Frisbeegolf-forum.fi

Kirjoittaja Aihe: Täysillä päin puuta  (Luettu 125086 kertaa)

Poissa JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 592
    • Profiili
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #705 : 07.01.19 - klo:23:29 »
Kun laji on kasvanut nopeasti ja ei oikein ole muodollista pakkokoulutusta lajiin, on tuuria ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa lajikulttuurin, frisbeespiritin, levittäminen. Siten saattaa olla eroja eri aikoina aloittaneiden ryhmien kesken ihan kuin samaan aikaan aloittaneiden yksilöiden välillä. Ilman todella suurta vapaaehtoistyötuntien määrää laji ei olisi kasvanut yhtä paljon, ratoja, ratojen ylläpitoa, kisoja, järjestötoimintaa, lajiopastusta, videoita ym. oheistoimintaa pelipaikkoja ja -tapahtumia ei olisi niin paljon. Aina on ollut niitä, jotka valittavat vapaaehtoistyöntekijöille, niitä rittäänee joka lajiin ja järjestöön. Se ei tarkoita sitä, etteikö Suomessa tehtäisi tuhansia tunteja vapaaehtosityötä lajin parissa vuosittain.

Montako vapaaehtoista oli pelkästään Tyynessä? En päässyt näkemään viime vuotta kunnolla, kun loukkaannuin heti alkuun, mutta edellisvuonna oli pari tusinaa usean pitkän päivän tehnyttä minimissään. Siis satoja tunteja yhdessä tapahtumassa pelkästään. Se vaikuttaa lomiin ja liksan saamiseen vapaaehtoisilla. Siinä esimerkki spiritistä, on sitäkin olemassa.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #706 : 08.01.19 - klo:09:21 »
Ilmaisin itseäni hiukan kiireisesti ja epäselvästi aiemmin. En kiistä etteikö olisi ilmiötä nimeltä fribaspirit ja etteikö porukka tekisi vapaaehtoistyötä yhteisen hyvän vuoksi. Yritin sanoa, että se ei ole mitenkään lajiin sidottua. Samalla tavalla toimitaan muissakin yhteisöissä. En usko että vain "hyviä ihmisiä" kerääntyisi jonkin tietyn harrastuksen ympärille.

Hämäriä ja hataria pohdintoja jatkoin tänään kun ajelin autolla töihin. Mieleen tuli tuoreen Tiede -lehden artikkeli "Kotieläin kaipaa villejä tapojaan,
Luontaiset käyttäytymistarpeet eivät kadonneet kun tehotuotanto alkoi estää itsensä toteuttamisen." Ymmärsin miksi frisbeegolf on niin koukuttavaa. Siinä ihminen saa toteuttaa ilman rangaistusta niitä villejä vaistojaan mitä sillä vielä kiistatta on. Voi kuljeskella metsässä ja heitellä tavaroita yrittäen osua niillä johonkin. Tämä käytösmalli on tuonut ennen ruokaa leiritulille. Samasta syystä jotkut koukuttuvat vaikkapa postimerkkien keräilyyn tai alennusmyynneissä ravaamiseen. Niissä ei ole kyse eskapismista vaan ihmisen todellisen luonnon toteuttamisesta ihan niin kuin jonkun rotan pitää päästä kaivamaan koloja maahan tai se alkaa voida huonosti.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #707 : 08.01.19 - klo:22:15 »
Ensimmäistä kertaa ledeilemässä Äänekosken talviradalla. Kahdeksan ensimmäistä väylää pelkkää paria. Sitten puun kautta ojaan OB, ja lähäri korin juureen, josta skippi OB:lle. Tuplabogi. Kun ketsuppipullon korkin sai auki niin toisella kierroksella tuli sitten lisääkin bogeja, mutta ei ainuttakaan pöröä. Ei yhtäkään onnistunutta puttia. Muutama pirkkoputti ketjuista ulos. Ledikiekot menee vaihtoon. Maailmasta ledi johonkin vakaampaan. Vaikka vakaampaan Maailmaan. Tai taas Linnoitukseen kuten viime talvena.

Poissa JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 592
    • Profiili
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #708 : 10.01.19 - klo:12:29 »
Ilmaisin itseäni hiukan kiireisesti ja epäselvästi aiemmin. En kiistä etteikö olisi ilmiötä nimeltä fribaspirit ja etteikö porukka tekisi vapaaehtoistyötä yhteisen hyvän vuoksi. Yritin sanoa, että se ei ole mitenkään lajiin sidottua. Samalla tavalla toimitaan muissakin yhteisöissä. En usko että vain "hyviä ihmisiä" kerääntyisi jonkin tietyn harrastuksen ympärille.

Hämäriä ja hataria pohdintoja jatkoin tänään kun ajelin autolla töihin. Mieleen tuli tuoreen Tiede -lehden artikkeli "Kotieläin kaipaa villejä tapojaan,
Luontaiset käyttäytymistarpeet eivät kadonneet kun tehotuotanto alkoi estää itsensä toteuttamisen." Ymmärsin miksi frisbeegolf on niin koukuttavaa. Siinä ihminen saa toteuttaa ilman rangaistusta niitä villejä vaistojaan mitä sillä vielä kiistatta on. Voi kuljeskella metsässä ja heitellä tavaroita yrittäen osua niillä johonkin. Tämä käytösmalli on tuonut ennen ruokaa leiritulille. Samasta syystä jotkut koukuttuvat vaikkapa postimerkkien keräilyyn tai alennusmyynneissä ravaamiseen. Niissä ei ole kyse eskapismista vaan ihmisen todellisen luonnon toteuttamisesta ihan niin kuin jonkun rotan pitää päästä kaivamaan koloja maahan tai se alkaa voida huonosti.

Uimahallissa juttelin painonnostajien pappasarjalaisten kanssa viime viikolla. Toinen kertoi olleensa 1200 km viikossa pyöräretkellä Ranskassa nuorempana kahden kaverin kanssa. Kaikkialla porukka erehtyivät luulemaan heitä kisakuskeiksi ja joka kylässä tuli seisaaltaan aplodit. Sanoin, että Ranska, mutta myös enemmistö Euroopan maista on ihan pyörähullua porukkaa ja meillä lajikulttuuri lienee yhtä innokas vain fribassa ja junnufudiksessa, ehkä junnulätkässä myös. Ja käytin perusteluna nimenomaan vapaaehtoisten riittämistä kisojen ja muun oheistoiminnan järjestämisessä.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #709 : 12.01.19 - klo:18:40 »
Aivan järjettömän hieno ilma pelata frisbeegolfia, joten aamun ainoa ongelma oli se mennäkö Kuokkalaan (Jyväskylässä) vai Äänekoskelle. Kuokkalassa olisi ollut lyhyitä väyliä lumihangessa, mutta matka olisi lyhyempi, ja pelimaksu pienempi. Äänekoskella suuri joukko porukkaa pelaamassa arvotuilla pareilla Max 2 Bestiä. Naruja ei edelleenkään ole kuin yhdessä midarissa, joten päätin lähteä Äänekoskelle tampatulle radalle, jossa ei tarvitse etsiä kiekkoja kinosten keskeltä. Lisäksi siellä on pari väylää joissa saa heittää draiveriakin ihan niin kovaa kun meikäläisen kädestä irtoaa.

Pari onnistunutta avausta ja yksi hyvä pitkä putti sisään. Siinäpä se. Ei sillä vielä voitosta taistellut.

Hyvissä olosuhteissa friba on mitä mainioin talvilaji.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #710 : 15.01.19 - klo:11:52 »
Hiljaista on näin talvella. Tämä syksy ja talvi on ollut minulle todella hankalaa siinä mielessä ettei oikein ole edes napannut käydä heittelemässä. Toki jonkin verran tulee käytyä, mutta kun tuntuu ettei toisiakaan oikein innosta, eikä esim. Peurungassa ole juurikaan ledikisoja ollut. Viikolla kun ei valoisan aikaan ehdi kuitenkaan. Tuntuu että joka puolella on hiljentynyt. Muutama piristävä poikkeus toki joukossa, kun uusia pelaajia on tullut mukaan intoa täynnä.

Kännykkään latasin appin nimeltä Disc Golf Valley. Sinänsä ihan toimiva, ja siitä tuli ihan uusia juttuja vastaan kun aloin pelata silloin tällöin turnauksia. Voi sitä harmituksen määrää kun puttaa huolimattomasti ohi, tai vahingossa heittää rystyä kun piti nakata kämmenellä. Täysin samoissa fiiliksissä kuin oikeassakin fribassa. Huomaa että olisi pääkopassa kehittämistä. :)

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #711 : 19.01.19 - klo:19:25 »
Vuoden ensimmäinen uusi rata bongattu. Vielä riittää kotikaupungissa käymättömiä paikkoja. Tänään kävin tsekkaamassa Naissaaren lyhyen radan Vaajakoskella. 10 minuutin matka kotoa.
Lumihangessa kahlattiin ja heiteltiin 50 metrin neppiväyliä. Väylät ei kuitenkaan olleet ihan liian helppoja, sillä sain kahteen kierrokseen vain kaksi pirkkoa. Kertonee myös omasta heikosta heittokunnosta tällä hetkellä. Pirkotettavia ne kaikki kuitenkin ovat, kuten kisan jälkeen todettiin ylimääräisellä kierroksella kun Hao heitti birdiet jokaiselle väylälle.
Havainto: 10 asteen pakkasessa narutettu Fuse ei ollut tippaakaan alivakaa, mikä yllätti vielä usean heiton jälkeenkin (olen hidas tajuamaan). Hassua.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 695
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #712 : 20.01.19 - klo:16:42 »
14 astetta pakkasta ja tuulta. Peurungan tiit oli putsattu hyväksi, ja pelaamaan pääsi oikein mainiossa talvikelissä. En saanut kiekkoja lentämään yhtään. Ei nyt ollut kuin muutama kiekko mukanakaan ja nekin lähinnä puttereita ja midareita, pari väylädraiveria siihen päälle. Silti olisi pitänyt saada reilusti pidempiä siivuja aikaiseksi, mutta ei vain lähtenyt. Varsinkin ylämäkeen heitettävät väylät lähtivät aina liian matalina ja jos saikin joskus oikean korkuisena ja oikeaan suuntaan niin lento loppui puolimatkassa. Jossain vaiheessa huomasin heittäväni suorilta jaloilta kuin puupökkelö ja sormet olivat kylmästä kankeat. Puttaamiseen kylmyys ei vaikuttanut niin pahasti kuin draiveihin. Monta tosi pitkää puttia sisään. Ilman niitä tulos olisi ollut jotain aivan muuta kuin +3 (2 tuplaa ja 2 bogia, kolme pirkkoa)