Frisbeegolf-forum.fi

Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - gunners

Pages: 1 ... 93 94 [95] 96
1411
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 02.12.14 - klo:11:36 »
Ja edelliseen lisätäkseni kukapa paikalla olijoista unohtaisi esim. Teemu Hartoulasin tai Mikko Laakson holareita. Puhumattakaan Jesse Heinosen yyber epäinhimillisen upeeta, mahtavaa lammen ylitys lähäriä....oli pitkä ja tarkka.

1412
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 02.12.14 - klo:11:30 »
Juu otetaan rauhallisesti, ja tehdään sunnuntain kisan jälkeen uudet analyyssit :) tosin sunnuntai iltana näytin kotona piipahtaneelle vanhemmalle tyttärelleni kuinka isi nykyään kuntouttaa selkäänsä sillä seurauksella että nyt ei edes kävely suju normisti. Uskon kuitenkin että sunnuntaina kiekko lentää taas komiasti!

NURMIJÄRVI DISCGOLF EXPERIENCE

2000 luvun alussa Nurmijärven golfkeskuksessa pelattiin useampikin otsikon mukaan nimetty kisa. Radalla pelattiin myös SM osakilpailu tai kaksi, en jostain syystä saa muista oliko noissa joku muu nimi. Ja viimeiseksi ennen menneen kesän kutsukilpailua jäi Monsteri kisa, ylipitkillä väylillä heitetty käsien puudutus kekkerit.
Monsteria lukuunottamatta käytän kisoista yleisesti nimitystä NDGE. Olen siinä luulossa että kisat olivat ensimmäiset Suomessa mitkä pelattiin golfkentällä (nykyäänhän se on jo melkein jokapäiväistä). Ja he jotka eivät päässeet tutustumaan Rajamäen liikuntapuistossa pidetyissä Karvalakki kisoissa tekonurmi heittoalustoihin, niin golfkentälle kuskattuihin pääsivät. Luulisin että näissä tapahtumissa ne olivat ensimmäistä kertaa käytössä.
Nykyäänhän niitä on joka puolella.
Nurmigolfissa taidettiin rikkoa myös ensimmäisen kerran 100 kilpailijan raja, tai ainakin tehtiin uuden osallistuja ennätykset siihen maailman aikaan.

Noin yleisesti ottaen kisoista jäi hyvät muistot vaikka TD oli sekaisin kuin seinäkello, väylät olivat liian pitkiä ja palkinnot paskoja! Mutta toisaalta rata oli kuitenkin keskimääräisesti hienompi ja ainakin poikkeava muista. Klubilta sai maittavaa ruokaa ja saunat olivat kuumina. Voisin jopa väittää että sen ajan luxusta oli tarjolla. Nykyäänhän viikkokisatkin ovat hienompia, kun SM-kisat 2000 luvun alkupuolella.

Kisat pidettiin aina joko myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, joten luonto ei koskaan ollut parhaimmillaan. Ja ainakin kerran ison lammen tulviminen aiheutti lieviä ongelmia. Uskon kuitenkin että NDGE jäi kuitenkin jollain asteella Suomen frisbeegolfin historiaan.

Kiitos teille jotka olitte kisoissa mukana!

1413
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 01.12.14 - klo:20:07 »
Wasa Open (poreallas kisat)

Mun ensimmäiset suuret kisat olivat Vaasassa SM osakilpailuissa, kisat oli nimetty Wasa Openiksi. Kyseistä kisaa oli pelattu jo 1990 luvun alkupuolelta asti, että ihan uudesta formaatista ei ollut kyse.1999 tai 2000 oli siis minun aloitus kausi SM- sarjassa. Silloin kisa pelattiin kahdella radalla Arboretum puistossa ja Hietasaaressa. Väylät olivat pääsääntöisesti varsin lyhyitä, mutta ainakin minun tasoiselle pelaajalle tarpeeksi, jopa liiankin haastavia. Pelasin silloin avoimissa, ja olin muistaakseni toiseksi viimeinen jättäen taakseni niukasti toisen aloittelevan janttarin eli Kaajakarin Rikun Oulusta. Mutta jo vuosia sitten Riku on mennyt edelle valovuosien päähän.
Seuraavina vuosina olimmekin jo sitten seuran kanssa liikkeellä, ja majoituimme aina samaan hotelliin minkä nimeä en muista. Mutta sieltä varattiin aina yksityis käyttöön Bats sauna, uima- allas ja iso pore- allas. Siitä lisänimi kisalle.
Kisat pidettiinkin sitten siellä vanhassa kaupungissa, linnanraunioilla, ja kahdessa puistossa. Jukka Vieri, A-P Korkeamäki, Veli Berglund, Anne Valsi ja kump. olivat rakentaneet joka kerta aivan loistavan radan. Oi niitä lammen ylityksiä...kaikki kiekot eivät selvinneet yli asti!
Vaasan pojilla ja tytöllä oli mahtavan rento, mutta tasokas tapa järjestää kisat. Ja niitä aina kaiholla esim. Jukka "Pappa" Aaltosen kanssa muistellaan.

Kiitos! Jukka, A-P, Veli, Anne jne niistä hienoista muistoista.


1414
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 01.12.14 - klo:19:21 »
MIDSUMMER DISCGOLF FESTIVAL  Epilä Tampere

Jussi Meresmaan taustajoukkoineen järjestämä keskikesän festivaali on minulle jäänyt mieleen aikansa ensimmäisenä viimosen päälle järjestettynä kisana.ensimmäinen kisa on ollut luullakseni 1998, mutta itse olin ekan kerran mukana 1999 tai 2000.
Jussilla oli jo siihen aikaan nuorena miehenä selkeä käsitys viedä frisbeegolf kisat uudelle tasolle.
Järjestäjät olivat saaneet sponsorit liikkeelle, ja sitä kautta uskoisin että palkinto rahatkin olivat luokkaa kovemmat kuin muissa kisoissa. Se ei nyt kuitenkaan ollut se tärkein pointti, mutta varmasti veti silloiset huiput mukaan kisaan.  Kisoissa oli kaikenlaista telttaa ja Red Bull tyttöä, oli loistoautoja näytillä jne luomassa ison tapahtuman tuntua.
Mielestäni kuitenkin parasta oli huikean hieno Epilän rata lyhyeksi leikattuine ruohoineen, ja haastavine väylineen. Siellä kilpaillessa tunsi harrastavansa jotain hienoa.
Minä yövyin aina radan läheisyydessä Hotelli Haapalinnassa, edullisessa hikisessä majoitustilassa. Siellä sitten pelaajat saunoivat iltasella, ennenkuin hävisivät kuka minnekin Tampereen yöelämään.
Kaikki lajissa mukana olevat tietävät missä sfääreissä nykyään mennään Jussin kisoissa, mutta Midsummerista kaikki lähti (luulisin niin), ja nostalgista olisi jos Epilä toimisi vielä joskus uudestaan Midsummer kisan päänäyttämönä.

Kiitos Jussi, Kaitsu, Hece, Nosturi,  Finlandi ja kumppanit ikimuistoisista kisoista!

1415
Treenipäiväkirjat / Vs: Rakkaudesta lajiin
« on: 01.12.14 - klo:11:50 »
Ensimmäinen osio todella järkevää ajatuksen virtaa. Tuohon mä juuri varmaan pitkälti kompastunkin, eli yritän enemmän kun mihin on eväitä!

Toiseen osioon voisin todeta että KIITOS työstäsi hallituksessa frisbeegolfin edistämiseksi, ja Juhalle tsemiä tuleville kausille.

-väykkä-

1416
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 01.12.14 - klo:11:40 »
Tehdäänpäs väliloikka tuolta Arin ansiokkaasta ketjusta.
On todella suuri ilo ja kunnia tulla noteeratuksi Janne Räsäsen puolelta. Olen aina A: ihaillut B: ihmetellyt Jannen kykyä diagnisoida pelaajien tekniikkaa ja terveyttä. Ihan oikeasti en ymmärrä, kuinka hän jaksaa kirjoittaakin niin pitkiä analyyseja. Ja ajattelen sitä pelkästään positiivisesti!

Olet(tte) varmasti oikeassa siinä vahvuuksilla pelaamisesta. Mutta kuten jo olen kertonutkin, niin niitä ei allekirjoittaneella yksinkertaisesti ole. Rehellisesti sanottuna jos pidän vertauskuvana grandmaster luokkaa. niin olen draivin pituuden suhteen varmaankin siinä keskitason luokkaa. Draivin kontrollin osalta varmasti luokkani huonoin.
Lähestymisissä lienen alempaa keskitasoa, ja putissa kuulun niihin häntäpään suorittajiin.
Heitän rystyltä, koska fore heittoni ei ole edes auttava,ja olkapää ei kestä juuri minkäänlaista upsia. Joten olen hyvin yksipuolinen heittäjä. Hyzerissä olen mielestäni aika hyvä ( no niin löytyihän se vahvuus! mutta pelkällä hyssellä ei pitkälle potki), annukka on alkanut sujumaan kohtuullisesti.
En kuitenkaan pidä edellämainittuja niiiin tärkeinä heikkouksina, koska aina silloin tällöin joku väylä menee ihan loistavasti, eli kyllä jossain piilossa jotain on.
Sen sijaan mun pelaaminen on suoraan sanottuna perseestä! Kokonaisuudessaan yhdellä kierroksella tulee niin paljon sellaisia epäonnistumisia, ettei niihin pysty kukaan., puhumattakaan koko kisassa. Mutta laitan sen jonkin verran vähäisen kilpailemisen piikkiin. Esim. jatkuvat ns. sankariheitot pilaavat aina kierrokseni, en jostain syystä pysty hillitsemään itseäni kun sen sankariteon paikka tulee vaikka kuinka pelikirjassa lukee että tänään väyrysen akan poika pelaa fiksusti. Ja yksi juttu on tietysti se kontrolli...jos on joku puuportti niin ikinä en siitä selviä. Tuohon asiaan Janne jo jossain ketjussa puuttuikin, ja sekin teksti oli ASIAA! kiitos!

En tiedä miten olet tietoinen krempoistani? Takareidet, varsinkin futiksessa hajonnut oikea reisi huutaa hoosiannaa jo 200 metrin kävelyn jälkeen. Alaselässähän mulla on ongelmia alimman lannenikaman vioittumisen takia, sekin rukoilee armoa aina kun lähden kiekkoa viskomaan. Olkapään kipu repii hermoja! Ja olenhan kropaltakin Jaanin ja Essin ihannoima matalajalkainen pullukka( Lallyn malli) onnettomalla liikkuvuudella varustettuna. Rakas vaimoni joutuu koko aika olemaan valmiustilassa että joutuu sitomaan nauhat mun kenkiin, kun en enää itse niihin ylety.

Ja koska olen ollut itsekin joskus alle 100 kiloinen niin tiedostan toki ettei olemukseni ja fysiikkani tällä hetkellä ole sitä parasta A-luokkaa edes frisbeegolfiin. Mutta kuitenkin en usko että sen takia heitän huonosti.

Kiitos Janne kannustuksesta, ja myötätunnosta! Jatka vaan kirjoittelua koska uskon että olet monia auttanut resepteilläsi.
Ja minä en ihan heti luovuta, joten uskon vielä huomiseen ;)

1417
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 30.11.14 - klo:20:10 »
Loistavaa Jaani, kiitos! tosin en vielä saanut videoo näkymään. Mutta eiköhän se siitä!

1418
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 30.11.14 - klo:12:00 »
Eipä mullakaan ole kuin muutama haalistunut paperi kuva jossain. Ei siihen aikaan kauheesti räpsitty kuvia. Mutta toivottavasti joku olisi kuvannut ja huomaa viestisi. Mennään ens kesänä tai milloin vaan niin voin näyttää väylät

1419
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 30.11.14 - klo:11:18 »
Koska pidän nyt muutaman päivän heittotaukoa, saadakseni olkapään ja selän edes jonkinlaiseen kuosiin ensi sunnuntaiksi palaan historiaan.

Aikaisemmin kehuskelin osallistumisillani muutamissa legendaarisissa kisoissa.
Miksi toin esim. mainitut kisat esille, ne kerron lukijoille sitä mukaan kun ehdin.

Seppo Nieminen Classic Suomenlinna
Aloitan tästä minulle niin tärkeästä ja rakkaasta kisasta. Minua oli kokeneet pelaajat varoitelleet Suokin ainaisesta kovasta tuulesta, vesisateista, haastavista väylistä jne. Ja legenda Sami Loukko jopa suorasanaisesti vihjaisi urani alkutaipaleella ettei minun kannattaisi sinne lähteä. Sami oli kyllä varmasti oikeassa, koska ei varmasti ollut koskaan tavannut huonompaa heittäjää Munkkiniemen viikkokisoissa kuin minä. Mutta ei myöskään jääräpäisempää. Olin ollut perustamassa ensimmäistä Nurmijärveläistä frisbeegolf seuraa, ja DGC Bats olikin vireä ja touhukas seura. Ja meitä olikin Suokissa aina tusinan verran kilpailijoita, ja tietysti maalaiset meni kauppatorille ja takaisin tilataksilla. Aurinko, kirkuvat lokit, meren tuoksu ja toisiaan tervehtivät fribaajat ympäri Suomea täyttivät kauppatorin. Suokin lautta irrottautui laiturista, viimeinen vilkaisu Tuomiokirkon suuntaan, ja vilkutukset lautalta taas kerran myöhästyneelle kisan TD:lle ( Seppo itse).
Ehdin pelata Suokissa 3 tai 4 kertaa, ja yhtä sunnuntaita lukuunottamatta sää oli kuin morsian. Se sunnuntai olikin sitten täydellinen vastakohta hehkeälle morsmaikulle!

Mikä teki kisasta minulle ikimuistoisen edellämainittujen lisäksi. Ratahan oli varsin links tyyppinen, kalliolle kukkulalle! Oli vesistön ylityksiä, oli kukkulalta kukkulalle liidätyksiä ( toki minulla laakson pohjan kautta kukkulalle) ylä ja alamäki väyliä, lyhyttä ja pitkää! Kaikkea mitä kaipaan hyvältä radalta.
Erikoinen piirre oli sekin että palkinto massit jaettiin dollareina, jopa minäkin niitä sain parikertaa. Votinkin kerran Masters sarjan...rikastuin!
Kisa kierrokset venyivät suunnattoman pitkiksi, koska saarella oli totta vieköön muutakin porukkaa. Jonot venyivät joskus kaoottisiksi, mutta minulle viikonloppu oli varattu kokonaan Suomenlinnaa varten ja jos jollain radalla urani varrella on ollut ihan mukavaa jonottaa niin tuolla se sitä oli.
Seppo itse oli elementissään ylistämällä jokaiselle turistille frisbeegolfin ihanuutta, aikaahan siinä meni mutta hyvää peeärrää lajille.

Kaikilla yksityiskohdilla en teitä piinaa, mutta summasummarumina voin todeta että niitä kisoja en koskaan unohda! Rata, fiilis ja miljöö unohtumatonta classicia!

Kiitos Seppo, Sami, Juha, Veli, Måsa ja mahdolliset muutkin jotka noi kisat mahdollistivat!


1420
Treenipäiväkirjat / Vs: Treenilogi Tapani A. (Tomoottajat)
« on: 30.11.14 - klo:10:36 »
Hienoa tekstiä! Kiva oli lukea Kisakeskuksen radasta, olenhan lajiin tutustunut nimenomaan siellä. Olin jopa esittelemässä siellä radan kehittämistä ikuisuus sitten, mutta silloin se hanke kaatui rahaan ( tai sen puutteeseen).
Upeeta! että tilanne on nyt toisin ja oikeat tekijä miehet ovat hanketta edistämässä.
Ja toivottavasti, ja varmasti saat jatkaa liiton hallituksessa. Osaavia ihmisiä aina tarvitaan.

-väykkä-

1421
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 29.11.14 - klo:10:41 »
Tuohon Arin mieltymykseen Buzzzeihin viitaten. Kun nyt aloitin "uudelleen" lajin niin hommasin pari Buzzzia bägiini, olen niitä tähän asti vierastanut. Ja sitten yksi päivä jostain muistin syövereistä jysähti....mullahan on jossain niitä lisää. Kissojen ja koirien kanssa suoritettujen etsintöjen jälkeen käsissäni oli 9kpl melkein heittämättömiä samanlaisia Buzzzeja. Äkkiä niitä kokeilemaan! Kiekkojen identisyydestä johtuen kuvittelin että nakkaan kaikki lekat 50 metrin päähän sievään pinoon.
Pinosta ei tullut sievä, eikä edes pinoa. Leveys suuntaan hajontaa oli n.20 metriä ja syvyyssuuntaan n.15m.
Olosuhteissa avoin maasto, pilvipoutainen ja tyyni sää. On siinä ihmettelemistä!
Heitin saman satsin 5 kertaa samalla tuloksella


1422
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 28.11.14 - klo:19:11 »
Siirrytään tuolta Arin ketjusta tänne liittyen Maaniittu-Ihantola radan muutoksiin.
Eli nyt syksyllä olen vaihtanut kolmosen tiin eteenpäin, ja siirtänyt vastaavasti koriakin eteenpäin. Siihen tulee vielä viimeistää keväällä MANDO! Näillä toimen piteillä pyrin vähentämään ihmisiltä kiekkojen hukkaamisia sinne pitkää heinikkoon. No nyt joku voisi kysyä, että miksei kunta leikkaa sitä? Vastaus: yksityisen peltoa, kunnan koneilla ei asiaa sinne.

Nelosen tiitä siirretty eteenpäin, kori ennallaan.

Radan pisin väylä on muuttunut kokonaan. Eli ei ylitä enää kahta väylää, yhtä kävelytietä, ja syvää ojaa! Sinänsä haastava väylä, mutta hankaloitti pelaamista, ja liikkumista muilla väylillä.
11. pelataan nykyään vitos tiin läheisyydestä kummun päälle, varsin helppo par 3, mutta sen parin mnettäminen syö miestä.

Ensi keväänä muuttuu myös väylä 13, taas yksi risteytys häviää. Siitä on tulossa n. 80 metrinen oikea kätisen annukka väylä höystettynä MANDOlla ja laajalla OB pelotteella.

Että tämmöstä tällä kertaa,
kurisioottina mainittakoon että pelasin tänään Rajamäen neppailuradalla 2 *10 väylän kisan Hartsaa ja Seveä vastaan, ja nyt on pakko tajuta että aikamoinen heittolukko on allekirjoittaneella. Tuntuu siltä ettei ole enää mitään hajua miten pitäisi heittää, eikä heitoissa ole minkäänlaista kontrollia havaittavissa. Hävisin sevelle niukasti ja Hartsalle tolkuttomasti.

Mutta periksi en anna!

1423
Treenipäiväkirjat / Vs: Rakkaudesta lajiin
« on: 28.11.14 - klo:13:08 »
Juu noin se varmaan menee.
Ja joka kisaan lähden jopa yltiö positiivisesti :)
Sitä paitsi nytkin olen innoissani suunnitelemassa pieniä väylä muutoksia maaniittu-ihantola radalle. Yritän tehdä radan pelaaja ystävällisemmäksi, mutta yleensähän siitä rutinaa tulee!

1424
Treenipäiväkirjat / Vs: Rakkaudesta lajiin
« on: 28.11.14 - klo:12:22 »
Olikohan ne Monsteri kisat siellä golfkentällä?
Omilla vahvuuksilla joo, mutta kun niitä ei ole :o

1425
Treenipäiväkirjat / Vs: MISSION SYYSMYRSKY 2016
« on: 28.11.14 - klo:11:52 »
Tämän aamun hallissa suoritettuun puttiharjoitukseen otettiin mukaan jo huipputeknologia.
Koriin sidottiin luotilanka, minkä kaveri veti suoraksi n. 7 metriin mun olkapään yläpuolelle. Siinä sitten tähtäsin heitot lankaa pitkin, ja osa kiekoista lensi luoti suoraan lankaa nuollen koriin.
Kokeilu oli hauska, mutta ei todellakaan tule olemaan mikään metodi mun harjoittelussa. Sitä paitsi putti harjoittelu on ainakin mulle turhan tylsää että jaksaisin sitä ihan kauheasti tehdä.

Vaikka teknisesti olen erittäin huono puttaaja, niin ainakin minun tapauksessa homma on päästä kiinni. Joskus sitä vaan puttaa kisassa rennosti ja tuntuu että kaikki uppoo, ja sit yksi epäonnistuminen luo epävarman olon vieden terän ja uskon koko hommasta.

Harrastan myös keilausta jonkin verran sillai kai rennosti. Ja kisoissa voi mennä oikeinkin hyvin.... kaatoja ja onnistuneita paikkoja perä perään. Mutta sitten kun se eka epäonnistunut paikko yritys tulee, niin alitajuntaan hiipii mahdollisuus toisiinkin mokiin, ja kierre on valmis. Jos mun paidan alle hiipi epäonnistumisen tunne niin helpotkin paikot, ja putit menee mihin sattuu.

Edellä mainitut faktat eivät tietenkään ole kovin hyvää mainosta Ilen ja mun puttikoululle, mutta konkurssin partaallahan tässä jo muutenkin ollaan!

Pages: 1 ... 93 94 [95] 96