Frisbeegolf-keskustelu > Frisbeegolf

Fysiikan lait ja eri tyyppiset frishbeet, eli miksi jotkut kääntyvät oikealle

<< < (2/2)

Peij:

--- Quote from: kaarlos on 13.08.17 - klo:11:49 ---Oma tulkinta asiasta on seuraava:

Kiekon luonnollinen feidin suunta perustuu ihan siihen, että pyörimissuunnasta riippuen joko oikea tai vasen reuna kiekosta toimii siipenä (myötäpäivään -> vasen reuna, vastapäivään -> oikea reuna) koska tuolla ilmavirtausta vasten pyörivällä reunalla ilmavirtauksen efektiivinen nopeus kiekon reunalla on suurin ja samaan aikaan toisaalta vastakkaisella reunalla tuo ilmavirtauksen nopeus on hitaampi. Korkeammilla pyörimisnopeuksilla siipi tuottaa enemmän nostetta, jonka vuoksi myös pyörimisnopeuden hidastuminen aiheuttaa kiekon kaatumista (feidaamista) nimenomaan sen nostetta tuottaneen siipi-reunan suuntaan.

Kiekon ylikääntyminen johtuu ihan samasta siipiefektistä; vasen reuna tuottaa enemmän nostetta kuin oikea reuna - ja kiekon pyörimisnopeuden lisääntyessä tämä epäsuhta kasvaa entisestään. Näin ollen kiekot joissa on oletuksena sellainen reunadesign joka tuottaa enemmän nostetta turnaa myös lähtökohtaisesti enemmän. Käytännössä siis mikä vaan kiekko kääntyy yli jos sen vaan heittää tarpeeksi kovaa (ks. Eagle / Simon ja PD2 ylikääntäminen), mutta alivakaat kiekot tuottavat luonnostaan enemmän nostetta joten ne vaativat vähemmän lähtönopeutta kääntyäkseen yli.

--- End quote ---

Joo, tää tuntuis järkeen käyvältä. Kiitos tästä. Tän ajattelun mukaanhan nostetta olis kaiketi vähemmän korkeissa paikoissa kuin matalissa. Tiedä sit, kuinka suuri se vaikutus on todellisuudessa, mut vois ajatella, et se ilman tiheys vaikuttaa myös nosteeseen.

Vois myös ajatella, et mitä enemmän kierrettä frisbeessä on, sitä enemmän ainakin sen vakausominaisuudet korostuvat.

Peij:

--- Quote from: JanneRäsänen on 14.08.17 - klo:03:29 ---Paineellakin on vaikutus. Eri kiekoissa muidenkin osien kuin siiven muodosta johtuen ilmaa kulkee vaihtelevassa suhteessa yli ja ali, kuten lentokoneen siivessä. Kun yläpuolelta menevä ilma kulkee pidemmän matkan kuin alta menevä, ilman virtausnopeus on suurempi ylhäällä ja siitä seuraa paine-ero eri puolille. Nostetta syntyy, mutta mihin, on jännä juttu. Google kertoo enemmän paineen keskipisteen siirtymisestä eri kohtiin kiekkoa eri nopeuksissa hakusanana aerodynamic precession.

Jengan lisäksi keulan ja perän korkeusero vaikuttaa myös. Gyroskopian ja nokkakulman tulolla on iso merkitys vakauteen. Nokka ylempänä kuin perä estää yli kääntämistä ja nokka alas lisää kippausta. Mitä suurempi vauhti, sitä alivakaampi kiekko ja mitä suurempi kierrosluku, sitä pidempään kiekko vastustaa kulman muutosta "yli- sekä alivakaaksi". Siis alussa yli kääntöä ja lopussa feidiä.

--- End quote ---

Toi painejuttu varmasti pitää paikkansa, vaik en löytänyt melko pikaisesti googlaten nyt niin erityisen hyvää artikkelia tai postausta tolla sun hakusanalla.

Sit tosta toisesta kappaleesta mulle jäi vähän näin vasta aloittelijana epäselväksi, mitä tarkoitat tuolla kippauksella. Epäilen, että tarkoitat kiekon kääntymistä pitkittäisakselinsa suuntaisesti jenkan suunnan määräämänä siten, että joko oikea, tai vasen puoli laskee. (oikean käden rystyllä oikea puoli laskisi) Kuitenkin toi gyroskooppinen voima käsitykseni mukaan vastustaa tätä muutosta. Toisin sanoen kierre pyrkii pitämään kiekon siinä asennossa, jossa se kädestä irtosi.

Tuli mieleen vielä tosta nokan nostosta, et eiks se sillon ikäänkuin ottas myös ilmaa enempi alleen ja lähtis korkeuksiin. Ainakin itse olen huomannut, et hieman vaistomaisesti pistän kiekon nokan vähän kohti maata. Sillä tavalla tuntuis lähtevän melko vakaasti ja suoraan. Pitänee ehkä vielä testailla sitä, koska tekstisi mukaan pitäisi tapahtua juuri päinvastoin. Voisitko vähän valaista vielä syytä tälle käyttäytymiselle?

Tuo jengan lisääminen vaikuttaisi myös kokeilemisen arvoiselta. Ehkä joku kevyt ranneliike siihen loppuun... Jotenkin senkin kai voisi laskea, et miten jengan muutos vaikuttaa nosteeseen tietyssä ilman tiheydessä eri kohdissa frisbeetä. Lähinnä se vasen ja oikea laita olisi kiinnostuksen kohteena. Vai onkohan se sittenkin enemmän se paine, joka sen nosteen aiheuttaa kuin ilman molekyylit? Koskaanhan en ole muutenkaan kunnolla sitä lentokoneen siiven nostetta tajunnut...

JanneRäsänen:
Oikein päättelit kippauksen, eli anhyzer kulman lennonaikaisen lisääntymisen. On olemassa niin alivakaita kiekkoja, että ne kippaavat=flippaavat=kääntävät yli, vaikkei kiekon etupää olekaan alempana perää, vaikka melko hitaasti heittäisi.

Ilmanpaineella on vaikutuksensa, vuoristossa kiekot käyttäytyvät ylivakaammin kuin meren pinnan tasolla, liito vähentyy ja kitka pienenee, eli kiekot vaikuttavat nopeammilta, kun hidastuvat hitaasti.

Siipi kohtaa hatusta revityn satasen vastatuulen, ali kulkee noin samalla nopeudella 22 hatusta vedettyä senttiä ja yli kulkee 24 cm. Kun matka on pidempi yläpuolella kulkea, on ilman kiihdytettävä vauhtiaan ehtiäkseen yhtymään alapuolelta menevään virtaukseen. Ali noin 100, yli 10x nopeus luo paine-eron, joka nostaa siipeä. Ja kiekkoa.

Kyllä kiekko nousee reippaasti, jos nokka yli horisontin heittää, jos ei heitä ylhäältä alas. Air bounce heitto on jännä, kun noin heittäen kiekko laskeutuu aluksi ja nousee laskun jälkeen. Pitää olla sopiva nokkakulma ja vauhti.

Varmasti löytyy kiekko, joka ei kippaa nokka alas heitettäessä, kun tarpeeksi hitaasti heittää. Kiekot reagoivat enemmän nopeuteen kuin jengaan ja jenga ei merkkaa yhtä paljon kuin jyrkkä syöksy- tai nousukulma.

Sääli, ettei kuukkeli pelittänyt, paineen keskipiste siirtyy eri kohtiin kiekkoa eri vauhdeissa, käytännössä oikean käden rystyllä kiekkoa myötäpäivään kääntäväksi ja hitailla vauhdeilla feidiä lisääväksi.

salontom:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_frisbee_lentaa_assan

Navigation

[0] Message Index

[*] Previous page