Frisbeegolf-forum.fi

Kirjoittaja Aihe: Rakkaudesta lajiin  (Luettu 346898 kertaa)

Poissa Chukie

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 237
    • Profiili
  • Oikea nimi: Jukka Teräs
  • Seura: TT
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Vastaus #1890 : 12.06.19 - klo:10:50 »
Omakohtainen kokemus on, että tekniikkavalmennuksella ja riittävällä harjoittelulla heitosta voi saada myös kevyemmän ja siten vähemmän kehoa rasittavan. Vieläpä todennäköisesti uhraamatta heittojen pituutta, pikemminkin tulee lisää metrejä. Toki jossain kohtaa tulee varmasti ikäkin jo vastaan. Mutta jollei "oikeaan" tekniikkaan ole missään kohtaa panostanut, voi tätä kautta saada aika reippaastikin hyötyä lähes missä vaiheessa tahansa. Tuskin se hukkaan menee ainakaan. Töitä se toki vaatii, siitä se ei pääse mihinkään, ja varmasti ensi alkuun vaikuttaa negatiivisesti tuloksiin uutta opiskellessa. Ei siis kannata kesken kautta lähteä operoimaan, jos mielii kisailla tosissaan.

Poissa letiss

  • Juniori
  • **
  • Viestejä: 90
    • Profiili
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Vastaus #1891 : 12.06.19 - klo:11:30 »
Ne jotka ei osaa kirjoittaa ovat kirjallisuuskriitikoita, ne jotka ei osaa pelaa fudista ovat valmentajia. Otimme
tästä kultaisesta ohjeesta vaarin ja menemmekin tänään ohjaamaan raksajätkäporukkaa lajin pariin.


Poissa mykey

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 814
    • Profiili
  • Oikea nimi: miikka saturi
  • Seura: Team Hippo Ry / Melkein onnistujat
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Vastaus #1892 : 12.06.19 - klo:17:28 »
Sen takia itsekin toimin reippaasti TD hommissa, kiva osata edes jotain..

Poissa Ari

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 135
    • Profiili
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Vastaus #1893 : 15.06.19 - klo:00:06 »
Kaatiksella pelataan ikäihmisten SM-kisoja muutaman hetken päästä. Tyyni toimii lämmittelynä, joten katsellaan sitä lähempänä.

Kaatis on toki kotikenttä ja nykymuutosten jälkeen on syytä rakentaa hieman pelikirjaa ja odotuksia.
Aloitellaan vaikka kahdella ensimmäisellä väylällä.

1. Tätä pidennettiin senverran ettei tarvitse enää valitella liian lyhyestä väylästä. Karvan verran yli 100m avausväylä ei ole helppo. Ainakaan tällä hetkellä en ole keksinyt oikein mitään radikaalia ratkaisua tähän. Alunperin kuvittelin pelaavani tähän vain kolmosta, mutta en oikein ole keksinyt mihin se lyhyt avaus pitäisi saada että kolmonen olisi varma. Käytännössä heitän tällä hetkellä DDx pikku antsassa niin että se siellä oikealla puolella tekee pikku kurvin ja painelee korille.
Paitsi ettei painele. Onpa hankala väylä ratkottavaksi. Kolme kertaa olen ollut dropilla, mutta useammin kolisee puissa ja sitten on ihan tuurissa pääseekö korille.
Ehkä 1/12 kakkosia, eli turha unelmoida.

2. Kakkosen avauksella on merkitystä, mutta heiton suunnittelussa on ensin katsottava mistä tuulee. Näillä käsillä on heitettävä niin pitkälle kuin mahdollista. Kakkosheitolla pitäisi päästä vanhan korin vasemmalle puolelle mieluiten aika lähelle puita vasemmalla. Eipä ole ihan helppo. Varsinkin kun satametrinen oikealle kaartava upea ränni on aika kapoinen. Eli kakkosheiton loppusijoituspaikka vaikuttaa todella paljon pienelläkin variaatiolla miten seuraava heitto heitetään. Itsellä pelikirjassa tähdätään selkeästi siihen että kolmas heitto olisi fore. Alamäkeen kaartava heitto on vaikea saada pysähtymään, mutta saattaa se pysähtyäkin. Birdietä en tähän ole vielä tehnyt.
Uskoisin että vaikeusasteeltaan meikäläiselle ovat kaikki par vitoset aika samanlaisia. Vitoseen ei varsinaisesti tarvita ihmetekoja, mutta neloseen pitää heittää jo useampi hyvä. Ja toisaalta sitten yksikin huono heitto tekee helposti heti kutosen, tai isommankin. Näitähän on vain 1/6 koko SM-leiskasta joten hyvin saa heittää :)
Vaikka meillä onkin pidennetty kahta ensimmäistä väylää niin aiemmin kun ykköselle tuli lähinnä 2-3 heittoa niin nyt taitaa olla isommassa haarukassa 2-5 heittoa. Kakkoselle tuli aiemmin lähinnä 3-5 heittoa ja nyt taitaa haarukka kasvaa siinäkin 4-9 heittoon. Nelosta kakkoselle en ole vielä nähnytkään, mutta kyllä se ihan tehtävissä on.
« Viimeksi muokattu: 15.06.19 - klo:09:41 kirjoittanut Ari »

Poissa Ari

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 135
    • Profiili
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Vastaus #1894 : 16.06.19 - klo:23:05 »
Sunnuntai meni kisaa pitäessä, joten muiden heittoja seuraillessa tietenkin haluaa heittämään. Huomenna aamulla ensivalmistautuminen Keinariin.

Palataan Kaatiksen väyläilyyn.

Kolme.
Selkeästi tärkeintä on päästä aukosta läpi. Aukko on aika lähellä, mutta helppo siinä on puuhun osua. Jos osuu puuhun niin kalkulaattorin on syytä laskea nopeasti. Riippuen pompuista kuitenkin lisäheittoja on tarjolla. Aukosta DDx ulos ja kakkosheitto onkin tärkeä kokonaisuuden kannalta. Kori on kunnon rinteessä, joten mieluummin korin alapuolelle kuin yläpuolelle. Ihan vasta viime aikoina olen vaihtanut Buzzz OS:n tässä Zoneen. Linjan löytäminen tässä on vaikeinta. Vinkki. Siellä ylhäällä ollaan aika paljon korin yläpuolella ja kiekot feidaavat vaikka ne heittäisikin rinteen suuntaisena. Tässä ehkä 1/3 kolmosia jos pääsee aukosta kauniisti. Kakkosheitossa selkeästi tarjolla kotikenttäetua. Alunperin heitin kakkosheittoa korkeampana Firebirdillä, mutta koko ajan on hitaampaan menty.

Neljä.
Tämä puuränni on hankala. Maistuu kakkoselle, mutta sitten avauksen jälkeen liian usein ollaan edelleen metsässä. Fore-Zone on tässä meikäläisen ratkaisu. Alamäkeen saa heittää Zonea kovaa jaa tähtäänkin keskellä väylää olevaan kuuseen. Jos noin 45m päästä osuu puun runkoon yrittämällä niin on hyvä heitto. Jos menee puun läheltä on aika lähellä kakkospaikkaa.
Mentaalisesti kakkonen, mutta helposti kolmonen ja jopa nelonen. Väittäisin että 4/10 kakkosia meikäläisellä. Bäkkärillä voi putteriakin liidättää kauniisti mutta vaatii sekin hyvän heiton.