Frisbeegolf-forum.fi

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - gunners

Sivuja: [1] 2 3 ... 95
1
Toi loput myöhemmin venyi jo niin pitkälle, ettei sitä muista vanha Erkki isänikään.
Pelasin toisen kierroksen lopun hurmiossa, ja viimeisen väylän piiiitkällä koivikon kiertävällä antsaputilla ratkaisin itselleni ehkä viimeisen S. N Classic voiton.
Hieno, nostalginen rata ja pelaajat vanhoja tuttuja kavereita.
Hieno päivä Kauhajoella!
KIITOS Seppo ja Jani!

Nyt kun siirrytään nykyaikaan, alkusyksyyn vai onko nyt loppukesä? Niin todettakoon etten ole kohta kolmeen viikkoon heitellyt kiekkoa. Eikä oikein löydy intoakaan.
Sunnuntain Kepan maratooni voi olla katastrofi. 6 kierrosta rataa, missä olen aina heittänyt huonosti.
Mutta hauskaahan sinne ollaan menossa pitämään.

Kausi on kääntymässä ehtoon puolelle, siitä varmin merkki on kun on ilmoittautunut Syysmyrskyyn!

2
Välinekeskustelu / Vs: Discraft
« : 06.09.19 - klo:08:13 »
Kiitoksia Ari vinkistä 🙏 olin matkoilla, niin jäi huomaamatta moinen karkki.
Nyt on kuitenkin oma haettu pois, ja makeaakin makeammalta se karkki maistuu👍

3
2 viikkoa on jo vierähtänyt ilman fribailua, KAKSI VIIKKOA! Mihin nää päivät hävii?

Kaksi viikkoa sitten lauantaina lähdin aamulla klo.5.30 ajelemaan kohti Kauhajokea pelaamaan legendaarisella radalla, legendaarista kisaa Seppo Nieminen Classicia. Kisa pelattiin jo 35 kerran!
Rajamäestä poimin mukaan Hannu "Lyly" Rajalan, ja Hämeenlinnasta Juha " Hämis" Niemisen. Aurinkoinen kesäaamu meni ajaen ja höpisten.

SN Classic on pelaajamääriltään kutistunut hyvin pieneksi kisaksi mikä sinänsä on harmi kun muistelee esim. Suomenlinnassa pelattuja kisoja.
Kauhajoelle oli kuitenkin kokoontunut pelaajia, joista suurin osa on pelannut Classicissä jo 90 luvulla.

Kisassa pelattiin luokat Open, Not so open ( junnut, naiset, 50, 60 ja 70v yhdessä), ja 40v. Itse pelasin Not so openissa.

Fiilis oli kyllä katossa kun ensimmäiselle kierrokselle lähdin Karosen Janin, Tammisen Ilkan ja Hämiksen kanssa.

Teen nyt poikkeuksen omiin tilityksiini, yrittäen muistaa väylä väylältä pelaamiseni. Laitan kuitenkin molemmat kierrokset samaan nippuun, ykköseltä lähtien:

Väylä 1: Lyhyehkö joen ylitys väylä, missä puut ja pusikot aiheuttivat ongelmia monelle. Heitin molemmilla kierroksella kakkosen, eli birdien. Ekalla kiekalla hienon avauksen turvin vitosen putille. Toisella kiekalla heikko avaus korvattiin pitkähköllä pommihysse putilla koivun takaa.

Väylä 2: Varsin avoin loiva ylämäkiväylä, kori puiden ympäröimässä pesässä. Kaksi hyvää suoraa avausta, muttakäsi ei riitä korille. Kaksi kolmosta, eli par

Väylä 3: Painajaismainen tee paikka . Karmea puurytökasa suoraan teen edessä. 30 metrin päässä korkea puurivi ja oikealla asfalttitie ja sen oikea puoli OB.
             Pitkä hysse heitto on avain tähän ongelmaan. Muilta se onnistui, minulta ei. Ekalla rundilla avaus siihen kolmeen metriin mörriin. Sieltä surkea yritys siihen puuriviin. Puiden alta onneton lähäri yritys. seuraava jo korille, ja tupla korttiin.
Toisella kierroksella avaus puuriviin, sieltä maailman surkea antsa lähäri. Pariin pääsin kuitenkin pitkällä, mutta kauniilla onnistuneella putilla.

Väylä4: Suora, olisko ollut n.70 metrinen väylä vasemmalla koko matkan ob, ja oikealla mando mikä piti kiertää vasemman kautta.
            Molemmilla kierroksilla kaunis suora Buzzz siivutus lähelle koria. Pirkot!

Väylä 5: Vasemmalla ja korin takana OB oikealla koivuja ja marjapensaita. Väylä n. 80 metriä. Ekalla rundilla yritin antsalla huonolla menestyksellä. Lyhyeksi jäi, marjapensaan taakse. Siitä piti olla kuitenkin helppo lähestyä korille, paitsi mulle. Bogey!
Toisella kierroksella hyssellä upea avaus korin viereen ja pirkko

Väylä 6:Aidan yli pajukko oikealta tai vasemmalta kiertäen. Valitsin pitkän korkean antsan Crankillä. Siitä tuli korkea ja pitkä, ja upeasti liitäen Crank korin juureen. Olin mykistynyt! Pirkko!
Toisella kierroksella lähin yrittämään samaa, mutta tuli uskon puute. Avaus kuitenkin ihan kelvollinen. Parikymppinen lähäri 6 metriä pitkäksi, ja putti ohi. Bogey!

Väylä 7: Kummulta alas reilu viiskymppinen pieneen saareen. Jos menee ohi saaren, niin jatketaan kiekolta sakon kera. Hyssellä saaren yli kymppiin. Putti sisään ja par. Toisella kierroksella pökäle housussa surkea avaus, eikä 15 putti mene sisään. Bogey!

Väylä 8: Pitkähkö puistosta urheilukentän kaltevalle reunalle. Tein kaksi onnistunutta maksimi avausta, mutta eihän pituus riitä millään korille. Parikymppinen lähäri kummallakin kertaa korin juureen kaltevasta pinnasta huolimatta. Kolmoset korttiin oli maksimi suoritus.

Väylä 9: Korin jyrkässä rinteessä. Oikealla puolella pallopuita tiheään tahtiin. vasemmalla tasaisella puita puiden perään. Loivalla antsalla lähdettiin koska väylä vielä kurvasi oikealle. Avauskierroksella täydellinen antsaavaus Trasherillä pariin metriin. Birdie.
Tokalla kierroksella ranne jäykkänä pitkäksi. Lähäri kipolle ja PAR!

Loput myöhemmin!

4
Olet mun kohdalla asian ytimessä.
Useita lajia harrastaneena, ja muutamissa jollakin tasolla pärjänneenäkin hidasteena ja suorastaan esteenä parempaan menestykseen on juuri harjoittelun välttely.
Yksi syy siihen on se, että mitä jos treenaan paljon enkä silti pärjää? Meneekö treeni ja moinen ajankäyttö ihan hukkaan?
Typerää, mutta kohdallani totta.

Tapahtumat edellä ollaan aina menty. Eilen ja tänään mulle on pari tyyppiä kyseenalaistanut huomenaamulla puoli kuuden lähtöä Kauhajoelle. Ja yöllä takaisin!

No eihän siinä mitään järkeä olekaan. Voisinhan nukkua vaikka kasiin, ja ajaa 10 minuuttia heittämään Herusiin.
Ei kuluisi bensaa ja jäisi aikaa muuhunkin.

Mutta eipä tätäkään harrastusta olla koskaan järjen kanssa tehty.

Pääasia että tykkää!

5
Kyllä valitettavasti taitaa Speciaali jäädä. On kaikkea muuta ohjelmaa!
Tällä hetkellä ei oikein loppukesää, ja syksyä ajatellen ole mielessä kuin Syysmyrsky. Toivottavasti ehdin ilmoittautua, ennen kun kisa on täysi!

Uutena ajatuksena on herännyt etten vuonna 2020 pelaisi kun yhden kisan( NDGE20). Muuten vaan treenaisin, ja heittelisin kavereiden kanssa höntsä kierroksia.
Kilparadoille palaisin sitten 2021 kun nousen uuteen luokkaan.

Saattaahan tuo tauko jäädä yhtä lyhyeksi kun Miikkan off seasonit ;)

6
Ja tuliko nautittua?

Aamupäivästä The Beastille! Hyvä sää, hyvä meininki!
Muutama lämmittely heitto, 4 puttia. Olen iskussa!

Ykkösen teellä pyöri jo hermostuneen oloista väkeä, kun kävin ilmaisemassa olemassa oloni. Siellä oli myös Saunasen Raimo! Menin tietysti häntä tervehtimään, ja koin suuren yllätyksen.
Raimo oli tullut vartavasten paikalle, tarjoutuen Caddieksi........minulle!! Raimon oma startti olisi vasta iltapäivällä!

Olin niin häkeltynyt suuresta kunniasta, että suostuin jopa antaa bägini kannettavaksi.

Olihan leppoisaa pelata rupettelun ja pienten ohjeiden ohessa.
Fantastista!
Iso kiitos Raimo!!!

Vaikka tulokseni +12 ei ole ihan kansainvälistä luokkaa ;D niin olin varsin tyytyväinen peliini. Ja nautinkin jokaisesta väylästä täysin siemauksin hyvässä seurassa. Eli kiitos myös pelikavereilleni.

Ilta meni kivasti nauttien Tampereesta ( on muuten nasta kaupunki aina vaan). Kaupunki kierros päättyi Vaakon Nakkiin!

Myöhemmin illalla ehdin vielä Hotelli Rosendahlin saunaan.

Sunnuntaina hyvällä mielellä toiselle kierrokselle. Alku oli mitä oli valonsäteenä birdie väylälle 3!! Metsästä kun pääsi takaisin vihreän veran ääreen pelasin oikeastaan aika loistavasti (minuun nähden) väylälle 15 asti.

Väylän 15 ryssin sitten täydellisesti ( jälkipeleissä olisin pelannut paljon fiksummin ;)). Siitä seurasi sitten kiinnostuksen häviäminen tuloksiin, je huolimaton hälläväliä hölmöily loppuväylille.
Ja lopputuloksen totaalinen tuhoaminen.

Kuitenkin loppudilemmana ihan mahtavaa oli pelata Nokialla!!

Ja vaikka suurin osa pelaajista oli mulle uusia kasvoja, niin kyllä sieltä löytyi jonkin verran vanhoja kamujakin!!

Kiitos Jukka ja Jussi, Kiitos The Beast!!!

Seuraavaksi sitten kohteena Kauhajoki, ja sen jälkeen kisat on suurinpiirtein siinä!

7
Enhän mä mitään ole hävinnyt, enkä häviä. Ja todellakin aion nauttia radasta täysin siemauksin.
Faktat on kuitenkin faktoja!

Olet oikeassa siinä että pitäisi pelata enemmän ns. varman päälle, ja kuten totesitkin Buzzziin luottaen.
Toissa talvena pelasin kaikki viikkokisat vain Buzzzia käyttäen, ja pelasinkin ehkä elämäni parasta frisbeegolfia.


8
Terveiset meni perille! Kiitos vaan!

Eilen takaisin heittohommiin Fordilla. Hyvien kavereiden kanssa pelaaminen on yhtä juhlaa, vaikka heitoista juhlat oli kaukana.
Pelasin niin huonosti kun vain voi. Itseasiassa kukaan Telluksen ihmisistä ei voi heittää niin huonosti. Aika epätoivoiselta näyttää tilanne.
Tulevana viikonloppuna saan taas hävetä silmät päästä Nokialla. Tietää sunnuntaina ensimmäistä lähtöryhmää. Mutta ei se haittaa, ehdinpä vetämään futistreenit!

Perjantaina kuitenkin kenraaliharjoitus Nurmijärven golfkeskuksessa, siellä ainakin pääsee draivaamaan.

9
Treenipäiväkirjat / Vs: Rakkaudesta lajiin
« : 10.07.19 - klo:08:16 »
Täytyypi käydä välillä kehumassa saunafilosofin kirjoituksia.
Itselläni samanlaisia ajatuksia puttipelistä. Silloin kun kulkee niin tuntuu helpolta, mutta yksi epäonnistunut putti ns. varmasta paikasta jysähtää samantien korvien väliin.
Mulla on tietysti siinä mielessä eri tilanne, että olen muutenkin niin surkea pelaaja ettei pelini kaadu yksinomaan puttiin.
Kolme Loistavaa avausta ja koko maailma on mun. Sitten yksi epäonnistunut avaus, niin koko maailma kaatuu!
Ehkä elinikäni seurannut menttaliteetti urheillessa "kaikki tai ei mitään" viitoittaa pelaamistani myös frisbeegolfissa.

10
Kiitos Tomppa😁
Etukäteen en osannut varautua tehtävääni, vasta ensimmäisenä kisa-aamuna Villen kerrottua(sen minkä naurultaan pystyi, kun oli huomauttanut että olin saapunut arvokkaaseen tilaisuuteen eripari kengät jaloissa) tajusin että näin sosiaalisesti rajoittuneelle ja verbaalisesti lahjattomalle huono muistiselle henkilölle tehtävän kunniakkuus vaihtuu nopeasti toivottomaksi.

Olen kuitenkin niin sinut itseni kanssa, ettei tilanne jännittänyt yhtään. On tässä ennenkin hölmöilty!
Kilpailun ylinjohto antoi minulle täydellisen työrauhan, välillä jopa kannustaen. Ja siihen kun lisätään pelaajien rento suhtautuminen tilanteessa, niin mikä siinä oli kaksi minuuttisia hokea!

Aika moni pelaaja on jossain vaiheessa pelannut NDGE kisassa, joten osasivat varautua ettei ihan Strömsössä olla.

Se on kuitenkin nyt historiaa mitä ei muuksi voi enää muuttaa.

Tälle illalle tuli mukava kutsu lähteä pelaamaan kahden huikean frisbeegolf veteraanin Niemisen Juhan ja Kaajakarin Rikun kanssa.

Nivunen huuta Hoosiannaa, mutta on se hienoa päästä itsekin heitto hommiin!

11
Mennyt viikko oli lievän Tyyni pettymyksen ( oma pelini) jälkeen oikein hauska.

Maanantaina olin pelaamassa Vihioja 25v. tapahtumassa Tampereella. Kisa pelattiin alkuperäisen leiskan mukaan, ja oli kyllä nostalginen meininki.
Kisan TD Jukka Kaipainen lähetti paljon kokeneen ryhmämme tavoitteena heittää kierros kaksi alle tulokseen, eli päivän teemaan sopiviin lukemiin 25.
Onnistuinkin tavoitteessa, ja yllättäen ainoana pakkaselle heittäneenä meidän poolissa. Video kuvaaja seurasi koko kierroksen meitä ( Marko Timonen, Juha Nieminen, Kai Vesa, Sami Yli-Pihlaja ja mää), kun pelattiin rennosti nauttien Vihiojan puistosta, ja mainiosta radasta naamat messingillä koko ajan.

Toiselle kierrokselle sain Markon ja Hämiksen lisäksi matkaan yhden elävän legendan lisää eli Timo Meresmaan, ja entuudestaan tuntemattoman mukavan kaverin, jonka nimeä en edes enää muista (anteeksi).

Oli kyllä mahtava aurinkoinen ilta Tampereen laidalla!! Pääsin pelaamaan oikeiden legendojen kanssa, ja lisäksi ehdin tarinoida monen muun vanhan tutun kanssa niitä näitä. Oli hienoa!!!

Kiitos Paul Brown ja Jukka Kaipainen!!!!!!


Koska Raaseporin Helmi vei paljon talkooporukkaa rannikolle, niin NFS oli pakotettu hakemaan apulaisia naapurikunnastakin.
Tästä johtuen sain suuren kunnian toimia kuuluttajana (tarkemmin pelaajien matkaan lähettäjänä) Mastereiden SM-kisoissa menneellä viikolla.

NFS otti kyllä aikamoisen tietoisen riskin. Mutta onneksi muista häröilyistä huolimatta sain ilmoitettua kaikki 2 minuuttia komennot, ja lähetettyä pelaajat oikeaan aikaan kierrokselle.

Rata oli huippukunnossa, ja pelaajatkin olivat rennolla mutta kilpailullisella asenteella mukana.

NFS oli tehnyt tehtäväni niin helpoksi ettei oikein tajunnutkaan olevansa vastuullisessa hommassa. Kiitos johtoryhmä!!
Iso kiitos pelaajille kun ette hermostuneet ainakaan pahasti kuuluttajan epäpätevyyden takia. Ensikertalaiselle annetaan näköjään paljon anteeksi.

Perjantaina sitten taas itsekin heitto hommiin, kun kesän kolmas Mijas arvonta iltakisa pelataan Nurmijärven golfkeskuksessa.
Ja lauantai aamuna Nokialle kohtaamaan häkellyttävän upea The Beast.


12
Treenipäiväkirjat / Vs: Saturin Miikan mutinat
« : 08.07.19 - klo:11:09 »
En tiedä uskotko tuohon itsekään?

Mutta jos se noin menee, niin hyvää ja rentouttavaa offseasonia sulle!!!

13
Niemisen Juha oli mun mentorina Keinarissa kolmosväylältä lähtien. Ei me paljoakaan keskuskeltu millä ja miten heitän. Mutta Hämis rauhoitti mukavasti peliäni etten alkanut yliyrittämään.
Kartanossa yhden väylän pelaaminen järkevästi (Hämis olisi varmasti ohjeistanut mua oikeaan tapaan pelaamaan siinä tilanteessa).
Lähdin mitään ajattelematta hyökk
äämään väärässä paikassa seurauksena triplabogey ja siitä paha mieli.
Tänä iltana pitäisi taas nauttia pelaamista, kun veteraanit kokoontuvat Tampereelle.
Iso käsi Arille huikeasta Tyyni suorituksesta👍
Ja käsittämätöntä kuinka lähes kädetön, jalaton ja selätön Miikka painelee moisia tuloksia.

14
Lauantaina Kartanoon, missä en ollut koskaan käynyt.
Fiilis oli katossa, mitä ei hyvä seura ainakaan huonontanut.
Kahden ensimmäisen väylän jälkeen olin kuitenkin 3 päälle tuloksessa, ja siihen loppui fiilis hyvästä seurasta huolimatta.
En löytänyt mitään nautintoa pelaamisesta.
Seurauksena älyttömän huonoa pelaamista, ja surkea tulos.
Kartanon kierros on jäänyt yhdeksi kammottavimmista kierroksistani koskaan. Eli se siitä.

Kiitokset kaikille jotka elitte mukanani elämäni ensimmäisessä Tyyni kisassa.

15
Kivikon pettymyksestä toivuin jo illan aikana Hämiksen ja Piipon terapian ansiosta, joten aamulla lähdin Keinukallioon uudet kujeet mielessä.
Ratahan on huomattavasti haastavampi kuin Kivikko.
Auringon paisteessa, Röllin tahtiin lähdin hyvällä mielellä kierrokselle. Hämis toimi caddynä, ilman bägin kanto oikeutta. Mutta henkisenä tukena kuitenkin.
Hölmöjä virheitä tuli tehtyä, mutta myös hyviä heittoja.
Parhaiten jäi mieleen väylä 8 jolta on kisan aikana luokasta riippumatta otettu koviakin lukemia.
Karmea vastatuuli lisäsi väylän haastavuutta. Avasin Kongilla (nimi vaihtuu Zeukseksi) melkein ojalle asti väylän vasempaan reunaan. Siitä Buzzzilla sijoitus 40 metriä ojan toiselle puolelle keskelle väylää. Pellon ylitys Raptorilla n. kuuteen metriin, ja Luna pönttöön. Par oli ainakin itselleni hyvä suoritus.
Sijoitus nousi plus 8 tuloksella roimasti. Olin tyytyväinen!

Sivuja: [1] 2 3 ... 95