Frisbeegolf-forum.fi

Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Treenipäiväkirjat / Vs: Saturin Miikan mutinat
« Uusin viesti kirjoittanut mykey tänään kello 21:16 »
Käväisin tänään Lappohjan ja Skogby radan vippailemassa.. muutama maininta Lappohja väylä7 par4 väylän avaus korin tasalle mutta 15m putti ei mene.. kun Skogby väylä16 par4 pamauttaa avauksen 12m putille eikä sekään mene niin melkein eagle tuli napattua tänään kahdesti..
Kierros tulokset olit -1 ja tasan par tehden 5pöröä Lappohjassa ja kolme Skogbyssä.
Paremmin puttaamalla olisi tullut kelpo kasa sisään,mutta tihkuisessa säässä koeajoin sisään Luna putteria ja ihan ei olla kavereita. Pakko kuitenkin koska blend Marshall on nyt kelirikko kaudella ja nämä nuhruiset kosteat kelit ei sovi sille muoville laisinkaan vaan kiekosta tulee purkkapallo joka jää sormiin kiinni.
Soft zone fore nepit alkaa pikku hiljaa mennä sinne minne haluaa, joten ihan jepa tekemistä ja moldi määrää tiputetaan kohti talvisia Max 9 nopeuksia..
Keuhkot jo paremmassa hapessa vaikka nuha vähän kiusaakin, ibumax kuuri kuumetta vastaan näköjään toimi väliaikaisesti muihinkin vammoihin koska paikat tuntui ihan toimivilta ajoittaisen keskisormen nivelen turvotuksen kun osasi tiedostaa tekemisessä.
No muuta ei nyt tässä tarvitse ihmetellä, odotellaan Meilahden Masters kisan hyväksyntää liiton puolelta että saadaan kisa Ilmo auki ja hommat eteenpäin. Tarkoitus olisi vielä 07.12 pistää kisaa Meilahteen ihan perus luokilla että muutkin kun ikäihmiset pääsee kilpailutoimiin..
2
Treenipäiväkirjat / Vs: Liuge fribaa (Sponsored by: Black Ink Discs)
« Uusin viesti kirjoittanut Rockatansky tänään kello 12:00 »
Pitää muistaa että jumppa on vain jumppaa. Elämässä pitää olla muutakin jotta jumppa voi tuntua hyvältä.
Vielä kun malttaa olla hetken välillä rauhassa.

Ei Liitopäivillä ole pakko heittää. Kannattaa vain ilmoittaa Anniinalle jos ei osallistukaan parigolfin kilpailuosioon niin saa huilata jos se on tarpeen.

Viisaita sanoja. Loppukauden ongelmana oli juuri tämä "liika on liikaa" eli futissopparin solmiminen loppukauteen ja useampi kisaviikonloppu fribassa putkeen johti sitten loukkaantumisiin ja jopa vähän vakavampaan tapaturmaan. Olin aika varma että töiden puolesta pääsen vain toiseen 3pv kisaan ja kun pääsinkin molempiin (Viron reissu + Nokia Open) niin kokonaiskuormitus nousi aika isoksi. Tästä opitaan eikä lähdetä kisoihin vain sen takia että se on mahdollista jos takki on tyhjä.

Annan kädelle nyt vielä toisen viikon lepoa ja lääkitsen voiteilla. Uskoisin että pystyn liitopäivillä pelaamaan. Parigolffi onneksi kyseessä niin ei tarvitse ehkä heittää ihan niin paljoa  8)
3
YV laitettu
4
Treenipäiväkirjat / Vs: Tuplabogeyn rataseikkailut
« Uusin viesti kirjoittanut Tuplabogey 17.10.19 - klo:14:14 »
27.9.2019 Ruovesi
Pullapolku (B2)

Päivän toisena ratana Pullapolku Ruovedellä. Rata sijaitsee aivan kantatie 66 varressa ja ensimmäinen väylä alkaa lounasravintolan parkkipaikalta. Joten jos kahvihammasta kolottaa, niin kannattaa käydä ensin kaffilla ja lähteä siitä heti kiertämään rataa. Rata on melko uusia ja se onkin perustettu viime vuonna (2018). Rata on 10-väyläinen ja kiertelee pääsääntöisesti kapeaa pururataa pitkin. Radalla on Prodiscuksen Targetit koreina. Ratakartta sijaitsee parkkipaikalla ja sen avulla on helppo suunnistaa väylille ja siitä kannattaakin ottaa kuva, sillä yhdelläkään väylällä ei ole väyläopastetta.

Väylä 1 (Par 3)
118-metrinen suora ja avoin väylä loivaan alamäkeen. Avauspaikka on parkkipaikalla ja se on asfalttia ja merkkinä oikeasta heittokohdasta on pieni tiimaton riekale. Väylä on TODELLA kapea, sillä vasemmalla puolella oleva pelto on kokonaan outtia. Väylällä ei ole outtitikkuja, mutta väylän inbounds-alue on lyhyeksi leikattua nurmea. Väylällä on myös haasteena pari katuvalotolppaa, jotka ovat juuri heittolinjalla. Väylän oikealla reunalla ja takana on todella märkää suoaluetta, jonne ei kannata kiekkoaan heittää, sillä siellä saa kengät aivan varmasti märäksi. (bogey)

Väylä 2 (Par 3)
93-metrinen oikealle kaartuva kapea väylä ylämäkeen pururataa pitkin. Metsä pururadan molemmin puolin on todella tiheää, joten väylään kannattaa osua. (par)

Väylä 3 (Par 3)
54-metrinen hiukan vasemmalle kaartuva väylä. Radan helpoin väylä, koska väylä on todella lyhyt ja väylän oikea reuna on täysin avointa tiealuetta. Väylän ainoa este on sähkötolppa hieman ennen koria. (birdie)

Väylä 4 (Par 3)
114-metrinen suora ja ERITTÄIN kapea väylä alamäkeen pururataa pitkin. Avausta hankaloittaa entisestään matalalla olevat koivun oksat, joten heitto saa olla maksimissaan kolme metriä korkea. Pururadan molemmat reunat ovat todella tiheää mörriä, joten jos sinne joutuu, niin jatkoheitoilla tulee hankaluuksia. (bogey)

Väylä 5 (Par 3)
51-metrinen todella jyrkästi vasemmalle kaartuva väylä. Väylän sisäkurvissa oleva metsä on todella tiheää, mutta oikealta on helppo heittää korkea hysse kohti koria, sillä oikea puoli on täysin avointa tiealuetta. (par)

Väylä 6 (Par 3)
99-metrinen S-mallinen väylä lenkkipolkua pitkin ylämäkeen. Avauspaikka on todella epätasainen, joten avausheittoon on todella vaikea saada voimaa taakse. Kapealla väylällä kannattaa pysyä koko matkan, sillä pururadan molemmin puolin on todella tiheää pusikkoa, josta on vaikea löytää reittejä korille. (bogey)

Väylä 7 (Par 3)
108-metrinen suora ja kapea väylä ylämäkeen pururataa pitkin. Väylällä kannattaa jälleen pysyä, sillä väylän sivuilta ei reittejä korille löydy. Hieno väylä. (par)

Väylä 8 (Par 3)
108-metrinen suora ja kapea väylä alamäkeen. Kuten edellisten väylien tapaan, väylällä on jälleen pysyttävä. Heiton on oltava todella suora, sillä lopussa olevien suurien kuusten oksat nappaavat alas kaikki vähän sivuun lähteneet heitot. Tämä on todella komea väylä ja samalla myös radan paras väylä. (par)

Väylä 9 (Par 3)
60-metrinen oikealle kaartuva melko avoin väylä. Visuaalisesti komea väylä. Oikea heitto tähän väylään on liitävä putteriantsa. Väylällä on pari estettä, noin 20 metrin päässä tiistä on valotolppa ja koria suojelee suurehko kuusi ja jos/kun nämä esteet pystyy kiertämään, niin birdie on taattu. (birdie)

Väylä 10 (Par 3)
76-metrinen oikealle kaartuva väylä alamäkeen. Väylä kääntyy noin puolestavälistä 90 astetta oikeaan. Sisäkurvissa oleva suuri kuusi toimii mandona, joka on kierrettävä vasemmalta puolelta, joten oikomaan korille ei pääse. Jos ja KUN mandon missaa, niin droppari löytyy noin 20 metrin päässä tiiltä ja heitto droppariltakin on vielä hankala, sillä mando on edelleen kierrettävänä. Todella hieno ja tekninen väylä, kiekko pitää juuri oikeassa kohtaa saada kääntymään ja liitämään oikealle. (tuplabogey)


Lopputulos: +2

Radan paras väylä: Väylä 8 on paras, koska se on visuaalisesti kaikista hienoin ja vaatii todella suoran ja tarkan heiton, jotta korille voi päästä.


Radan ratakartta tosiaan löytyy parkkipaikalta ykköstiin vierestä ja se kannattaakin katsoa tarkkaan, sillä millään väylällä ei ole väyläopasteita. Ratakartasta selviää väyläpituudet yms. tärkeät tiedot. Väylien väliset siirtymät ovat lyhyitä ja siksi radalla ei pääse eksymään ja kiertäminen on muutenkin sujuvaa. Väylien heittopaikat ovat ihan ok kunnossa ja lukuun ottamatta väylää numero 6. Kaikilla paitsi ykkösväylän tiillä (joka heitetään asfaltilta) on matot, jotka ovat omaan makuun ehkä hieman liian lyhyet, mutta kuitenkin ihan siedettävät. Radalla on ihan hyvin saatu korkeuseroja käyttöön ja rata on ihan mukava kiertää. Väylät ovat pääsääntöisesti todella kapeita ja jos joutuu pois väyliltä, niin metsä on todella tiheää ja raivaamatonta ja se rankaisee ankarasti. Radalla on muutama melko hyvä väylä 2, 7-10 ja ne ovat hyvin mietittyjä ja visuaalisesti kauniita.

Pullanpolku on ihan kiva perus neppailurata, jonka voi käydä kerran kiertämässä, mutta ei kuitenkaan sellainen, jotta sinne tarvitsee toistamiseen lähteä. Jos on tuolla seudulla ohikulkumatkalla, niin kannattaa käydä pullakahvilla kahvilassa ja käydä samalla rata nopeasti kiertämässä.


Oma rataennätys: +2


Rata-arvostelu
Radan puitteet:0.7
Radan kunto:1.1
Radan toteutus:1.1
Yleisfiilis radasta:1.2

Loppuarvosana: 4.1
5
Treenipäiväkirjat / Vs: Liuge fribaa (Sponsored by: Black Ink Discs)
« Uusin viesti kirjoittanut Ari 17.10.19 - klo:14:13 »
Pitää muistaa että jumppa on vain jumppaa. Elämässä pitää olla muutakin jotta jumppa voi tuntua hyvältä.
Vielä kun malttaa olla hetken välillä rauhassa.

Ei Liitopäivillä ole pakko heittää. Kannattaa vain ilmoittaa Anniinalle jos ei osallistukaan parigolfin kilpailuosioon niin saa huilata jos se on tarpeen.

6
Treenipäiväkirjat / Vs: Täysillä päin puuta
« Uusin viesti kirjoittanut takarivi 17.10.19 - klo:11:13 »
Siirryin kevääseen. Viime kevääseen. Peurungan RSSO:sta oli ilmestynyt juutuubiin finaalikierros. Käsivaralta kuvattuna ja niukasti editoituna, ilman selostusta. Kuulee kun linnut laulaa ja näkee miten juniorit heittelee huikeita kaaria. Tässähän alkaa jo odottaa ensi kevättä!!!

Kärkikortissa Oskari Vikström Lauri Lehtinen Samu Åström Paavo Ahvenvaara


7
Treenipäiväkirjat / Vs: Liuge fribaa (Sponsored by: Black Ink Discs)
« Uusin viesti kirjoittanut Rockatansky 17.10.19 - klo:10:46 »
Offseason... Ambulansseja ja kipeitä paikkoja

Kauden päättäneen pienen polvivamman päälle tuli vähän isompi haaveri. Oli "pakko" lähteä vajaakuntoisella jalalla futispeliin kun ei ollut miehiä ja siellä tulikin sitten aikamoinen tälli päähän ja silmä otti aika tavalla kipeää. Eipä ole tullut ennen lähdettyä ambulanssilla pelistä :/

Nyt olen pystynyt polvi- ja silmävammojen jälkeen käymään kertaalleen viikkokisoissa ja yhden heittotreenin tekemään. Varmaan toista kuukautta jo kauden aikana jatkunut kipuilu kyynerpäässä tuntuu edelleen pahalta joten isompaa taukoa heittämisestä on pakko pitää.

Viikon päästä olisi liitopäivät missä joutuu ainakin vähän heittämään. Alkuviikosta aloitin talven kuntosalitreenit ja myös futista on käyty pelaamassa.

Tällä hetkellä into lajiin on ehkä matalimmillaan yli puoleen vuosikymmeneen. Vähän liikaa kisoja loppukauteen, huonoa pelaamista ja vielä nämä vammat päälle vieneet intoa ja motivaatiota treenata. Toki kelitkin on tällä hetkellä aika masentavat.

Katsotaan miten se fiilis tästä nousee vai nouseeko. Sen olen jo päättänyt että ensi kaudella vähennän roimasti kisailua. Tällä hetkellä elämään on tullut muutama uusi juttu mihin kohdistetaan focus nyt 100%

Henkka

8
Treenipäiväkirjat / Vs: Tuplabogeyn rataseikkailut
« Uusin viesti kirjoittanut Tuplabogey 16.10.19 - klo:10:28 »
27.9.2019 Virrat
Nuorisokeskus Marttinen (C3)

Taas ollaan vähän pidemmällä kiertueella ja tarkoituksena kiertää mahdollisimman monta rataa yhden päivän aikana. Päivän ensimmäisenä radaksi valikoitui Nuorisokeskus Marttinen Virroilla. Rata on ilmeisesti jonkinlaisen leirikeskuksen oma ja radan pitäisi olla maksullinen. Rata on perustettu vuonna 2014 ja väyliä pitäisi olla 12 kappaletta.

Kun Nuorisokeskus Marttisen pihapiiriin saavuin, niin useita koreja näkyi heti parikkipaikalta. Mutta kun vähän aikaa pihapiiriä tutkin/kiertelin, niin huomasin, että radalla ei ole heittopaikkoja laisinkaan ja koska ei ole minkäänlaista ratakarttaa olemassa, niin ei ole mitään tietoa siitä mistä mihinkin koriin pitäisi oikein heittää.  En tiedä ovatko heittopaikat koskaan olleetkaan merkittyinä, mutta nykyisin niitä ei ainakaan ole, joten mistään frisbeegolfradasta ei voi tässä yhteydessä puhua. Pienellä alueella bongasin 8 koria, mutta ne olivat aivan rakennusten/majoituspaikkojen ja parkkipaikan vieressä, joten mitään rataa ei ole enää olemassakaan. En tunnistanut mitä merkkiä korit olivat, mutta eivät vaikuttaneet kovinkaan laadukkailta ja ne olivat jos johonkin suuntaan kallellaan. Tämä ”rata” on varmaan ihan kivaa liikuntaa Nuorisokeskuksen leiriläisille ja koreihin voi periaatteessa heitellä mistä haluaa ja luoda omia väyliä, mutta tosiaan tämä EI ole frisbeegolfrata. ”Radalle” ei siis kannata vaivautua, eikä ainakaan maksaa sen pelaamisesta. Mielestäni tämän radan voisi ihan hyvin poistaa kokonaan frisbeegolfradat-sivustolta. 


Lopputulos: ?

Radan paras väylä: ei väyliä


Oma rataennätys: ?

Rata-arvostelu
Radan puitteet:0.1
Radan kunto:0
Radan toteutus:0
Yleisfiilis radasta 0

Loppuarvosana: 0.1
9
Treenipäiväkirjat / Vs: Saturin Miikan mutinat
« Uusin viesti kirjoittanut mykey 16.10.19 - klo:08:36 »
Facebookin maailmassa käytiin taas keskusteluja yhdistykseen liittyvistä jäsenistä ja sivuttiin SFL jäsenseurojen mahdollisia velvoitteita syrjinnän yms osalta.
Mielenkiintoista keskustelua ja ajatuksia herättääkin pitääkö jäsenseuralla SFL kuuluvana olla velvoitteita ja mihin velvoitteet sitten pitäisi perustaa? Osa kaveriporukka seuroista tuntuu olevan pystyssä mahdollistaakseen kaveriporukan kilpapelaamisen ja toisaalta tietyn ryhmän toimimisen yhdistys manttelilla.
Pitäisikö olla sitten jotain valvontaa edellytyksenä jäsenseurana toimimiselle?,
esim toiminta kertomusten lähettäminen lajiliitolle? Jonkin valitun toimintamuodon tekeminen joka edistää lajiliiton voimassa olevaa visiota? Kilpailutoiminnan järjestäminen, jonkun kohderyhmän lajin toiminnan edistäminen kuten nuorten tapahtumat tai naisten/ikäihmisten liikunnan kehittäminen.
Yleishyödyllisyys on sana joka kannattaa kaveriporukka yhdistysten miettiä tarkkaan läpi sillä suljetun pöydän kerhossa ollaan aika nopeasti tilanteessa että muututaankin verovelvolliseksi yhdistykseksi, jos toiminta rajoittuu vain oman porukan rahalliseen tukemiseen.
Liitopäivät tulevat ja uusi visio ilmeisesti napsahtaa kansan silmille pöllisteltäväksi.
Mielenkiinnolla odotan minkälaista SFL sydän toiminta lähi etäisyydeltä sitten näyttää. Ainakin luulisi motivaation olevan paikalle saapuvilla muutakin kuin ilmaista lounasta odottelua..
10
Treenipäiväkirjat / Vs: Täysillä päin puuta
« Uusin viesti kirjoittanut takarivi 15.10.19 - klo:20:17 »
Töistä pikapikaa Keljonkankaalle ja pelaamaan. Päästiin aloittamaan joskus varttia vaille viisi ja meitä oli viiden hengen porukka, joista yksi hyvin vähän pelannut. Tekisi tiukkaa ehtiä kiertää valoisassa rata läpi. Vielä kun eteen tuli kahden hengen pussikaljaporukka, joka halusi heittää muovikassistaan kaikki kiekot jokaisella väylällä, niin alkoi näyttä vielä pahemmalta. Onneksi ymmärsivät päästää meidät ohi jo kolmosväylän jälkeen.Viimeiset kolme väylää pelattiin käytännössä pimeässä, ja saariväylä avattiin dropparilta kun tuntui ihan turhalta heittää pimeään metsään, varsinkin kun siellä oli jo pari pelaajaa etsimässä kiekkojaan…

Väkeä oli runsaasti radalla. Ei Jyväskylässä pelaajista pulaa ole kun näinkin syksyllä oli ruuhkaksi asti aloittajia. Kahden asteen lämmössä.

Muutama kiekko alkaa tuntua mukavilta käteen. Laseri, Slaidi, Fasti, Razeri, Rocket, Jokeri… nehän on ihan pelattavia kiekkoja! Samoin Obsidianin Shard, muita en ole vielä ehtinyt niin paljoa heittää että osaisin sanoa, paitsi tietenkin Splinter, joka on aina yhtä hyvä.

Alkaa hämärtää jo niin aikaisin illasta että kohta ei enää ehdi töistä valoisassa pelaamaan, jollei karkaa tosi aikaisin. Sitten pitää miettiä olisiko tauon paikka, vai teippailisiko ledejä. Ei hirveästi ole ledikisojen järjestäjiä täällä… Vielä pari vuotta sitten oli joka illalle jotain… Pimeässä ei viitsi kyllä yksin heitellä, siinä menee meikäläisen raja.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10