Heh, itellä aika lailla täysin päinvastainen meininki, forella kun alotin (2,5kk taitaa olla takana) niin forella on menty. Aina väliin tulee reenattua rystyä ja jopa pelattua pelkkiä rystykierroksiakin, mutta ei se vaan edes "reenamattoman" foren mitoilla ole, 15-20m jää aina huippurysty perusforesta (90m), mikä meinaa että draivi + lähestyminen par-3:lla, ei draivi ja pääsee puttaan birdietä hyvin monella par-3:lla (Hiironen Oulussa toi kotirata).
Varmaan siitä ollut foressa apua että tennistä tullut tahkottua 15+ vuotta, liikerata tullu kämmenlyönnissä suht tutuksi.
Hieronut kuitenkin tuota rystyä muutamastakin syystä. Yksi, että olisi sitä heittovalikoimaa ihan sama millainen reikä tulee vastaan. Vaikka saan foren käännettyä yli/riittävästi aika ok jos tarvii pitkä oikealle menevä avaus (Köykkyri #17 esim.), virhemarginaali ylikippaavissa on kuitenkin vielä aika suuri. Kaksi, aina ei vaan millään saa forea tehtyä (puita just siinä), joten hyvä olla varalla se rysty. Kolme, ihan vaan kehittää omaa peliä. Ja pistetään vielä neloseks että kylkilihakset saa ottaa rennommin rystys. Pari viikkoo sitten oikeeta kylkee vihlo ihan kivasti joka kämmenheitos (samoin kun sängys kääntö kylkee, muuten ei oikeen ees huomannu), mutta rystyllä pysty heitteleen (eikä vasen kylki oo tullu rystykierroksista kipeeks, vaikka ennen Oulu Ace Racee vedin koko viikon vaan rystykierroksii). Varmaan vähemmän voimaa tulee rystyyn laitettua tai jotain.