukka tai sitten fore metrin aukosta. Hiljainen annukka ei ole vahvuus, joten päädyin foreen.
Buzzz käteen ja forella metrin reikään. Keskityin reikään osumiseen senverran, että heitin vähän liian kovaa. Kiekko osui maahan ja liukui maata pitkin korin ohi ja puun taakse ehkä kasiin. Aijai. Villen lähäri oli kolmessa metrissä, joten tämä sisään ja kaksi väylää jäljellä ratkaista kisa. Yläpantaan hyvä yritys. Vitonen.
3445 taisi olla saldo tähän. Huono. Tämän piti olla yksi varmimpia väyliä. Huono.
17. Edellisen väylän birdie oli käytetty. Kaksi päälle. Tässä kohtaa lankesin ja halusin tietää tilanteen. Puhelimesta kurkkasin, että Toni on pelannut hyvää kierrosta mutta aika monta heittoa on vielä välissä.
Pienen mietiskelyn jälkeen päätin yrittää päästä kisaan vielä mukaan. Villen avaus oli täydellinen, forella mutkaan avoimelle.
Itse vetelin tähän pelikirjan mukaan matalaa hysseä. Päätin ottaa riskin ja heittää täysillä eka kerran koko kisassa. Aiemminkin olin yrittänyt, mutta jäi löysäksi.
Nyt lähti kovaa kädestä. Matala ja kovaa, mutta kohti outissa olevaa mainoskylttiä. Ilmeisesti alkoi jo vähän kulma muuttua kiekossa kun vähän ennen kylttiä tuuli nosti kiekon kyltin yli ja feidasi läheltä mandoa vasuriin. En nähnyt mihin meni.
Kiekko löytyi koivun alta. Ainoa koivu jossa oli matalalla oksia. Korilla ehkä 70m. Villen lähäri vitoseen. Päätin olla yrittämättä 10cm raosta edes forea ettei tule ryssittyä koko kisaa. Puttasin outin rajalle. Buzzz käteen ja viisikymppinen lähäri oli huono. En uskaltanut heittää outin päälle ja feidasi lampeen. Vitonen lähti seiskasta outin rajalta. Huono yritys vastikseen ei mennyt. Kutonen korttiin. Neljä päälle.
4446 on kohtuullinen, mutta olihan tuo viimeinen nyt huono.
18. Tarkastettiin tilannetta siltä osin kuin se oli mahdollista. Kakkosryhmän tuloksia ei vielä näkynyt.
Villen tehtyä birdien ei panosta ollut enää kun neljä heittoa livahti eroa kahdella väylällä. Taisin olla kaksi heittoa Thomasta edellä.
Eli kolmosella Thomaksen pitäisi tehdä holari ja niin edelleen. Hopean hakuun siis.
Vastatuuli tuli luettua taas väärin ja liikaa kulmaa. Tokikaan oikean puolen outtiin ei saanut heittää, joten ei se paljoa haitannut että feidasin vasuriin koivujen taakse. Thomaskin oli samoilla huudeilla, joten hyvältä näytti. Polvelle ja Firebirdillä skippiä korille. Vitoseen jäi. Thomas kolisteli tullessaan senverran, että nelonenkin riitti helposti.
Kyllähän sitä piti yrittää, mutta eihän sitä tainnut enää olla pelkästään putti mielessä ja putti vasuriin ja ketjuista ulos. Nelonen. Viisi päälle ja 66 korttiin. Hopeaa, kylläpä tuntui hyvältä.
3334 oli perussuoritus jota on turha juhlia.
Kaikenkaikkiaan kukaan tuskin on yllättynyt Villen voitosta. Pitää olla erinomaisen tyytyväinen, että sain Villen kiinni ja johdin kisaa kolme väylää ennen loppua.
Eikö vanhalla sitten pää kestänyt? Vaikea sanoa. 17 lähestymisheitto oli surkea, mutta onneksi ei siihen ratkennut mitään.
Hyvä kisa kokonaisuudessaan. Mukkula oli haastavampi kuin oletin.
SM-kisoissa pärjääminen nosti painetasoa aika paljon ja se näkyi välillä suorittamisessa. Isoja tunnekuohuja molempiin suuntiin pääsin kokemaan. Hieno kokemus.
Kisat meni järjestelyjen osalta mainiosti. Toivottavasti näistä kisoista ei jää mieleen vain väylä 8.
Tällä hetkellä taso Pappasarjassakin alkaa olla leveä eikä olisi ollut pahakaan pettymys olla kympin sakissa. Kykenin kuitenkin pelaamaan yleisesti varsin hyvällä tasolla vaikka yllättäviä vaikeuksia oli joillakin väylillä. Rataan tutustuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hyvillä mielin voi suorittaa.
Ehkä kolmas kerta treeniä tuulisella kelillä olisi tuonut ratkaisuja oikeaan suuntaan. Pitääpä koittaa muistaa ensi kerralla.
