Kukkulan kuningas on viikonloppuna edessä. Tässä vähän fiilareita ennen sitä.
Ensimmäinen kokonainen kausi fribailun parissa on ollut hyvä, vaikka en ihan kaikkiin tavoitteisiin yltänytkään. Olen heittänyt useamman kerran viikossa radalla, kentällä ja keittiöstä eteiseen. Alkukausi oli turhan tosikkomaista touhua kisapelaamista opetellessa (viikkokisatasolla). Se oli toisaalta hauskaa, mutta myös kuluttavaa. Hetkittäin kadotin peli-ilonkin turhan koviin tavoitteisiin ja meni suorittamisen puolelle. Kun hyväksyin, etten enää kehity niin kuin aluksi ja kärki menee menojaan, oli helpompi löysätä tiukkaa pipoa ja nauttia taas heittämisestä itsestään. Tuloksista niin välittämättä.
Toki tulokset ovat parantuneet jonkin verran ja etenkin suoritusvarmuutta on tullut lisää. Niitä järkyttäviä lipsahduksia tapahtuu yhä harvemmin. Teknisesti olen kehittänyt bäkkäriä monellakin eri tasolla, mutta forea olen treenannut laiskasti. Puttityyli on muuttunut hiukan ja puttaaminen tuntuu helpottuneen melkoisesti (jos sipuli ei tee tepposia).
Viikonlopun koitosta varten olen käynyt testailemassa kisaväyliä. Tulokset keikkuvat muutaman heiton paarin yläpuolella. Ei päästä Lauste miinukselle, mutta ei siinä mitään. Toivon lähinnä tasaista peliä rennolla fiiliksellä ja oman osaamisen ylätasolla. Isommissa kisoissa olen sohlannut tuloksen usein yhdellä väylällä ja toivon, että nyt ei kävisi niin. Heitin saariväylällä pirkun viimeksi treeneissä, mutta kisassa pitänee pelata seiftiä.
Simmosta.
