Frisbeegolf-forum.fi

Author Topic: Rakkaudesta lajiin  (Read 802240 times)

Offline tumi

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 885
  • McPathetic
    • View Profile
  • Oikea nimi: Tuomo Tanskanen
  • Seura: KFG Karkkila / NFS Nummela
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1920 on: 07.07.19 - klo:22:45 »
Seiskan pidennys teki kyllä ihmeitä väylälle. Entinen hysse-hysse pakkopirkku onkin nyt jatkopaikasta riippuen kaikkea pillimidarista jättihysseen, ja puttikin on harvoin lyhyt vaikeamman lähestymisen takia.

Kisa-13:sta myös muuttui sopivasti risk-reward väyläksi. Jälkimmäiseen heittoon tuli kaatopaikka peliin ihan toisella tapaa, ja siksi varsinkin näin sateisella ja tuulisella pelasin vain nelosta siihen. Kolmoseen pitäisi käydä tyhjentämässä bägi avaukseen, jotta sen saisi satasen tikulle luotettavasti.

Kakkonen jäi itsellä kaiveluttamaan varsinkin kahden vikan rundin loistoavauksien jälkeen. Tuntuu kovin typerältä avata 130m ja sitten nepata putteria 60-70m alamäkeen jotta saa huonon paikan yrittää 100m pilliheittoa. Luultavasti paremman tuloksen olisin saanut nakkaamalla dessulla antsaa "sinne jonnekin", kunhan pitää huolen että joku spottaa sen ja että ei flexaa vasemmalle. Jopa huonolla/lyhyellä kakkosheitolla olisi kahden jälkeen ohittanut parikin kapeikkoa, ja loppuihin kymmeniin metreihin olisi vielä kolme heittoa jäljellä.

Pitänee kaivaa oma turinablogi naftaliinista ja purkaa nämä kisat siellä omalta osalta :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1921 on: 09.07.19 - klo:14:12 »
Itse pidän väylistä joilla sijoittamisella on enemmän merkitystä kuin pituudella. Ajan mittaan varmaan selviää pitääkö tuota kakkosen aika pientä toisen heiton sweet spotia jotenkin laajentaa vai oppiiko sitä pelaamaan paremmin :)


Eilen kävin pelaamassa Jannen (SM-kultaa edellisenä päivänä) kanssa seuran reikäpeliä. Jannella ei ollut juurikaan mestaruuskrapulaa kun paineli Nummelanharjun 46 heitolla. Itsekään en varsinaisesti pelannut huonosti, hieman reikäpeliä mukaillen laskin jälkikäteen pelanneeni noin 53 heittoa.
Putti kulki jo lämmitellessä paremmin kuin koko viikonloppuna. Hämmennyksestä selvittyäni jouduin toteamaan, että ei sitten sedällä taida pää kestää sitten kuitenkaan. Ei tätä millään muulla voi selvittää.

Illalla saunassa oli jälleen mahdollisuus leikkiä filosofia. Selkeästi pelin kulkiessa kulkee puttikin. Niin kauan kuin putti kulkee niin ei ole mitään hätää. Yksittäisen huonon putin tullessa, alkaa seuraava olla jo aika jännä. Ja niin edelleen. Aika nopeasti ollaan tilanteessa jossa pieni musta hetki muuttuu sysimustaksi kun lyhyetkään ei mene. Sunnuntain viimeisellä kierroksella sain putinkin kulkemaan pakottamalla. Yksi hyvä putti toi kummasti jo uskoa seuraavaan kun vain sen sai irti.
Hankalinta oikeastaan koko paketissa on kun alkaa puttaaminen pelottamaan. Ei meinaa käsi totella sitä pakottamistakaan. Melkein yhtä paha on sitten se, kun puttia vain miettii niin alkaa kadota keskittyminen muuhunkin heittämiseen.
Tämä on tietenkin monelle uran lopettamisen paikka. Itse ajattelin tehdä tästä tieteellisen tutkimuksen. Ei näillä taidoilla maailmanmestaruuksista otella joten voi hyvinkin asettaa itsensä jälleen yhden sortin ihmiskokeeseen.

Kirjoittaminen muuten edelleen helpottaa jäsentämään pelaamisen kokonaisuutta. Vaikea on jatkaa itsemistä ja vinkumista siitä kun mikään ei onnistu jos rehellisesti arvioi tekemistään ja joutuu toteamaan ettei se ihan kaikki paskaa ollutkaan. uDisc tarjoaa ihan mielenkiintoisia tilastoja joita en ihan osaa vielä tulkita. Toisaalta taas yksittäisellä kierroksella erimittaiset putit saattavat olla hyvinkin erimittaisia eivätkä suoraan vertailukelpoisia. Sen lisäksi kaipaisin selkeämpää rajausta väylällä olemiselle. Golfissa on yksinkertaista. Avaus on lyhyeksi leikatulla nurmikolla niin se on väylällä. Gamebookiin merkitään oliko väylällä, oikealla vai vasemmalla. Fribassa tuntuu etten ole välttämättä ikinä oikein väylällä, mutta sitten taas toisaalta en tiedä mikä on varsinaisesti väylällä. Se on helppoa kun ollaan ihan pöpelikössä :D

Offline gunners

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 438
    • View Profile
  • Oikea nimi: jari väyrynen
  • Seura: KKpBats
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1922 on: 10.07.19 - klo:08:16 »
Täytyypi käydä välillä kehumassa saunafilosofin kirjoituksia.
Itselläni samanlaisia ajatuksia puttipelistä. Silloin kun kulkee niin tuntuu helpolta, mutta yksi epäonnistunut putti ns. varmasta paikasta jysähtää samantien korvien väliin.
Mulla on tietysti siinä mielessä eri tilanne, että olen muutenkin niin surkea pelaaja ettei pelini kaadu yksinomaan puttiin.
Kolme Loistavaa avausta ja koko maailma on mun. Sitten yksi epäonnistunut avaus, niin koko maailma kaatuu!
Ehkä elinikäni seurannut menttaliteetti urheillessa "kaikki tai ei mitään" viitoittaa pelaamistani myös frisbeegolfissa.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1923 on: 10.07.19 - klo:22:04 »
Ehkä hieman masentavakin huomio. Kävin tänään Tammisaaressa. Västerby B-bana. Bogeyfree -5.
Sillälailla.
Miksi masentava. Siksi että näyttäisi olevan tosiaankin tuo pää syynä heikompaan suorittamiseen. Ei mikään kuntopiikki. Kisassa pelaaminen on vain välillä liian jännää.

Mielenkiintoista.

Offline JaskaT

  • Seniori
  • ****
  • Posts: 481
    • View Profile
  • Seura: Talin Tallaajat
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1924 on: 11.07.19 - klo:13:06 »
Kova tulos.
Tiedä sitten onko omalta näkökantilta lohdullista vai ahdistavaa, että noinkin kokeneella pelaajalla rentous ei aina säily kisoissa. Minä kun olen toivonut jännäämisen koko ajan pienevän, pysyvästi.
Kiva oli lukea kierrosraportit Kaatikselta, vaikkei uudet ja muuttuneet väylät tuttuja olekaan.

Offline tumi

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 885
  • McPathetic
    • View Profile
  • Oikea nimi: Tuomo Tanskanen
  • Seura: KFG Karkkila / NFS Nummela
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1925 on: 11.07.19 - klo:15:15 »
Joku viisas on joskus todennut, että jos joku asia ei enää jännitä, silloin on todella vaikea tehdä 100% suoritusta, koska jännityksen myötä myös "panos" katoaa.

Toki tässä on iso ero sellaiseen jännitykseen joka lamaa suorituksen. Toisilla tämä ääripäiden väli on leveämpi kuin toisilla.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1926 on: 11.07.19 - klo:23:31 »
Viikonloppuna olisi Heinäpaali. Saapa nähdä onko siellä suuren urheilujuhlan tuntua.

Hyvinkään molemmat kentät on kisa-areenana. Toisistaan täydellisesti poikkeavat kentät vaikka ovat vain eri puolilla lentokenttää. Sahanmäestä pitäisi tulla pirkkosade ja Nummenmäessä selvitä lähelle paria niin voisi olla ihan tyytyväinen. Harmi että tuo Sahanmäki ei aina ole ollut meikäläiselle ihan helpoin kenttä pelattavaksi. Viime vuonna tämä kisa meni alle 930 keskiarvolla...

Tänään kurkkasin ratakarttaa ja mennäänkin Sahanmäessä muutama väylä sokkona. Ei jaksa ahdistaa nyt vaikka olenkin joskus ajatellut että sokkona ei mennä mihinkään enää koskaan.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1927 on: 13.07.19 - klo:22:44 »
Heinäpaali. Otetaanpa yleisesti.
Lämmittelyssä kaikki hyvin. Kymmenen minuuttia ennen lähtöä puttaaminen tuntui hyvältä. Buzzz lensi Nummenmäen ykkösväylällä suoraan.
Kunnes. Alkoi kisa :)

Buzzz oli melkein hyvä. Keskipuuhun. Siitä kuuteen metriin, josta putti ohi koko laitteesta. Jepjep.
Haaraputti puoliksi puun alta vaivoin sisään. Olihan se nyt aika surkeaa.
Ei oikein meinannut osua linjaan muillakaan kiekoilla, mutta tänään oli Nummenmäen mörrissä maailmanluokan pusikkopelaamista. Erinomaisia seivejä todella heikoista heittopaikoista. Välillä jo luulin että mopedi lähti käyntiin kun kolmeen väylään tein pari pirkkoa. Olihan se aika hankalaa.
+4 ja 927 taikapistettä oli juuri jotain sellaista miltä se tuntuikin. Huhhuh.

Sahanmäki. Putti oli parempaa. Tosin irtokorit joissa oli normikorin jalat olivat juuri sen 30 senttiä liian korkealla. Ei siis mennyt. Aika vaikeita hetkiä oli kun kaivoin jostain kesken kiessin vielä griplockin takataskusta. Selvisin parista väylästä tuurillakin.
Sahanmäen pidennykset tuntuivat pääosin aika hyvältä päivitykseltä. Seikkailuretki päätyi lopputulemaan -2 jolla sai 947 taikapistettä. Ajattelinkin että olihan siellä kaikenlaista. Loppua kohti alkoi puttikin olemaan normaalimpaa.

Pelaaminen oli kuitenkin kivaa. Hienojakin heittoja oli ajoittain eikä kuitenkaan ihan itkua koko aikaa viitsinyt vääntää. Onneksi kukaan ei huomannut :)

Huomenna sitten pesemään kasvot Nummenmäkeen.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1928 on: 14.07.19 - klo:23:34 »
No niin. Nummenmäen nassupesu ei ollut ihan sellainen kuin olin ajatellut.
Toiveet omasta osaamisesta olivat ylimitoitettuja. Kun ei osu ränniin niin ei sitten osu.
Koko viikonlopun pelasin lähes maagista pusikkopeliä. Ei vain pitäisi tarvita ihan noin paljoa.
Ja kun tarpeeksi painelee pitkin lepikoita niin jossain vaiheessa ei enää osu. Näin tänään.

Periaatteessa oma tunnelma on sellainen, että pelasin tänään paremmin kuin eilen. Tulos vain on huonompi. Putti oli parempaa, eikä avaukset poikenneet juurikaan eilisestä muutenkuin lopputulosten osalta. Nyt naksahti vähän heikommin pari kertaa.
Aloitettiin kympiltä ja olin kuitenkin vain yhden plussalla kun mentiin kolmoselle. Siihen helppo puttivirhe. Neloselle avaus forella lähti ylös ja tekemättömään paikkaan. Nöyrä nelonen.
Vitoselle avaus melkein hyvin, mutta kick oikealta vasemmalle. Kolmas heitto oli aika hyvä foreantsa Buzzzilla, mutta kympin lyhyt. Siitä bogey ja yhtäkkiä olin tehnyt kolme poksua putkeen...
Viikonlopun ensimmäinen turhautuminen oli käsillä. Koskapa bäkkärillä ei osu niin lähdin foreantsalla ”väylän sivusta”. Osuin aukkoon, mutta ei se oikein palannut takaisin. Neljäs heitto satametrisellä oli jo putti, mutta eihän se mennyt. Siitä tupla ja oltiinkin aika syvällä.
Tämän synkän seikkailun jälkeen päätin reipastua senverran että alle 900-reitattua kiessiä en pelaa.
Taisi tulla 912 :)

Oli siellä hyvääkin. Viime vuoden SM-kisat romahti rumasti yhteen väylään jonka jälkeen toivoin oppivani foreantsan draiverilla.
Väylä 21 Nummenmäessä on vaikea heittää niin, että avaus olisi sweetissä. Nytkin melkein hyvä avaus meni väylää pitkin, ei kuitenkaan tarpeeksi pitkälle. Foreantsa DDx:llä oli kilpailun hienoin heitto. Puiden välistä väylään antsalla ja suoristi kauniisti liitäen kolmeen metriin. Juuri tätä heittoa olen repertuaariini kaivannut. Tätä pitää vähän testailla, mutta olipa hyvä heitto. Meni siitä reiästä mistä yritin ja jotakuinkin täydellinen heitto. Tuo korvaa jo paljon huonoja. Ei tietenkään tuloksellisesti, mutta se kisahan oli jo. :)

Kyynärpää vähän vihoittelee ja niskassakin tuntuu jotain, joten koitetaanpa pitää muutaman päivän tauko. Jos muistan oikein niin kuun lopussa on seuraavat kisat. Oulussa ProTouria.

Vähän on kilpailuähky. Varsinkin kun kaksi viimeistä kisaa ei oikein ole lähtenyt. Sovitaan että tauko tekee hyvää. Jotain viikkokisajuttuja jossain vaiheessa :)

Offline mykey

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 710
    • View Profile
  • Oikea nimi: miikka saturi
  • Seura: Team Hippo Ry / Melkein onnistujat
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1929 on: 15.07.19 - klo:06:45 »
Ainakin SM kisassa komeilee jonkun Ari penttalan nimi ja taitaa olla ennen Oulun Pro tour kisaa -joten lepo taitaa jäädä sielläkin osoitteessa haaveeksi. Tosin jonotus on poissa päältä ja aika epäselväksi jäänyt tuo maksamattomien poistaminen kun huhtikuussa ilmoittautuneita ei maksaneitakaan ei ole vielä kisasta ulos laitettu.. mitähän siellä mahtaa kisassa tapahtua kun tässä vaiheessa näkyy maksamattomia melkoisen paljon sokin sokin pelaaja listassa?

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1930 on: 15.07.19 - klo:09:30 »
Avoimen SM:issä olen jonossa jossain sijalla 84. Eli ei huolta siitä :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1931 on: 16.07.19 - klo:11:30 »
Havahduin tässä miettimään sellaista että olen nyt yrittänyt hieman venytellä ja varsinkin lämmitellä ennen heittämistä Disc Golf Strongin mallilla. Entäs jos oikeasti kädet liikkuu erilailla. Siis liikeradat paranee niinkuin ymmärsin ”ohjeesta”.
Onkos se sitten niin ihme jos ei meinaa oikein osua? Välillä tuntuu että kiekko lähtee paremmin kädestä mikä tukisi kyllä tuotakin. Eli joko pitää lopettaa lämmittelyt tai sitten opetella heittämään irtonaisemmilla vartalonosilla.... :)

Kaikkea sitä ehtiikin miettimään.

Olen tässä huomannut olevani hieman harmissani parin viime viikon tekemisestä. SM-kisoissa selvästi oli toiveissa pelata paremmin kun ollaan kotikentällä. Varmasti kotikentästä oli etua joten en pelannut kovinkaan hyvin. No se oli tiedossa.
Heinäpaalin osalta oli ajatuksena päästä rennosti pelaamaan ilman isompaa stressiä mistään. Mielestäni lähtökohta onnistui. Peli kun ei vain kulkenut niin paloi paljon energiaa sen käsittelyyn.
Heinäpaalista jäi enimmäkseen mieleen mielikuvia väylän ulkopuolelta heittämisestä. Se ei lieneisi varsinaisesti tarkoitus, joten pitää tässä kun kyynärpää antaa luvan aloittaa laji uudelleen ja ihmetellä mihin kaikkialle se kiekko voi lentääkään.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1932 on: 24.07.19 - klo:10:57 »
Eilen kävin häviämässä seuran reikäpelin. Ennen peliä kävin treenailemassa. Testasin lämmittelyä.
Vanhalla muutaman kädenheiluttelun jälkeen suoritetulla heittämisellä tuntui kiekot lähtevän suoraan.
Sitten testasin viiden minuutin lämmittelyä. Liikkuvuutta tuli ilmeisesti lisää koska suurin osa kiekoista lähti oikealle. Tätä sitten testailin aikani ja päästiin pelaamaan.

Reikäpeli on kyllä hieno systeemi. Jokaisella väylällä on merkitystä ja kaverin peliä pitää seurata ja reagoida siihen. Pitäisi pelata useammin.
Kaatiksen takatii saunanlauteilta laskettuna -2 kun ottaa huomioon muutaman 30m foreyrityksen joista ei palkintoa. Hyvää pelaamista, joten hieman itseluottamus nousi tuoltakin pohjalta.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1933 on: 29.07.19 - klo:11:30 »
Kaikenlaista valmistelua pitää tehdä jo ensi vuotta varten. Pidettiin Mastereiden SM-kisapalaveria ja käytiin Sammatissa pelaamassa. Muutama väylä edelleen ihmetyttää mutta muutenhan se on ihan kiva rata. Ei vain meinaa pirkkosadetta saada aikaiseksi. Putti oli palannut lomalta joten hieman mukavampaa on kohti Oulun protouria mennä. Tänään pelihommiin joko Karkkilaan tai Kaatikselle tuntumaa hakemaan.
Pelihommista siis ei juurikaan uutta. Avoimen SM-kisoissa näyttäisi uusi sukupolvi ryntäävän estradille, ehkä hieman aiemmin kuin olin itse kuvitellut. Varsinkin miehissä siis.

Filosofiapuolella olen taas antanut kertoa itselleni erilaisia juttuja.

Joitakin mietityttää miksi pitäisi tehdä mitään. Siis yhteiseksi hyväksi. Perustelut liittyvät siihen ettei seurakaan ole antanut minulle mitään. Tällainen ajattelu saa aina aikaiseksi pelon tulevaisuudesta. Itseäni edeltävä sukupolvi on tottunut tekemään kaiken talkoilla joka ei ole päivätyötä. Itsellekään ei ole outoa se, että jos jotain itselle haluaa niin itse sen tekemiseen pitää osallistua. Nyky-yhteiskunnassa ei irtorahaa höpöhommiin riitä, joten jos halutaan heittää frisbeetä niin joidenkin se täytyy tehdä ja toteuttaa. Hienoa jos jossain oikeasti kunta pitää kentän yllä kaikkia miellyttävällä tasolla.
Seuran eteen tehtävä työ tehdään vapaaehtoisesti. Jos ei ole vapaaehtoisia tekijöitä niin ei ole seurojakaan. Tässä kohtaa maailmaa ei ole maksullisia urheiluseuroja (jääkiekko on ehkä lähimpänä) joissa joku maksua vastaan hoitaa toisten harrastamiseen liittyvät valmistelut.
Miksi tehdä mitään kun ei saa seuralta mitään? Erinomainen kysymys.
Omalla kohdalla näen kuitenkin asian toisin. Ilman seuraa meidän paikkakunnalla ei olisi sellaisia kenttiä kuin meillä tällä hetkellä on. Kaatista ei olisi ilman seuraa. Samalla seuran jäsenistö järjestää erilaisia tapahtumia (itselleen ja muut saavat osallistua). Näen seuran myös yhteisönä jonka eteen on kiva tehdä hommia. Vapaaehtoisesti. Meidän yhteisö on erikseen saanut palautetta hyvästä yhteishengestä vaikka se mystinen Seurajohto onkin vaatimassa menestystä jatkuvasti.
Seuran jäsenen menestyminen pyritään huomioimaan yhteisesti koska kyseessä on Meidän seura ja Meidän jäsen. Siksi on hienoa kulkea seuran verkkareissa tai pitää seuran tarraa autossa.
Tämä omien kannustaminen on mielestäni Suomessa kivalla tasolla. Ei oteta sitä liian vakavasti, mutta oman seuran pelaajia seurataan aktiivisesti ja hihkutaan kun menestystä tulee.

Frisbeegolf on edelleen pieni laji jonka menestyminen urheilumaailmassa on käytännössä kiinni siitä, miten vapaaehtoisesti lajin parissa vaikuttavat ihmiset toimivat. Suomessa on jo muutama ihminen joille maksetaan frisbeegolfiin liittyvistä asioista ihan palkkaa, mutta suurin osa lajin toiminnoista perustuu jatkossakin vapaaehtoisuuteen.

Jatkomietintänä heittäisin pienen keskustelunaloituksen. Jos järjestää kisan niin pitäisikö siitä maksaa jokin korvaus? Jos se olisi oikeaa rahaa niin järjestäjän pitäneisi perustaa toiminimi kun muuten seurasta tulee palkanmaksaja enkä usko kovinkaan monen seuran haluavan tätä paperisotaa.
Jos ei ole muita kuluja ollenkaan niin 100 pelaajan 20€ kilpailusta 70% payoutilla jää seuralle 600€.
Monella seuralla on kuluja joita ei voi ohittaa, mutta jos nyt ihan vain periaatteessa.
Paljonko olisi kohtuullista maksaa järjestäjälle? 100€? 200€?
Tuntipalkoille noilla korvauksilla ei vielä pääse vaikka haluaisi laskea mitenpäin. Monelle seuralle kilpailujen järjestäminen on iso varainhankintatapahtuma ja kisoilla katetaan vuoden kuluja. Eli oikeastaan ei ole varaa kovin paljoa maksaa tai sitten pitää järjestää enemmän kisoja...

Itse olen ollut mukana kisajärjestämisessä joka on hauskaa puuhaa. Aikaa se vie ennen kisaa ja hieman kisan jälkeenkin, mutta omasta näkökulmasta se on niin kauan kannattavaa kun seuralle jää siitä rahaa jota käyttää seuran kuluihin ja kenttien hoitamiseen.


Offline B_Spenser

  • Juniori
  • **
  • Posts: 97
    • View Profile
  • Oikea nimi: Thomas Mykkänen
  • Seura: Raaseporin korilla
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #1934 on: 29.07.19 - klo:17:30 »
Jos kisa maksaa 20e, siitä seuralle joku 50% ja jos kisa maksaa enemmän niin seuralle vähän vähemmän prosentteja. Uskon että suurin osa porukasta ymmärtää miksi järjestävä seura tarvii niitä euroja, ja ois kai se hyvä laittaa pieni selostus mihin niitä varoja tarttee.