Ilmoittauduin ensi viikonloppuna heitettävään Lieto Openiin ja kävin tänään kävin pitkästä aikaa kyseisellä radalla vähän availemassa paikkoja ja testailemassa linjoja. Kohtuullista oli heitto paria loppupään väylää lukuunottamatta, joilla sössin ok-kierroksen paariin. Par-tulos ei tuolla radalla ole järin hyvä, mutta ei nyt katastrofikaan näillä treenimäärillä. Oli kuitenkin hyvää fiilistä ja onnistumisen tunnetta enempi kuin ärsyyntymistä. Se on itelle tärkeää.
Radalla oli (turvallisuussyistä) siirretty muutamaa tiimattoa ja koria. Oli aika plääh väyliä tullut näistä, vaikka toisenlaisiakin ratkaisuja olisi ollut haettavissa. Ehkä siirrot on tehty nopeasti ja niihin palataan vielä myöhemmin. Mene ja tiedä. Ihan hauska neppailuratahan tuo noin muuten on ja kovat jätkät pelaa tuolla hävyttömän paljon alle. Jos putti on itellä tikissä, niin -5 kierros on ihan mahdollinen. Mutta kattellaan lauantaina mitä tulee.
Niin ja futiskausi loppui n. kuukausi sitten. Unohtumaton kokemus oli vetää sarjakausi täydellä miehistöllä ja isolla kentällä. Kannatti mennä mukaan, vaikka en mikään Maradona olekaan. Neljä maalia kuitenkin ja kaksi niistä ratkaisevia. Ikämies sarjaahan se vain on, mutta kyllä näistä ikuiset muistot jää. Kun kausi oli loppu, oli polvetkin ihan loppu. Kahteen kolmeen viikkoon ei voinut tehdä mitään ilman kipuja, mutta nyt alkanut helpottamaan. En sitten tiedä uskaltaako ensi vuonna vielä lähteä mukaan. Ehkä vain pelaamaan. Ilman ylimääräistä treenailua.
Näin laiskottelu- ja palautumisjakson jälkeen on taas aika kehitellä suunnitelmaa talven kuntoilulle (motivaatio ollut vähän hakusessa). Futis saa nyt jäädä tauolle, mutta jos jaksaisi vähän lenkkeillä ja tehdä lihaskuntotreeniä himassa. Kuntopyörän haen myös varastosta. Vaikka ulkona on mukavampi pyöräillä, sisällä voi vetää sellaisia ex-tempore settejä. Ja Friban osalta jatkan fiiliksen mukaan. Jos hallivuorot alkaa, niin sinne menen varmasti.
