Näin vuoden 2016 loppuun on hyvä aloittaa päivyrin kirjoittaminen. Jos sitä saisi tällä tavoin ajatuksia purettua osiin ja analysoitua sitä, mitä tuli tehtyä. Ehkäpä sitä kehittyisikin samalla.
Tänään oli vuoden viimeinen keissi ja toinen ikinä Kirjurinluodolla. Hieno rata, mutta haastava ja antaa turpaan, jos keskittyminen pettää. Kuten tänään mulle. Joen varresta +1,+2,+1,+2.... Lopputulosta en edes viitsi julkistaa. Tulipahan opittua muutama juttu omista kiekoista. Allaolevat seikat ovat lähinnä muistiinpanoja omaa kehittymistä tukemaan.
-DDx ei kestä tuulta, jos se on vähänkään hakattu. Mun 175 gr S-line otti rumaa OB:ta joenvarsiväylillä, kun vasemmelta (joelta) puskeva tuuli käänsi rystyn yli (RHBH). En uskonut kerrasta, joten OB:ta oli tiedossa lisää. Tuuliseen säähän täytyy löytää joku toinen rystykiekko. Ehkä täytyy testata C-line DDx:ää.
-Ch Glow Roc3 ja MF Roc3, jotka ovat melko flättejä, ovat edelleen tuulisessakin säässä luotettavia. Luottomidareita. Täytyy ruveta käyttämään 80-90 metrisissä rystyissäkin. Kestävät kivasti vetoa ja lentävät sinne minne lähtevätkin.
-D2:n ei kestä tuulta kämmeneltä kiskaistessa. Kämmen on mun syömähammas pituuden puolella ja sillä tulee 120-130 metrisiä. Kiekkoina yleensä Ch Boss, Defender ja D2:n. D2:n on näistä alivakain ja sillä saakin kivoja hyzerflippejä. Mutta jos tuulee yhtään, niin siitä tulee epäluotettava. Lucid Defender 175 gr taas puolestaan kestää kovempaakin vastatuulta ja sitä voi huoletta kiskoa tuuleen.
-Spark on järjetön jyrä. Kovempi ehkä kuin Trident. Ja se kosti tänään. Feidi alkaa kiekon irrotessa kädestä. Pidetään mielessä jatkossa
Tridentin korvaajaa olenkin etsinyt ja nyt vaikuttaisi, että myös löytänyt.