Frisbeegolf-keskustelu > Frisbeegolf

Lapsen mukaan ottaminen radalle

<< < (3/5) > >>

JanneRäsänen:
On luonne- ja motivaatiokysymys kiekonheiton mielekkyys ja hauskuus lapsella. Siltamäessä kai kaksi-kolme vuotta sitten isä vei vastahankaista tytärtään draiveri kädessä. Mitä paremmin menee, sitä kivempaa. No eipä nuori tyttö tykännyt, kun vertasi 10-15 m heittojaan aikuisiin miehiin, jotka tiesivät jotain siitä, mitä tekivät.

Kun olin nopeampi, otin heidät kiinni ja kaivoin Dartin kassista heitettäväksi sekä annoin pari niksiä tytölle, joka nakkasi kolmannella yrityksellään kolmanneksen pidemmälle kuin pisin senastinen heitto draiverilla, joka kääntyi ja romahti heti kädestä lähdettyä. Oli ensin vähän, aha, mitä sitten, ei tämä vieläkään näytä teidän heittämiseltänne. Mä taas kehuin ja isä yhtyi, kun sanoin noin ison hypyn olevan hieno asia ja ei tuollaista usein näe ja sulla on mahdollisuuksia kehittyä hyväksi, kun noin nopeasti osaat hallita vartaloasi. Kerroin, että aikuisillekin on vaikeaa vartalon hallinta, heittoliike on outo kaikille, kun se ei muistuta mitään normaalia liikettä ja hänen ikäisellään on niin vähän kokemusta hankalista vartalon hallintaa vaativista liikkeistä, että ei voi voimaeron myös huomioiden samanlaista tulosta kuin aikuiset noin alussa heittouraa. Ja että on paljonkin parannettavissa jo tuossa iässä ja kokemuksen määrällä, kun pitkä on opin tie täyskasvuisellekin, jolla on ihan eri lähtökohdat voiman ja vartalon hallinnan treenin puolesta. Sitten alkoi lamppu säteliemään, ettei ole niin huono juttu sittenkään oma suoritus ja laji. Vaikkei sinänsä innosta hihkunutkaan. Faija kysyi, mistä Dartteja saa :-D

Olen nähnyt kaksi ala-asteikäistä ja toisella kerralla yläasteikäistä tyttöä Siltiksessä nakkelemassa keskenään koulun liikuntatunnin ulkopuolella omilla kiekoillaan, joten hyvä koululiikunnassa tehty friban tutustuttaminen! Kun omaksi huvikseen ilman vanhempien mukanaoloa pelaavat  :)

Vauvat voi kai viedä tasaisille radoille vaunuissa nukkuen sillä riskillä, että kesken kierroksen tulee syöttö- ym. huoltotarve. Kunhan niska on voimistunut tarpeeksi maastossa hytkytykseen. On sellainen vaara, että oppivat nukahtamaan vain ulkona hytkyttäen. Vauvat ovat tapojen orjia helposti. Omin jaloin karkaavat ovat vaikeampi juttu turvallisuuden ja etenemisnopeuden kannalta, joten ruuhkan ulkopuolella vähän pelatuilla radoilla olisi parasta olla.

Jonessive:
Mul on kans kokemusta tästä lapsien kans heittelystä jonku verra.

Poikapuoli 9v nyt pari vuotta käyny heittelemässä meidän kanssa, rupee pikkuhiljaa jo oppimaan jopa ihan kunnon pelisäännöt. Etiketti itessään on ollu hallussa jo pidempään, tietää että kauimmaisena oleva heittää ekana, ollaan hiljaa ja liikkumatta kun joku heittää jne. Tähän hommaan oon viel pikku porkkanan poitsulle laittanu - vien sen viikkiksiin kun hommat on tarpeeks jiirissä sääntöjen ja koko homman suhteen tarpeeks. :) Heittää jo sellasta reiluu viittäkytä metrii parhaimmilla rykäsyillä, lähinnä silti vähän sinne johkipäi heittelyä ja sipulinkuorintaa se homma on viel silti. Mut kyl se siittä alkaa jo sujumaan...

No tää mun oma likka (3,5v) sitte. Äitensä kuskas sitä radalla jo mahassaan, ja synnyttyään on säännöllisesti radalla käyny. Se oppi nopeasti nukkumaan päikkärit radalla, ja se hereilläolo-aika sitte katellaa kiekon lentoa ja millo mitäki puttaamista. Sille on ihan normaalia että käydää melkei päivittäin kesäaikaan heittelemässä täysmittanen rata. Istuu rattaissa sen mitä istuu, kävelee aina muutaman väylän pätkiä ja sit takas istuskelee rattaisiin. Ei se koskaan valita kun sanotaan että "ruoan jälkeen lähetään radalle sitte", lähinnä huutelee takas vaan että "jes!". Välillä itekkin ehdottelee että "mentäiskö Kuulaaksoon fripaa".  ;D Monta kertaa oon jo myös kuullu kuinka hän tahtoo isona sitten kanssa reppubägin (itseasiassa kuulemma kaks tarvis), heittää kans tota "ampiaiskiekkoo" ja muuta helmee. Ja osaa tää likka jo etikettiäki, on hiljaa kun muut heittää tai puttaa ja kävellessään liikkuu reippaasti mukana eikä koskaan mene heittojen tielle.

Annoin ekaks kiekoks sille mun tiimipaketista saadun SuperColor MiniBuzzzin ja sehä lentääki jo kymmenen metrii... Kohta pääsee jo opettaan tekniikkaa, hah. On tää helmee ku koko perhe tahtoo harrastaa tätä lajia. Akka fripannu kans +3v ja pari vikaa vuotta lisenssillä.

Pikku vinkkinä että jos haluatte juniorista fripaajan ni totuttakaa se tohon touhuun ja varsinkin rattaissa istuskeluun/päikkäreihin radalla. Siit eteenpäin homma on iha buenoo sit.

Ps. Aina päästetää takanatulevat nopeemmat ohitte ennenku ne ehtii sitä edes ite ehdottaan.

Concurr:
Opetan työkseni vitosluokkaa ja sain syksyllä yhessä koulun liikunnanopettajien kanssa järkättyä vitosille frisbeegolfia liikuntapäivänä. Nyt muutama mun luokan poika on hurahtanu lajiin ihan täysin ja aina kun kyselen, että mitäs pojat meinas koulun jälkeen nin vastaus on aina että kiekkoja heittämään tai kyselee mun rataennätyksiä ku kuulemma kohta aikovat tulla ohi mun tuloksista   :D

Mukava myös aina nähdä lapsia radalla, varmistetaan sillä tän lajin jatkuvuus mahdollisimman hyvin. Ja tosiaan lapsen ehdoilla sinne radalle, ei se väkisin kiekon tunkeminen käteen mitään auta.

Timesby:
Esikoisellani 3,5 v pojalla on kova into touhuun. Frisbeegolf on jo nyt muodustunut sellaiseksi meidän omaksi jutuksi, johon äidillä ei ole osaa eikä arpaa ;) Nykyään kämmenrolleri on pojan lempiheitto. Rystyä heitti aiemmin, mutta kämmentä hän ei ole juuri viskonut. Kiekkoina on nykyään ihan mitkä vaan löytyy mun bägistä. Väri ja kiekon kuvio lienee pääasialliset valintakriteerit. Toki yritän aina ohjata hänet valitsemaan kevyitä puttereita. Paremminhan ne lentävät. Tosin kämmenrolleri menee kiekolla kuin kiekolla. Viime kesänä poika heitti pikku-Buzzilla aika paljon: https://www.frisbeepoint.fi/kauppa/index.php?main_page=product_info&cPath=74&products_id=3172&zenid=7c41gpmc7cq254r1oqfekq4575 Nyt se on jäänyt vähemmälle käytölle. Mutta suosittelen kyllä 2-3 vuotiaalle kiekoksi.

Ekat kerrat käytiin radalla pojan ollessa alle 1 v. Silloin oli vain rattaissa ja ihmetteli, mutta jo 1,5 vuoden iässä se halusi "putata" rattaista itse koriin. 2,5 vuotiaasta eteenpäin hän kiersi mukana heittäen ja väsyessään kiipesi rattaisiin. Tämä alku kesä on menty täysin ilman rattaita. Kierretään joku +/- 9 väylää.

Helsingissä asuessa käytiin useasti Siltamäessä, koska se on maastoltaan niin tasainen. Nyt Mikkelissä käydään Siekkilässä. Maasto on vanhoilla väylillä sopivan tasaista. Annan pojan valita väylät, joten mielenkiinto pysyy vähän kauemmin yllä, kun hän saa itse päättää jotain "tärkeää". Toistaiseksi on mennyt siinä mielessä kivasti, että hän avaa tiiltä ja sit heittää seuraavat heitot aina siitä mihin mä olen heittänyt. Näin ollen me kierretään aikalailla samaa vauhtia kuin perus 2-3 hengen pooli.

Jasonih:
Oman pojan (3v 4kk) kanssa kierrettiin viimeksi eilen Tuusulan ristikivi ja muutenkin tullut heiteltyä kohtalaisen monta kierrosta yhdessä. Mukana on rinkka johon poika halutessaan saa mennä lepäämään jos ei jaksa kävellä ja heitellä. Eilen nukkui väylät 12-17 ja sen jälkeen katseli rinkassa vielä vikan väylän heittelyä.

Jaksaa kyllä kävellä mukana koko kierroksenkin, mutta tuo rinkka hyvä lisä olla mukana, rattaiden kanssa paljon tarkempaa mihin radalle menee.

Etiketti pojalla jo kohtalaisen hyvin hallussa, muistuttelen aina jos meinaa heittää kun joku edellä. Kanssa pelaajat osannee sanoa paremmin häiritseekö heitä pojan läsnäolo, mutta en usko. itse pidän huolen ettei väylälle jäädä kuhnailemaan liikoja. Ei pojan läsnäolo suuremmin hidasta poolin pelaamista, käytännössä heittää avausheiton muiden jälkeen ja sen jälkeen hakee kiekon, kuljettaa sen väylän läpi ja mahdollisesti puttaa sisään. Eli kahdella heitolla koriin kuten kuuluukin.  8)

En poikaa suuremmin aja harrastuksen kimppuun muuten kuin kierroksille ottamalla ja kehumalla suorituksia. Ajatuksella "Toivottavasti tykästyy luonnostaan" sopii minulle. Frisbeegolf on yksi mahtava laji monien joukossa. Poika sen kyllä ottaa omakseen jos siltä tuntuu.

Navigation

[0] Message Index

[#] Next page

[*] Previous page