Nyt on pakko hieman päästellä höyryjä ulos. Fribassa tulleet vammat ei ehkä ole oikea otsikko tälle, mutta fribaamista "vammani" eniten häiritsevät. Ikää on 45 v. Harrastusta on takana reilu 5 vuotta, josta kisaamista pari viimeisintä. Ekat vammat tulivat muutaman vuoden jälkeen kyynärpäähän väärästä tekniikasta johtuen. Viimeisen parin vuoden aikana kisaamista ovat häirinneet mystiset väsähtämiset yleensä toisella kierroksella sekä plantaarifaskiitti. Väsähtämisille selvisi syyksi vuosi sitten nivelreuma. Lääkitys aloitettiin kesällä, kunto koheni ja heittokin alkoi sujua omaan tasoon nähden. Haasteellisia kelejä ovat olleet helteet, jolloin ns. romahduksia on joutunut kohtaamaan. Talvella on tullut heiteltyä neljät karvikset ja viikkokisoja lähinnä Fribafactorylla. Kärkipoolikin on tullut tutuksi muutamia kertoja. Viime viikolla Epilässä ja Vihiojalla tuli heiteltyä todella erilaiset kierrokset. Oli koko ajan tunne, ettei bäkkäriheitoissa saa kroppaa siihen asentoon kuin haluaisi ja avaukset olivat todella luokattomia suurimmalta osin. Putti ja fore onneksi pelastivat paljon. Eikös se niin ole, että draivissa voima lähtee lantiosta ja jaloista. Viimeisen parin viikon aikana huomasin, että omasta kropasta voima on lähtenyt juuri jaloista, mutta siten, ettei sitä juurikaan ole. Herätys siihen, että jotain on pielessä, tuli tiistaina Factorylla. Ensimmäiset 5 väylää -3. Viimeiselle väylälle avaus todella huono, osuma kattoon ja matkaa korotetulle korille parikymmentä metriä, mutta putti nätisti sisään. Vaikka kierros meni tuloksellisesti hyvin, ei oikein jaksanut iloita. Outo fiilis. Sitten tapahtui jotakin ihmeellistä, toinen kierros ja tuplamäärä heittoja! Tuntui, että katselen kun joku raiskaa mun kropalla heittojani! Loput kaksi kierrosta tuli heitettyä vähän sinnepäin eli pariin. Poolikaverit saattoivat ajatella, että tyyppi on vain masentunut kun heittää huonosti. Näin ei onneksi ollut, lähinnä yritin jaksaa loppuun asti ja mietin mitä täällä tapahtuu. Torstai-iltana varasin ajan työterveyteen, koska huimausta ja voimattomuutta oli edelleen. Perjantaiaamuna lääkäriin, teki pari testiä jaloille ja kertoi, että nyt lähdet Acutaan. Lisää testejä, Lannepistokoe, verikokeita yms. Jaloista voima on hävinnyt niin paljon, että ovat kosketusarat ja pienikin ärsyke / kopautus laittoi alakropan tärisemään hallitsemattomasti. Viikonloppu menee neurologisella makaillen, maanantaina pääsen mahdollisesti magneettikuvaan. Epäilevät monihermotulehdusta tjsp. Kyllä tästäkin voittajana selvitään, joko kuntoutumalla tai sitten täytyy ruveta etsimään Peurungan tyylisiä rantaratoja, joissa pyörätuolistakin pääsee heittämään
