Fribakitinää

[kitioe]

Moikkamoi,

Tässä vähän eilen kirjoitettuja fiiliksiä...

Tänään pelattiin ihanalla Loviisan frisbeegolfradalla Itä-Uusimaa AM2 NBDG –tourin ensimmäinen osakilpailu. Viime vuonna AM2 tourilla Loviisassa koin fribaelämäni tähän asti kauheimman kokemuksen, nimittäin sudarin ison yleisön edessä, jonka tietysti kämmäsin aivan totaalisesti, joten odotin hyvin innokkaasti, että pääsen jälleen kisaamaan Loviisaan ja sitä kautta mahdollisesti vähän eroon tuosta sudarimokaamisen aiheuttamasta kamalasta tunteesta.

Kiekkoihin olen ennen tätä päivää koskenut viimeksi viime viikon lauantaina Susiheitton parisakabassa. Viikko oli aivan jäätävän kiireinen ja eilen kun olisi ollut aikaa pelata niin sää ei suosinut, joten nyt kävi näin. Tämähän on kaikista paskin mahdollinen valmistautuminen kisaan. Olin kuitenkin pättänyt, että nyt mörkö selätetään, joten ei muuta kun matkaan.

En jaksa nyt kirjoittaa kaikkia heittoja auki. Ensimmäisellä kierroksella fiilis oli koko kierroksen hyvä, meillä oli mukava ryhmä ja letkeä tunnelma. Alkukierroksesta hieman satoi, mutta valtaosa kierroksesta saatiin pelata ilman sadetta. Tuuli kuitenkin yltyi, joten hankalaa oli. Heittoja kertyi 73, johon en ollut tyytyväinen, koska räpellettyä tuli useammalla väylällä. Parempaan siis pystyisi. Kuitenkin kaksi pirkkoa kierrokselta (väyliltä 14 ja etenkin väylältä 4) lämmittivät kyllä sydäntä. Toiselle kierrokselle sain 7 heiton kaulan toisena olevaan, joten olin jo tauolle mentäessä aika luottavainen.

Toisella kierroksella pelattiin perinteisesti tyttöjen kanssa. Ei onneksi satanut, mutta tuuli oli edelleen todella kova. Kierros alkoi väylältä 10 ja ensimmäiset kuusi väylää olin tyytyväinen peliin, flow oli hyvä ja heitto kulki. Sitten hajosi pakka aivan täysin enkä saanut enää koottua päätä takaisin. Paitsi viimeiselle väylälle 9 napsahti melkein holari, joten siitä otettiin nostopirkko! Syitä pakan hajoamiseen en lähde  tähän purkamaan, mutta tässä jälleen asia, jota pitää kehittää. Toiselle rundille tulokseksi 75, eli yksi joka kisojen tavoitteista – parantaa toiselle kierrokselle – jäi saavuttamatta.

Kuitenkin sain sen, mitä lähdin hakemaan, eli ensimmäisen liiton kisojen alaisen voiton vuodelle 2016! Sen osalta fiilis on hyvä.
Kisasta saatiin taas äärimmäisen arvokasta kokemusta, jota saa vain ja ainoastaan käymällä kisoissa. Kiitos peliseuralle ja etenkin Terhille, joka veti koko viikonlopun hienosti TD:n roolissa.

[kitioe]

Eilen pitkästä aikaa Kivikon viikkokisoissa. Olin taas vähän surkealla mielellä. Arkipäivän kisasta jäi huonot fiilikset Kivikon suhteen ja viikonlopun heittojen sekä alkavan flunssan vuoksi kropassa oli vähän huono olo. Heittämään joka tapauksessa - onhan viikkokisoissa nyt aina kivaa! Nyt oli heittofiilikset kyllä taas normaalissa uomissa - tuntui, että draivit toimivat. Lähestymisissä oli hankaluuksia, mutta kaikkien yllätykseksi myös putti toimi! Väyliltä 6,7,8 ja 13 turhat bogiet lähäritötöilyjen takia. Tuli naputeltua 63 heittoa, johon olen kuitenkin tyytyväinen.

Heittämisen ilosta saatiin siis eilen jälleen ote, joten hyvältä tuntuu. Seuraavaksi kisaillaan perjantaina ja lauantaina Jussin heitoissa Joensuun tilan uudella radalla. Ratahan avataan kaikille torstaina 23.6. klo 10. Odotukset radasta on ainakin korkealla, sitten nähdään millainen on lopputulos

[kitioe]

Tiistaina minulla oli mahdollisuus päästä ensimmäisten joukossa kiertämään Joensuun tilan frisbeegolfrata. Rata avataan kaikille avoimeksi tänään torstaina 23.6. klo 10. Lisätietoja radasta löydät täältä: https://www.facebook.com/joensuuntilanfrisbeegolf/?fref=ts

Pääsin mukaan kierrokselle, koska olen ollut mukana talkoilemassa radalla. Eilen siis suoraan töistä Tilalle, pari tuntia talkoilua (haravointia, heinän siirtoa, risujen, keppien ja oksien siirtoa, pojat laittoivat kaikki korit paikalleen, jne), pieni breikki ja sitten parikisaan arvotuilla pareilla. Meitä oli paikalla parisenkymmentä, joten saatiin ihan kivat pelit pystyyn.

Radalla tulee ainakin vielä tänä kesänä ottaa huomioon, että rata on rakennettu tosiaankin alueelle, jossa ei aiemmin ole kovinkaan paljoa eläinten lisäksi ketään liikkunut. Siirtymät ja väylät ovat siis ajoittain vaikeakulkuisia. Tänne kannattaa ottaa mukaan iso annos kärsivällisyyttä, riittävästi aikaa sekä tukevat kengät. Osalla väylistä on vielä paljon karsittavaa (oksia, heinää, jne), eikä polkuja vielä ole muodostunut. Kuulemma myös väyliä saatetaan muuttaa saadun palautteen perusteella (esim. OB-linjoja tai par-lukuja). Kannattaa siis laittaa suoraan vaikka tuonne FB-sivuille kaikki palaute, siellä on kuuntelevat korvat toisessa päässä!

Tässä oma näkemykseni väylistä ja samalla hieman ihannetuloksen laskemista juhannuksen Jussin kisoja varten. Par-luvut ja pituudet on otettu Jussin kisan infosta.

1. Par 3, 73 m
Väylä heitetään loivaan ylämäkeen ja kummun takana kori jo häämöttääkin. Tiin edessä noin 20m päässä pari puuta, mutta tässä on selkeä hysselinja korille. Oikealla oleva tie on OB. Kisassa pitäisi olla par.
Hyvää väylässä: Helpohko, ei menetä toivoaan heti aluksi Nurtsi timmissä.
Huonoa väylässä: Vähän riskillä joutuu sokkona heittämään. Jos kiekko menee tielle, saattaa osua autoon (jota ei näe välttämättä kunnolla tiiltä).

2. Par 3, 87m
Heitetään ylätasanteelta autotien yli. Mando oikealla vähän puolenvälin jälkeen. Kori parin puun keskellä. Tiet tiin edessä ja väylän oikeassa reunassa OB. Kisassa pitäisi olla par.
Hyvää: Mielenkiintoinen väylä, jossa OB ja mando tuovat hyvän lisän. Ei niin helppo kun miltä näyttää.
Huonoa: Tiet luovat inhottavan paineen, riski osua autoon. Autoilijat eivät näe tiille.

3. Par 3, 99m
Kolmosväylälle siirtymä vie jonkun takapihan läpi, vähän outoa. Varsinkin jos kisat, jossa paljon porukkaa liikkeellä. Ehkä tähän keksitään joku muu ratkaisu? Tiikin tosin on sillä samalla takapihalla...
Suora väylä, joka heitetään metsän rajasta kohti peltoa pienen metsän reunaan. Tilaa on vaikka kuinka, ei OB:ta. Kori pienen kummun takana/vieressä. Pitäisi olla kolmonen.
Hyvää: Pääsee kiskomaan. Mutainen ja muhkurainen pelto pysäyttää kiekon hyvin.
Huonoa: No se takapihalla hengailu. Itse väylässä ei huonoa

4. Par 3, 111m
Pitkä siirtymä, tii voi olla vaikea löytää, jos ei tiedä mihin menee. Pienet siniset nuolet puissa kuitenkin ohjaavat oikeaan suuntaan.
Suora väylä autotien yli. Tiitä ei taaskaan näy autoon. Pitää olla  varovainen. Tie ilmeisesti OB? Kori koivujen keskellä. Pitäisi olla kolmonen.
Hyvää: Tien yli tilaa on vaikka kuinka paljon, joten korille pitäisi kakkosheitolla päästä helposti.
Huonoa: Autotien yli heittäminen. Liian pitkää heinikkoa, vaatisi karsintaa (varmasti tulossa).

5. Par 4, 143m
Siirtymä pitkän heinikön läpi. Tii metsän siimeksessä/reunassa, suoraa edessä vasemmalla iso kuusi ja oikealla iso koivu. Väylä vasemmalle kaartava. Jos avaus menee liian pitkäksi on se suoraan isossa puu-/risukassassa. Kori pienen kallion päällä, nousua noin 3-4 metriä. Korin ympärillä mörri, varsinkin takamörriin ei kannata joutua. Korille on vielä sweetistä matkaa, joten pelikirjassa tämä on itselle nelonen.
Hyvää: Avausta ei voi vaan rykästä, vaan heiton pitää olla tarkka. Tekninen väylä, vaikka periaattessa tilaa on.
Huonoa: Osittain liian pitkää heinikkoa, josta hyvin vaikea löytää kiekkoa. Muuta vikaa en tästä väylästä löydä, korin takana oleva mörri on hyvä pelote ja pitkää oikeasti ajattelemaan heittoa.

6. Par 3, 151m
Taas heitetään autotien yli, mutta nyt näkyvyys on kohdallaan. Väylä menee ensin noin puolet matkasta suoraan, sitten kaartaa loivasti vasemmalle. Tässä kannattaa olla mielummin vasemmalla kuin oikealla. Oikealla syvä oja koko väylän pituudelta. Keskellä muutama puu, mutta muuten aika avoin väylä. Kori puiden ympäröimänä taskussa. Sen verran pitkä väylä, että itselle nelonen.
Hyvää: Avoin väylä, jossa pääsee taas kiskomaan koko rahalla. Myös heikompikätiselle tilaa löytyy.
Huonoa: Väylän maasto todella vaikeakulkuista ja lätäköitä ja mutaa löytyy paljon. Muuten väylä on hyvä.

7. Par 3, 109m
Kapea metsäpilli, joka heitetään ylämäkeen, sitten loivaan alamäkeen loivasti vasemmalle ja kori väylän oikeassa reunassa.
Tässä nähtiin tiistaina ryhmäkaverilta fore-heitto metriin korin taakse ja nostopirkko. Pituuden puolesta ei tietenkään miehiltä mikään mahdottomuus, mutta kun näette väylän niin ymmärrätte ihmetyksemme Itselle sviitti kallion päällä noin 50-60 metriä tiistä, siitä pääsee alamäkeen lähestymään. Pitäisi olla kolmonen, mutta jos tässä joutuu mörriin niin pulassa ollaan.
Hyvää: Tekninen väylä, joka vaatii ainakin itseltä miettimistä. Yksi lempiväylistäni kuitenkin.
Huonoa: Mörri.

8. Par 3, 85m
Jälleen pitkää siirtymää, voi eksyä, jos ei tiedä mihin on menossa. Joku sanoi, että siirtymäpolulla saattaa mennä hevosia? Olkaa varovaisia täällä siis. Oikealle kaartava väylä täysin pystymetsässä. Täällä ei ole moni ihminen ennen meitä kävellyt. Korin takana taas puskia paljon. Pakkopirkko miehille, itse pelaan kolmosta.
Hyvää: Tilaa on kivasti, vaikka ei pysyisi väylällä ja ei ole välttämättä kamalassa pulassa.
Huonoa: Toistaiseksi vaikeakulkuinen. Huonot opasteet seuraavalle väylälle (ilmeisesti johtuen sitä että korin paikkaa siirrettiin kun opasteet olivat jo paikkallaan, eikä niitä oltu ehditty siirtää).

9. Par 4, 148m
Jälleen pitkä siirtymä. Kävellään autotietä pitkin, mikä tuo oman jännityksensä asiaan. Paikalliset ajaa aika lujaa näillä hiekkateillä.
Väylä itsessään on aika kiva. Ensin suoraan noin 60-70metriä, jonka jälkeen väylä kaartaa loivasti oikealle, jatkaa suoraan pienen rotkon yli, jonka jälkeen kori oikeassa reunassa kallion päällä.
Tällä väylällä kannattaa todellakin pysyä väylällä. Mörristä löytyy varmaan karhuja tai jotain. En suosittele siis sinne menoa... Pelaan tähän ihannetulokseksi viitosta, mutta saas nähdä.
Hyvää: Kaunis väylä. Metsässä on kivaa.
Huonoa: Isokätisten kannattaa spotata huolella. Mörri on liian mörri, toivoisin vähän karsimista jossain vaiheessa.

10. Par 3, 68m
Sitten ollaan taas kalliolla suon sijaan. Helpohko suora väylä. Oikealla oleva mörri on jälleen tosi kiva, tosin siellä on paikoittain myös avointa ja sieltä pääsee parin pelaamaan. Kori vähän tiitä ylempänä kalliolla, mutta ei pudotusta heti takana. Kolmonen tästä vähintään pitäisi pelata.
Hyvää: Mukavan leppoisa väylä äskeisen jälkeen. Pirkkomahdollisuus myös itselle.
Huonoa: Tämäkin vähän hankalakulkuinen. Muutoin kiva väylä.

11. Par 3, 75m
Kartan mukaan ihan lihakoukku, mutta todellisuudessa loivempi mutka vasemmalle. Ensin mennään suoraan noin 60 metriä, jotnka jälkeen kori vasemmalla. Eli oikeakätiselle helpohko hysselinja. Ahdasta kuitenkin on, väylän oikealla puolella paljon puita ja yksi korkea koivu, joka pysäyttää vähän lipsahtaneen taivashyssen. Keskellä väylää kunnon suo, tähän kai tulossa pitkospuut tai vastaava (kuulemma tuli keskiviikkona). Kori pienen kallion päällä, paljon mörriä ympärillä. Pirkkomahis kuitenkin myös mulle, jos vaan keskittyy draiviin eikä jätä hysseä kotiin. Pelataan kolmosena.
Hyvää: Periaatteessa helppo väylä, mutta ei kuitenkaan. Vaatii ajattelua.
Huonoa: Suo keskellä.

12. Par 3, 50m
Suora väylä, jossa heitetään aika jyrkästi ylöspäin. Kori kalliolla. Ainakin oikealla supermörri. Pari oksaa haittaa korkealle heittämistä. Pitäisi olla kolmonen.
Hyvää: Mukavan iisi väylä, tuo vähän helpostusta rataan. Myös kaunis väylä, vaikka lyhyt onkin.
Huonoa: Tosiaan nuo oksat vasemmalla puolella. Kallio todella liukas.

13. Par 3, 88m
Heitetään kallion päältä alaspäin, kaartaa oikealle. Mando (ja paljon puita) oikealla, joten hysseä ei voi edes harkita. Kori kallion päällä, joten heitto ei saa olla liian matala, vaikkakin pitääkin olla alaspäin. Pääsin tässä korille, mutta mandon väärältä puolelta... Pitäisi olla kolmonen, realistisesti kuitenkin nelonen.
Hyvää: Tämäkin kaunis väylä. Vaatii miettimistä, ei voi vaan rykästä. Teknisyys aina plussaa.
Huonoa: Vaikeakulkuinen. Keskellä alhaalla todella hankala kulkea. Mätiä puunrunkoja jne, joiden päälle ei kannata astua. Mielestäni mando ehkä vähän turha, koska luonto on jättänyt omat mandonsa kuitenkin.

14. Par 3, 129m
Pidempi suora väylä, jossa kori näkyy tiiltä jos oikein tihrustaa. Vasemmalla kallioita, joista pienet nousut ja laskut ja niiden vasemmalla puolella mörriä. Oikealla enemmän tilaa. Pitäisi olla nelonen, veikkaan vitosta. Pariin en tula tätä varmaan hetkeen saamaan.
Hyvää: Periaatteessa aika simppeli, jos pysyy väylällä.
Huonoa: Jos joutuu keskelle väylää noin 60-70metrin päähän tiiltä on taas suossa.

15. Par 3, 110m
Antsavälyä, paitsi tiin vasemmasta reunasta voi yrittää suoraa heittoa. Jyrkästi alaspäin ja mörri kummallakin puolella. Kori kuitenkin aakeellalaakeella heinäpellolla. Kannattaa etsiä se suora linja, ei turhaan heittää antsaa. Pitäisi olla kolmonen.
Hyvää: Kaunis väylä, hienot maisemat.
Huonoa: No yllätysyllätys ne mörrit. Ainakin oikealla puolella aivan pystymetsä, josta ei kiekkoa hevillä löydä. Ei kannata siis sinne joutua.

16. Par 3, 58m
Suora väylä, nsin noin 50-60m pellolla ja sitten nousee kalliolta ylöspäin. Kori kallion reunalla ylhäällä. Vasemmalla enemmän tilaa kuin oikealla, jos ei aio yrittää ylös kalliolle niin kannattaa olla ennemmin vasemmalla. Pitäisi olla kolmonen.
Hyvää: Simppelin näköinen väylä, jossa kuitenkin kannattaa vähän miettiä. Keskelle jätetty hyvin muutama puu.
Huonoa: -

17. Par 3, 90m
Liidätyshysseä alaspäin. Kori heinäpellolla, noin 12-15 metrissä oikealla koivuja. Pitää muistaa heittää tarpeeksi korkea, muuten ei jaksa korille asti.
Hyvää: Kaunis väylä, jossa myös teorissa mahis pirkkoon kaikilla.
Huonoa: Siirtymä alas vaarallinen. Vaatisi portaat. Vasemmalta tiin takaa (kuulemma) pääsee kiertämään.

18. Par 4, 181m
Jälleen pitkään siirtymää hiekkatietä pitkin. Radan pisin väylä, jossa heitetään ensin liidätystä alaspäin ja sitten pienellä nousulla korille. Tii muutaman puun keskellä, kori heinäpellolla. Tässä menee mittasuhteet uusiksi, kiekko on varmasti lähempänä tiitä kun mitä luulet sen lennon aikana olevan. Väylä on mutaista muhkuraista pohjaa, johon kuulemma joskus kasvaa nurtsi. Jos ei pääse keskellä väylää kannattaa ehdottomasti katsoa tarkkaan mihin kiekko menee. Väylän oikealla puolella karavaanarialue, joten ainakin vasureiden kannattaa  varoa lipsumista.
Hyvää: Hieno väylä, joka kruunaa radan, jos tässä vaiheessa on vielä energiaa jäljellä..
Huonoa: -

[kitioe]

Tässä vielä pari kuvaa radalta tiistailta.

Väylän 6 kori menossa paikalleen (kyllä, se on limutölkki!).


Väylä 6 korista tiille päin.


Väylä 9.


Väylä 12.

[MikeDGH]

Kiva lukea palautetta radasta, varsinkin kun mukana on perusteluita hyville ja huonoille jutuille. Tänks Kiti!

Muutaman tarkennuksen laitan tähän kuitenkin, jottei kukaan harhaile väärissä paikoissa yms. Jossain kohti täytynee tosin parantaa opastustakin.

Väylä 3
Siirtymä kakkosen korilta varastorakennuksen vasenta puolta (rakennuksen ja omenapuiden välistä) ja sieltä oikealle keltaisen kartanorakennuksen (Villa Sibbe) pihan läpi. Sieltä oikean kautta pihan läpi / takapihalta ei saa mennä.

Väylä 8
Siirtymä seiskalta merkattu uudestaan toista reittiä pitkin, koska suorimman reitin tiellä on yksityisaluetta. Ei pitäisi tulla hevosia tällä polulla vastaan 

Väylä 12
Oikealta löytyy loivempi (ja vähemmän liukas) reitti korille. Kiertää toki vähän.

Väylä 13
Mando on ehdottomasti oltava tällä väylällä. Isokädet hahmottelivat heti testiheitoissa jo taivaslinjoja ja sieltä kun hysse karkaa, niin se on oikealla olevien talojen pihassa/ikkunassa/asukkaissa.

Väylä 17
Siirtymä alas tiiltä korille: Tiiltä oikealle takaisin kohti 16 koria ja sieltä kauempaa alas niitylle. Opasteet laitettu paremmin.

[kitioe]

Kiitos Mikelle selvennyksistä! Eilenhän siellä oli taas talkoiltu, joten kirjoitukseni oli tosiaan tiistain tilanteen mukaan

[Jaskala]

Tässä oma näkemykseni väylistä ja samalla hieman ihannetuloksen laskemista juhannuksen Jussin kisoja varten. Par-luvut ja pituudet on otettu Jussin kisan infosta.

Eipä nuo kuvaukset nyt kovin ruusuista kuvaa radasta antaneet. Sokkoväyliä, mörriä, suota (hyttysiä?), pitkiä siirtymiä, autoteiden ylityksiä ja tonteilla toikkarointia. 

Paikanpäällä en ole käynyt, mutta toivottavasti totuus on tällä kertaa tarua kauniimpaa. Etenkin maksulliselta radalta kun on syytä odottaa jo selvästi enemmän kuin ilmaisradalta, niin näillä tiedoilla jäisi kyllä makselematta. (Jotakuinkin) Kaikkea pitää kuitenkin koittaa ainakin sen yhden kerran, ni dumataan vasta sen jälkeen.

[kitioe]

Niin, kuten kirjoitin, alue on sellainen, jossa ei ole paljoakaan ihmisiä liikkunut. Siirtymät ja kulkeminen varmasti helpottuu, kun ihminen tuo oman jälkensä maastoon.

Mun mielestä mörri on osaltaan vaan hyvä juttu, koska se saa oikeesti miettimään heittoa. Ei siis riitä, että on iso käsi, vaan sen pitää olla myös tarkka. Jos haluaa vaan viskellä johonkin päin niin tämä ei ole oikea paikka, silloin suosittelen vaikka Siltamäkeä. Ja kyllä, kun ollaan metsässä niin metsässä on suota ja hyttysiä Täällä pitää olla myös kroppa sen verran kunnossa, että pystyy kävelemään pitkiä siirtymiä ja nousuja ja laskuja ja metsässä.
Tonttiasiaanhan Mike ottikin jo kantaa..

Suosittelen käymään kokeilemassa ja laittamaan palautetta (tietysti rakentavaa - esim. "ihan paska" ei kelpaa ).

[kitioe]

Nyt on ihan jäätävä fiilis. Viikonlopun kisailut Hyvinkäällä olivat yhtä isoa sketsiä. En ole koskaan voinut fribatessa henkisesti niin huonosti, kun sunnuntaisen Nummenmäen kierroksen aikana ja sen jälkeen.

No mitä sitten tapahtui? Sen kun tietäisi. Heitossani muuttui jotain välillä keskiviikko-perjantai. Ajoitus on jotenkin pielessä, kun viikonlopun aikana 90% heitoista lähti reilusti oikealle. Tämä aiheutti lopulta sen, että sunnuntaina kierrokselle lähtiessä pelkäsin jokaista heittoa. Joka heitolle mentäessä sydän jyskytti ja kädet tärisi. Pelkäsin joka heitolla, että heitto epäonnistuu, ja niin sitten totta kai kävikin. Aivan kamala tunne. Kierros oli lopulta vaan lopun odottamista. Noin viiden väylän jälkeen en enää pystynyt nauttimaan koko hommasta, enkä jaksanut todellakaan ajatella enää mitään positiivista tai esittää olevani hyvällä tuulella. Koskaan en ole noin kamalalla fiiliksellä kierrosta pelannut ja toivon todella, että kukaan ei joudu samaa kokemaan. Voin kertoa, että ei ollut itku kaukana. En pysty kuvailemaan sitä mitenkään paremmin. Henkinen kanttini ei riittänyt kantamaan fyysisestä epäonnistumisesta tullutta oloa.

Kommenttina ryhmäkaverin caddyltä tuli, että käsi tulee eteen nopeammin kuin kroppa, eli kroppa ei ilmeisesti pysy vedossa mukana. Selitys kuulostaa kovin loogiselta ja itsestäänselvältä, mutta koitappa nyt korjata tollasta. Kun ei edes tiedä miten se yhtäkkiä on syntynyt. Täytyy kuvata heittoa varmaan videolle ja kattoa saisko niistä mitään irti.

Eilisen sama erittäin huono fiilis jatkuu edelleen, mutta alan pikkuhiljaa näin vuorokauden jälkeen siirtymään seuraavaan vaiheeseen eli asian hyväksymiseen. Hyväksyn, että en osaa. Hyväksyn, että mun pitää treenata. Mä en ansaitse vetää seurapaitaa päälle ja edustaa seuraa näin järkyttävän huonolla pelillä. En siis  mene kisoihin, ennen kuin heitto tuntuu taas omalta ja hyvältä. Vaikka siihen menisi kuinka kauan.

Seuraavat kisat kalenterissa ovat 24.7. (AM2 Nikkilä) ja siihen asti aion käyttää kaiken vapaa-aikani ongelman paikallistamiseen ja korjaamiseen sekä fyysisesti että henkisesti. Jos siihen mennessä tekeminen ei tunnu hyvältä, en osallistu kisaan.

Jospa seuraavalla kerralla mulla olisi jotain vähän ilosempaa kirjoitettavaa.

[Joonasruu]

Tsemppiä Kiti!

Joskus on vaan hetkiä jolloin ei kulje. Homma saattaa alkaa jostain fyysisestä oireesta jo kumuloitua sitten psyykkiselle puolelle.
Monenlaiset lihasjumit ja jäykkyydet saattavat urheilussa ja aivan normaalissa elämässä muuttaa kropan asentoa sekä kompensoida kipuja jne aivan erilaisilla liikeradoilla kuin normaalisti.
Tämä ei todellakaan tarkoita sitä ettei normaaleissa olosuhteissa kyseiset liikkeet ja tekniikka olisi hallussa. Ei Se mihinkään katoa.
Nyt vaan pitää tosiaan selvittää mistä poikkeavat suoritukset johtuvat ja tehdä sitten korjaavat toimenpiteet.
Ne saattavat hyvinkin olla lihashuollollisia toimenpiteitä, venyttelyä jne. Kun nämä poikkeavuudet on tunnistettu ja niitä korjaavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa heittoon tulee itsevarmuus ja rentous takaisin kuin itsestään.
Usko itseesi, sinä osaat!

Mitä seurapaitaan ja sen päälle pukemiseen tulee. Seurapaita päällä pitää saada heittää kaikenlaisia tuloksia.
Itse olen ollut useassa urheiluseurassa mukana. Parasta seurassa oleminen on silloin kun seuralta saa tukea vaikeina hetkinä.
Seuran tehtävänä on olla auttava yhteisö joka kulkee mukana pohjamudista aina palkintopallile saakka.

Tsemppiä!

[kitioe]

Kiitos tsempeistä Joonas

Ei siinä, että muut eivät saisi heittää mitä tahansa tuloksia seuran logoissa, mutta mulle se on vaan sellanen, että ei vaan kehtaa. Että älköön kukaan ottako tätä niin, että te ette voisi, puhun vaan omasta puolestani ja omista fiiliksistäni...

[kitioe]

Tarkennetaan nyt vielä... On mulla ennenkin ollut päiviä ja viikkoja kun ei kulje. Normaalista "ei kulje" ei kuitenkaan tule itkua. Nyt mentiin kuitenkin ihan uudelle levelille, joten siitä palautuminenkin pitää viedä sinne tuntemattomalle alueelle.

[JanneRäsänen]

Jos muiden havainto oli oikea, luultavin syy oikealle missaamisenn on käden vedon alakaminen ennen kuin oikea jalka osuu maahan ristiaskelten vikassa askeleessa. Sitä tapahtuu usein, kun yrittää kehittää pituuksia tai päästä väkisin hampaat irvessä lihakset heiton lausta asti jäykkinä maksimipituutensa rennon suorittamisen sijaan. Teho ilman kontrollia vaihtokaupassa äärimmillään tehoihin mentyä. Joka usein on erehtymistä, jos ei ole trenannut rutiiniksi noita yli kontrollitehon heittoja, jolloin saa vain puolet niin kovan ranakaisun tekniikan luultavasta hajoamisesta ja päin honkia heittelystä.

Liian aikaisin kädellä vetämisen ollessa yleisin syy oikealle missaukseen jää jäljelle muitakin vaihtoehtoja. kuten väärään suuntaan juoksu tai kiekon vieminen taakse liikaa vasemmalle. Joillakin näppivoimat riittävät grip lockiin asti isoilakin tehoilla, kun monille vähempi teho mahdollistaa kiekon sormista repäisyn myöhästymisen. Monen vähäisempi teho kuin kovien heittäjien on silti täysillä repäisy. Turhan usein luullaan, että lihakset jäykkinä kuin punttia nostaen tuotetaan lisää tehoa. Ei tässä lajissa kiekko lenä pidemmälle kankijäykältä heittäjältä, kun jännitys hidastaa liikkeitä. Liika jäykkyys johtaa lihasten itsensä jarruttamaan liikkeeseen, kun esim. kyynärpään taittamista vastustaa hauis ja ehkä rintalihakset sekä ylin hartialihas. Joillakin myös taaimmainen hartialihas ja pitkä selkälihas, jos lapaluu jumittaa pitkään selkälihakseen. Jälkimmäisen korjaus on kääntää rhbh heitossa peukalo nopeasti alas juuri ennen kiekon irtoamista. Se kun työntää lapaluun kauemmas taakse selkärangasta mahdollistaen pidemän käden vastuksettoman liikeradan saaton puolelle vs käsi hidsatuu ja voi jumia isoon selkälihakseen osuessaan.

Eli easy does it ja malttia kädellä repäisyn aloittamiseen.

[kitioe]

Mä en heitä askeleiden kanssa (vaikka oonkin sitä yrittänyt talvella treenata, en ole saanut tuotua sitä vieläkään radalle enkä varmaan tänä kesänä enää saakaan).
Yritän päästä tällä viikolla kentälle kattomaan vähän kuvaamisen kanssa, missä voisi olla vika.

[lliuhto]

Joskus asiat voi olla hyvin hyvin pienestä kiinni. Itse olen ollut tämän kesän aika pahasti hukassa. Sen pahemmalta tuntunut, kun viime vuonna loppvuodesta sain heiton omaan tasoon nähden aika hyvään jamaan, kiekko lensi mun mittapuulla pitkälle ja vielä suhteellisen tarkastikin. Sitten parin viikon tauko ja täydellinen itsensähukkaaminen vuodenvaihteessa.

Omaa tasoani on ehkä hyvä peilata tali-ennätyksen kautta. Eli viime vuonna loppukesästä viikkokisaennätykseksi tuli 65 suoritetta. Tänä vuonna on ollut vaikeaa päästä edes alhaisille seitsenkymppisille. Toissaviikolla kuitenkin sujui kohtuullisen tasapainoisesti, ja sain ihan ok-kierroksella tulokseksi 68. Viime viikon viikkokisoissa sitten taas täydellinen romahdus, 84 suoritetta. Mikään ei onnistunut. Sunnuntaina ehdin pitkästä aikaa höntsärundille. Edelleen aika surullista rämpimistä avausten suhteen, mutta lähipeli pelasti paljon ja tulokseksi 75. Eilen kävin kiertämässä kostean Talin, ja oli aivan hirveää kunnes pääsin väylälle 8. Hieman epäonnistunut avaus jäi  vähän lyhyeksi, mutta hyvään jatkopaikkaan. Onnistunut annukkalähestyminen jäikin nojaamaan putkeen, ja nosto-par hymyilytti. Tuon jälkeen kierros menikin muutamaa epäonnista puuhipsua lukuunottamatta hyvin. Montaakaan huonoa heittoa ei enää joukkoon mahtunut.

Tämä siis vaan siitä, että joskus homma voi olla hyvin hyvin pienestä kiinni. Yksi pieni onnistuminen saattaa pelastaa päivän. Ja valitettavasti myös toisinpäin