Frisbeegolf-keskustelu > Treenipäiväkirjat

Tumin turinat (KFG)

(1/208) > >>

tumi:
Dodiih, jospa se minäkin alan sitten purkamaan tuntoja tänne siinä toivossa että se jotenkin auttaa sekä itseäni että jotain muuta.

Viikon vieras ketjusta voi ottaa pohjustukset.

Sen verran on maailma taas pyörähdellyt, ettei tuollakaan kaikki pidä enää paikkaansa edes. EO jää tältä vuodelta väliin (edelleen jonossa, tosin nyt on jo liian myöhäistä järjestellä vaikka napsuisikin) ja Prodiscus Openissa, jossa olen siis TD tänä vuonna, päätin olla pelaamatta ja olla vaan kokopäiväinen TD. Lausteelle olen menossa kyllä hakkaamaan päätä niihin edellä mainittuihin puihin ja siitä reissusta tulee varmasti jotain kommentoitavaa tännekin :)

edit: linkit korjattu

tumi:
(Tästä tuli hiukan pitkä, sorry :P)

Prologi

Tämän vuoden Europena Open Experience jää minulta viime lauantaina pelattuun EO Qualifieriin. Olen majaillut jonossa ja ristinyt sormiani koko kesän, että se paikka tulisi (ja ajoissa), mutta olen edelleen jonossa sijalla 6. Viime perjantaina päivitys ei ole vielä tullut, joten on hyvinkin mahdollista, että jono liikahtaa sen verran vielä ennen kisojen alkua, että pääsisin pelaamaan, mutta kyllä taitaa käydä niin ettei tänä vuonna enää omat aikataulut jousta näin myöhäisessä vaiheessa. Vaihdoin siviilissä työpaikkaa viime vuoden lopulla ja kesälomapäiviä on ruhtinaaliset 8 jaossa, joihin vaimolla on veto-oikeus perustuen liki joka viikonloppuiseen ravaamiseen fribakisoissa :)

The Beast. Mitäpä sitä sen kummemmin esittelemään, Jussi ja muu tuotanto-organisaatio on tehnyt hyvää duunia kisojen eteen ja pitänyt näkyvyyttä yllä kaikin keinoin. Ratakin on esitelty mainiosti esim täällä. Parin pelaaminen oli oma tavoite, mahdollisimman vähillä bogeilla.

Täysi fieldi lähti hakemaan EO paikkojaan The Qualifierin kautta. Osa oli toki jo paikkansa ansainnut ja osa oli itsensä jäävännyt. Ihan viiden sakkiin ei siis tarvinnut pelata paikan saadakseen. Itselle The Beast toimii ratana hyvin, koska olen (tai siis draivini on) parhaimmillaan ei-niin-millin-päälle puistoväylillä. Hyvänä esimerkkinä 2011 EO:ssa pelasin parhaan kiessini 120 pistettä yli ratingini. Kysymys oli silloin, kuten nytkin, miten saa sipulin kestämään radalla jolla ei voi sen väliaikaisesta luonteesta johtuen saada "perstuntumaa", vaan lähes joka heitto on arvioitava ihan uutena tilanteena. 2011 tämä näkyi niin että peruspeli oli kunnossa, mutta muutama musta hetki (triplat ja yli…) pilasi kierroksia.

--

Eka kierros

Itse kisaan lähdetiin väylältä viisi. Seuraksi valikoitui Riekkasen Antti, Haapasen Matti ja Laineen Ville. Herroille kiitoksia hyvästä seurasta ihan näin alkuun. Väylä viisihän on se ikävä kuja, mutta onneksi pelaajakokouksen ja kiessille lähdön väliin jäi reilut 20 minuuttia lämmittelyaikaa, joten porukalla hiottiin avaukset siinä kuntoon jotta saataisiin hyvä startti kierrokselle. Tässä onnistuttiinkin ihan hyvin, Mattia lukuunottamatta olimme kaikki korin edustan puskissa, tosin ilman realistisia pirkkoputtipaikkoja. Tästä par, joka on minulle aina hyvä alku. Kroppani on noin yleisesti kuin dieselkone, ja lämmittelyistä huolimatta heitto pääsee uomiinsa yleensä vasta noin kuuden väylän jälkeen (ja yleensä olen ehtinyt siihen mennessä jo "pilata" kisani). Par < bogey, torjuntavoitto ja sitten kutoselle.

Kutonen ei ole ihan helpoimmasta päästä olevan par 4. Otettiin porukalla siihen kuitenkin kaksi pirkkua, toinen minulle ja toinen Matille, mikä on ihan jees, koska ekalla kiessillä siitä otetiin kokonaiset neljä pirkkoa, ja koko kisassa yhteensä 7. Siitä jatkot seiskalle, joka on ainoa edes kaukaisesti pakkokakkosta muistuttava väylä Beastilla. Avaus hieman oikealle, mutta korin tasalle ja ysimetrinen ylämäkiputti keskelle ketjuja. Bling. Kolme väylää ja kaksi alle. En ollut ikinä ollut miinuksilla Beastilla, sillä 2011 EO:ssa (joka on siis ainoa kertani Beastia ennen tätä), olin aloittanut aina bogeyllä ykköseltä.

Itseluottamus huipussaan kasille, paria hakemaan. Avaus oikealta puiden välistä pikkuhyssenä keskelle. Not. Siihen koivuun. Jäi hyvin heitettäväksi mutta lyhythän se on. Jatkoheitto oksien kautta keskelle väylää noin 80m eteenpäin, eli vieläkin oli 160m matkaa. Dessulla siis vaan täysiä, semmoinen sopiva matala ja skippi päälle. Not. Taivaaseen, ekaan kuuseen 80m kohdalla, ja suoraan alas ja rollit melkein outtiin. Puuh, selvittiin säikähdyksellä. MD2 oksien alta vähän lyhyeksi, noin 13 metriin. Putti oli Karjaan kisan perusteella tikissään, joten sitä paria hakemaan. Pieni vastatuuli kuitenkin nosti juuri ja juuri yli korin, tiputti kantilleen rinteeseen ja otti rollit outtin sieltä koivujen takaa. Auuugh. Noh, eikun puolisokkona polviantsa viivalta ylämäkeen 8m putti sisään, ympyrä 7. Ei mitään ihmeellistä lopputulemana, mutta jossitella voi olisiko pitänyt seiftata putti, kori on kuitenkin melko riskialtis ja matkaa oli kuitenkin reilusti.

Ysillä sitten miinuksien katoaminen korpeaa ja väylä uudessa parkkipaikka-outti muodossaan aiheuttaa lievää paniikin tynkää forevammaiselle. Antsa kääntyi yli ja oli liitelemässä oikealle outtiin mutta osui reunassa puunrunkoon ja jäi sisään. 40m matkaa ja perusputteriheitto kupille, not. Ekaan puuhun edessä, etenee 20m outin reunaan. Sipuli alkaa rakoilla jo ja V-käyrä omiin hölmöyksiin on hyvässä nousussa, mutta painoin par putin 20 metristä sisään. Phewwwww.

Kympille jonottamaan. Vastatuuleen Champystar Bossi vastarinteeseen semi-ok, ei kuitenkaan sweet spotiin vaan oikealle ison koivun alle. Lähestyminen 50m eteen ja perushysse kupille kolmosella. Paitsi, analysoin tuulen kyllä oikein, mutten heittänyt analyysini mukaan, vaan ilman tuulikompensaatiota. Kupin kohdalta 15 cm aidan yli outtiin ja liki nostolla ympyrävitonen.

11:sta pelasin pelikirjan mukaan perushyssen lammikon eteen (jäi vajaaksi siihen ainoan koivun taakse, toki) ja otin kuitenkin nostokolmosen, ainoana ryhmästä ilman ympyröitä.

Kävelyretki 12:sta ja honoreilla tuulta testaamaan. Pikkuhipsu oksaan ja keskelle nurmikkoa mutta auttamatta lyhyeksi. Ryteikköjä lukuunottamatta ehkä huonoin paikka avata, koska ne kolme puuta edessä roikottavat oksia alhaalla ja niiden alta ei pääse pitkälle siitä kohden. 20 metriä olisi pitänyt saada lisää mittaa. Lähden pelaamaan sitten nelosta, turha mitään sankaritekoja alkaa tehdä tuosta. Pari 50m hysseä ja vitosesta puttaamaan paria. Keskelle ylös ja uudet, todella jäykkäketjuiset DisCatcherit, sylkee ulos. Aughhh. (On muuten paskat korit paska vedettynä, kokosin seuralle yhden samanlaisen ja ketjut on tosi nihkeät..)

13 ollut aina mun heikkous, kiitos draivin joka ei ole millintarkkaa luokkaa ja väylällä sattuu olemaan suuret mahdollisuudet joutua ongelmiin pienellä virheellä. Noh, tokihan sitten painoin avauksen "portin" oksiin ja kiekko tulee paluupostissa taaksepäin, siihen puron mutavelliin. Goretexit testiin ja midarilla 60m mäkeä ylös sinne minne avauksen olisi pitänyt mennä. Dessulla iso hysse 11 metriin ja par putti sisään keskelle. Putti toimii pitkältä ja sillä pysytään elossa.

14:sta antsa osuu nätisti aukkoon, ottaa pikkuhipsun ja alkaa feidata liian aikaisin, rinteestä vaikeasta asennosta ei uppoa 14 metrinen. Par.

15:sta pelikirjassa on suora heitto pikkufeidillä ojan yli. Onnistuukin kivasti mutta rollaa yhden niistä puista juureen eikä jatkoheitolla ole mitään asiaa kupille. 50m eteenpäin, sitten putteri 30 metristä milliin ja par.

Saariväylä, eli tänä vuonna numero 16, ei ole aiemmin juuri vaikeuksia tuottanut. Pari perushysseä ja putti tai kaksi. Nooh, avaushysse olikin liki liian täydellinen, puoli metriä viivasta optimipaikassa. Ensimmäinen saariheitto 5 cm yläouttiin ja sitten toistetaan neljä kertaa, kiitos sivutuulen ja takakontissa makaavien C-PD:en. Parin semi-ok S-PD:n jälkeen menikin sitten siihen kiekkoarpomiseen josta odotellessa porukalla vitsailtiin. Parin sopivan kiekon jälkeen on helppo tehdä iso tulosta kun oikeita kiekkoja ei olekaan enää bägissä. Jatkoin C-FD:llä (oli muuten hyvä liito, ehkä 20 m pitkäksi :P) yms kunnes sain PD2:n juuri ja juuri rinteeseen. Itselleni ainakin PD2:n ja vastaavien pidempien kiekkojen heittäminen pienillä tehoilla ei ole erityisen tarkkaa. Ehkä osin siksi kannan 25 lättyä… Noh, yli kympin putti taas sisään, kiessin toinen seiska korttiin ja päässä kiehuu, tässä kohti kiessi viimeistään meni mönkään jne.

17:sta ei oikein löydy mun heittovalikoimasta mitään muuta kun iso hysseflippi kupille, sillä olettamuksella että pääsee ainakin puttamaaan ympyräkolmosta jos lipsahtaa kuitenkin leveäksi. Tällä väylällä se seiftikin avaus on helppo painaa outiin, kuten myös vähänkin pidempi lähestyminen, joten Dessua kouraan ja kupille. Heitto olikin liki täydellinen, nätti hysseflipässä, ehkä metrin huti holarista ja skippirolli outtiin. Korin kohdalla on se penkki joka tuo outin viiteen metriin kupista, joten siitä ympyräkolmosta puttaamaan … yläpantaan. Nostonelonen. Selkesti putin tähtäimet toimii pitkältä mutta en näemmä osaa puttaa viismetristä tarpeeksi alas ketjuihin. Hiukka riipoo taas, kun olis voinut osua a) avauksella b) putilla ja c) olla edes hiukka munkkia että liki flätinä tippunut avaus ei olisi viitsinyt rollata.

Vika väylällä pelikirja on taas hyvin selkeä. Kaksi hysseä ja putti. Toteutin tämän, puttasin 8-9 metristä kuusen takaa haaralla pirkun. Sain taas vähän luottamusta peliin, ehkä kiessi on pelastettavissa vielä. Ykköseltä pirkkua hakemaan jne.

Noh, ykköseltä sitten odottelun jälkeen avaus 30m eteen ja isoon kiveen, kiekko lähes vaan tipahti kädestä, ei voi ymmärtää. Noh, näitä sattuu, vaikka midaridraivit onkin mun pelin kulmakiviä. Lähäri kasiin ja putti alamäkeen ja alarautaan. Nelonen. Ei murtunut taika vieläkään, neloslinjalla jatkettiin. Ei se nyt niin vaikea väylä ole, kele…. :)

Kakkoselta taivasantsa takatuuleen, näyttää ja tuntuu hyvältä mutta eihän se pidä lopppun asti. Outtiin ja 25m putti ei uppoa. Nelonen. Kolmoselta avaus midarilla keskelle väylää, jatko midarilla 15m päähän puskaan, mutta se viimeinen puu oksineen peittää korin, joten nosto korin juureen ja nosto 4. Vika väylä, nelonen, MD2:lla puoli metriä huti holarista ja kakkonen.

Kiessi +6, ja semityytyväinen. Pikkuisen syö miestä saariväylän pöllöilyt ja parit viiden metrin missit. Eka draivi saaressa 10cm sisään päin ja vitoset jäänyt, olis kiessi ollut par ja 1002 rating. Nyt 960.

--

Kakkoskierros

Eka kiessi oli kestänyt neljä tuntia ja aikaa oli varattu syömisineen ennen seuraavaa pelaaajakokousta 4 tuntia ja vartti. Pelaajakokousta oli lykätty kolme varttia myöhemmäksi, mutta olin varautunut omilla eväillä, joten sillä ei sinänsä ollut vaikutusta. Sämpylää naamaan ja toisen jälkeen alkaa vatsalihakset nykiä ja ilmoitella hakukkuudestaan krampata. Puoleksi tuntia kaksinkerroin ja selviän ilman katastrofia, mutta fiilis ei ole huipussaan. Fiilis toki nousee hyvin kun Kisakoneesta paljastuu jaettu 12. sija. Kärki on karannut (Mäntylä, Pursio ja Meresmaa), mutta kuutospaikka ja EO on kahden heiton päässä.

Samaan pooliin tulee taas Matti ja uusina Tukiaisen Vilppu ja Vikstenin Jesse. Kiitos myös tälle porukalle, meno oli mukavaa taas koko kiessin verran.

Aloitusväylä vitonen, joten tämä on nähty. Treeniaikaa ei jäänyt, joten tauon jälkeen draivi ei ole todennäköisesti sinnepäinkään. Tiedän että diesel ei lähde käyntiin taas ihan heti. Aloitan vahvasti heti tuplalla. Tupla tulee taas vitosen putilla joka tulee rautakankiketjuista keskeltä ulos. Kutoselta hyvä avaus, kohtuu lähäri joka päätyy toki rinnettä alas, ja putti ylös ja vitosen putti taas ketjuista ulos. Bogey. +3 ja kaksi väylää, kaksi syljettyä puttia. Alkaa maistua vähän puulta ja EO paikka käytännössä katoaa horisonttiin.

Seiskalta samanlainen pirkku ysimetrisellä (eli molemmilta kiesseiltä pirkku, yay), ja kasilta outti kutonen. Tällä kertaa avaus on kohdillaan mutta jatkoheitto lipsahtaa outtiin, toinen jatkoheitto oksista hyvin lyhyenä ei juuri minnekään, lähäri tenniskentän verkkojen kautta kymppiin ja ylämäkiputti sisään. Ysillä vaihdoin taktiikkaa antsasta hyserflippiin joka viekin lähemmäs, pirkkoputti 20 metristä ei mene kaukaa ohi.

Kympiltä avaus identtinen edelliseen rundiin, lähäri paremmin kuin viimeeksi mutta kaukana korilta, putterilähäri 8m pitkäksi ja putti *drumroll*, keskeltä ketjuista ulos. Prkl, alkaa oikeasti syömään miestä. 11:sta sama pläni, parempi avaus, pääsee puttia koittamaan ihan lammen rannasta (15m?), mutta huti.

12:sta sama tarina kuin edellisellä kierroksella, pikkuhipsu ja avaus jää lyhyeksi ja kauas. Jatkoheitto todella huono, suuntaa aivan liian ylös, kimpoaa pusikkoon josta ainoa tapa heittää on fore polvelta. Ei ihan onnistu kuten kuvittelin, jää 25 metriin josta en edes yritä kun greeni on niin pieni. Vitonen. Tämä on hyvällä matkalla menossa kestovitoseksi, ehkä ens kerralla sitten murran kirouksen.

13:sta vaihdaan suosiolla midariin, avaan siihen missä edellisellä rundilla olin toisen heiton jälkeen. Identtinen hysse kymppiin ja pirkkua puttaamaan. Putti alaraudan päälle, ja rollit nokkospuskaan sellaiseen kohtaan jossa joku on hakenut kiekkoaan eli hyvän matkaa rollaa puskan sisään. Ylämäkeen puskasta vähintään 10 metrinen, mahdoton siitä asennosta ja vitosta korttiin. Jakkara saa kyytiä ja kirosana pärähtää. Pahoittelut siitä sen kuulleille, pakko oli vaan purkaa hiukan tuota sylkyrollituskaa. Olisi ehkä kannattanut vaan aikaisemmin kertoa puttijumalille mielipiteensä, sillä 14:sta upotan 15 metristä rinteestä pirkkoputin ja jää sisäänkin.

15:sta tulee taas niitä legendaarisia mustia hetkiä, joita ei pitäisi ikinä antaa tapahtua. Avaus lähtee hyssessä, painelee pikaisesti outtiin ja kaiken päälle kiekko katoaa sinne rehevän ojan pohjaan. Outtiviivalta jatkoa ihan oudosta kohdasta, fifty-siksty että pääseekö siitä korille, mutta kiekkoa vaan sen enemmän ajattelematta matkaan. Puoli metriä uupuu ja kiekko sukeltaa rantaveteen (sain sentään takaisin, kiitos Vilppu hyvästä spottauksesta). Etenen lähes vain sivusuunnassa toiselle outtiviivalle, ja valitsen ihan väärän kiekon C-PD:n sijasta liki identtisen näköisen C-FD:n joka sitten liitelee 20 metriä outtiin. Kolme heittoa, kolme outtia, jes. OB on (tällä kertaa onneksi) tiukka korin ympärillä, joten puttaan seiskasta sisään. Triplaympyrä 7, woohoo.

16:sta sitten perushysse ekaan koivuun (niin, wtf) , siitä seifti viivan tuntumaan eli outtiin ja toinen sitten viivalle. Tällä kertaa eka saariheitto sisään, sama putti about kuin viimeeksi, ketjuista ulos ja rollit outtiin. AAAAAAARGH. "Onneksi" myös saari on Buncr Hazardia, sillä heinäpaalit eivät olleet tällä kertaa pelastamassa rolleja. Sensuroidaan vähän ulosantia taas tässä kohti. 17:sta heitetään samaa kun viimeeks, korjataan vaan vähän lisää oikealle. Otetaan kuitenkin pikku griplockit siihen, ja vaikka dessu palauttaakin, niin jää sen metrin outtiin korin tasalle. Pöh. Eikun kävelemään outtiviivaa pitkin 60 metriä takaisin, lähäri viiteen ja puttikin pysyy sisässä.

Vikalla väylällä taas pelikirjan mukaan, mitä nyt toinen draivi vähän ottaa suorempaa linjaa kuin piti, ja oikaisee siitä outin yli, rollaa kuitenkin sisään. Putti kutosesta sisään ja kolmonen. Tähän väylään pitää olla tyytyväinen, molemmilla kiesseillä kolmonen. Tähän tehtiin koko kisassa vain 15 pirkkua, joista kaksi itselle.

Ykkösellä päästiin odottelematta heti heittämään ja laitan kasiin. Identtinen putti, kuin ekalla rundillakin, alarautaan, noin 3 cm liian alas. Nostan kuitenkin kolmosen, joten rikoin kiroukseni. Pikkuisen harmittaa nämä kaksi puttia kuitenkin, selkeästi pitää ennen Laustetta hakea tuntumaa alamäki puttiin.

Kakkoselle identtinen outti kuten ekalla kiessillä, mutta tällä kertaa se päälle 20m par putti sisään, ympyräkolme tyydyttää. Kolmosella midari ottaa hipsut ja menee syvälle kutosen väylälle, sieltä sitten yritetään paluuta väylälle eli seiftataan puusta toiseen ja bogeyputti keskeltä ketjuista ulos. Kierroksen kolmas tupla tms, auts.

Neloselle taas holarivitsailut, ja Matti ennen mua painaa ehkä puoli metriä oikealta ohi. Itse painan ehkä metrin huti, ja otan taas kakkosen. Molemmilta rundeilta kakkonen tähänkin.

Kierros pakettiin, ja tulostakin saa laskea monen monituista kertaa, kiitos runsaiden 5,6,7 merkintöjen. Onneksi pirkkujakin tuli jonkun verran, ja tulos +11 ei nyt ihan katastrofi ole mikä se olisi voinut olla, mutta toisaalta, kun poistaisi pari idioottiouttia sekä sylkyjä ja rolleja niin kortissa olisi ollut taas parin luokkaa. Nyt se on 925 tms, melko surku.

Tulos kuitenkin 21/72, ja parilla heitolla olisi saanut monta sijaa, ja viimeinen EO paikka taisi mennä sijan 11 pelaajille, ja siitä jäätiin 5 heittoa. Jossiteltavaa jäi, yhteensä heitin varmaan 15 outtia (ml BH) ja ainakin viisi sylkyä keskeltä tuli ulos. Noh, samat korit kaikille, ja varmasti en ollut ainoa, ainakin toisen kierroksen poolissa kaikki jakoivat mielipiteeni ketjuista.

--

Post mortem

Ehkä tästä opitaan jotain Lausteelle mennessä. TODO listalle laitetaan ainakin alamäkiputit, vinoilta rinteiltä heittaminen (heitän näemmä hysseä / antsaa sen rinteen suuntaisesti vaikka kuvittelen flättinä heittäväni) sekä draiviä täytyy säätää matalammaksi. Lausteen viikkokisoista viime viikolla kävin ottamassa +6 Kyy-leiskalta, kylmiltään. Edellisen kerran kävin Lausteella SM kisoissa 2010, joten siihen olen tyytyväinen. Kunhan vaan taas pitäisi sipulin koossa kolme kierrosta ja välttäisi ne mustat hetket.

Jos jaksoit lukea tänne asti, onneksi olkoon. :)

edit: typofixejä

Flick Maniac:
Tää meni lounastauon ratoksi ihan hyvin, kiitos.  8)

Seppase:
Hyvä rapsa oli. Uskomattoman monta sylkyä mahtu kiesseilles. :D Pursiolla ei varmaan sylkeny yhtä palijon..

tumi:

--- Quote from: Sepulii on 08.07.13 - klo:14:39 ---Hyvä rapsa oli. Uskomattoman monta sylkyä mahtu kiesseilles. :D Pursiolla ei varmaan sylkeny yhtä palijon..

--- End quote ---
Kympistä tai yli kun puttas niin yleisesti jäi hyvin sisään. Lähempää ja hiljempaa niin kuin seinästä olisi kimmonnut ulos, ellei millilleen keskelle pysty kuin vaakasuunnassakin osunut. Toki aina voi todeta että keskemmälle ja sopivammin jne paremmin pitää putata, mutta sylettää noi korit silti. :)

Navigation

[0] Message Index

[#] Next page