Hyvä rata. Todellakin kysyy isoo kättä mutta samalla myös tarkkaa. Aika monella pitkällä väylällä pitää heittää ensin joku 90-100 pilliheitto sweet spottiin ja sit vasta katella korilla seuraavaa. Ja niillä tosipitkillä väylillä saa kyllä heittää reilusti yli 100 metrisiä jos birkkuputille haaveilee pääsystä. Tällasena noin satametriä heittävällä pystyy kyllä pelaan paariin ja birkkuväyliä on meillekin. Mutta virheisiin ei ole paljoa varaa, koska väylän ulkopuoliset byltsit aika rankaisevia. Maasto on aika sopivan oloista, tiheää puustoa mutta heinä- ja saniaistyyppiset peitekasvit johon kiekot hukkuvat luultavasti loistavat poissaolollaan. (näin syksyllä vähän vaikea arvioida, mutta maastotyypin perusteella luulisin näin)
Tiipaikoista ei minulla valittamista. Isot ovat ja ympäriltäkin löytyy tilaa. Tuota etureunahommaa en huomannut, ja näin isoilta matoilta yleensä heitänkin vähän keskempää, ei se niin just ole että tukijalka pitää osua sinne etureunaan.
Jos jotain miinusta, niin tavallaan aika yksipuoleinen rata, vaikka vaikea. Tismalleen samanlaisia väyliä kyllä ei taida kahta löytyä, mutta korkeuserot ja erikoiset tii/koripaikat puuttuu lähes tyystin, ja nämä yleensä saavat radan jäämään mieleen. Jos alueelta ei tällaisia löydy niin vaikee niitä on sinne rakentaakaan. Kokonaisuus jää silti pitkälti positiivisen puolelle, ja en todellakaan valita että reilun kymppikilsan päästä löytyy nyt 2 hyvää 18-väyläistä.
