Viikko on nyt tahkottu ja 1000 puttia alkaa olla saldona. (100-200 / pv). Tyyliksi alkaa vakiintua näköjään tuollainen kurottava kierreputti-tyyli.
Kiekko lähtee tuosta rinnan kautta, kyynärpää taittuu. Kun ote on hyvä (etusormi kiekon reunalla on mun juttu) ja muistaa avata käden kunnolla lopussa, niin kappas vain osumatarkkuus parani heti. Heitto alkaa tuntua luonnolliselta ja voima riittää ihan hyvin 6-7- m puttiin tällä hetkellä. Varmaan kun tekniikkaa hioo ja treenaa ahkerasti, niin kohta pystyy sieltä 10m hujakoiltakin jo yrittämään. Kevät kun saa niin sitten tapellaan avauksen kanssa
Jos kuvittelen oikein puttauksesi, niin onko niin, että et käytä jalkoja juuri lainkaan? Kun ruvetaan menemään tuonne +8m, niin on käytännössä pakko ottaa jalat mukaan. Kiekonhan toki saa perille pelkällä kädelläkin, mutta siinä vaiheessa luultavasti harjoittelemasi tekniikka hajoaa ja heitoista tulee epätarkkoja.
Oma tyyli on push- ja snake strike -puttien yhdistelmä. Seison rinta suoraan koria kohti (kengän kärjet myös suoraan koria kohti. "Juoksustartti -asennossa"). Oikean jalan (etummaisen, eli tukijalan) kengän kärki osoittaa suoraan koriin. Kuvittelen korista kenkään suoran linjan, joka nousee jalkaa pitkin lantiolle asti ja kiekko liikkuu edes-takaisin tämän linjan päällä koko puttauksen ajan. Ylhäältä päin katsottuna kiekko ei siis tee lainkaan sivuttaisliikettä. Käsi liikkuu push puttimaisesti edes takaisin ko. linjalla, mutta koukistan kättä kyynärtaipeesta enemmän, enkä ole niin voimakkaassa etukenossa kuin Feldberg opettaa. Itse puuttaan myös niin, että etusormi kiertää rimmin päällä. En kuitenkaan tee ranteella heittoliikettä lainkaan, vaan oikaisen sen vain suoraksi saaton yhteydessä (alussa etusormi on n. 90 astetta poikittain koriin nähden). Ikäänkuin ojennan kiekon liikkeelle.
Koko putin tärkein osa on kuitenkin jalat. Jankutankin aina, että puttaan jaloilla
. Ponnistukseni on aika identtinen siihen mitä Feldberg jankuttaa videoillaan (lopuksi jäädään vaaka-asentoon tasapainoon). Oman tekniikkani vahvuudeksi laskisin sen, että harvoin missaan ohi sivuilta, Yleensä se on ylä- tai alarauta. Ja lisäksi sen, että oltiin sitten 4m tai 12m päässä, niin käden ja varsinkin ranteen liike säilyy samana. Ponnistuksella sitten lisätään puttiin voimaa, kun pituus sitä vaatii.
Saikohan tuosta mitään selvää?
edit: tuosta ilman jalkoja puttaamisesti Nate Doss on mielestäny hyvä esimerkki. Kaveri nakuttaa käytännössä pelkällä kädellä sinne 10m asti kaikki sisään. Mutta pitemmissä puteissa huomaa, että hänkin alkaa ponnistaa jaloilla vauhdin puttiin, jotta käden liike säilyisi saman, kuin läheltä.