Tyttöystävä on lähtenyt tutustumaan lajiin ja on melko innoissaan. Ehkä omista virheistäni oppineena olen saanut hänet etenemään lajissa sitä vähän viksumpaa reittiä - niitä omia hitaahkoja kiekkoja ei ole kuin heittämässä mukana kuin kaksi, kolme, mutta niiden lentoradat jo tunnetaan ja antsat, hysset ja suorat heitot osataan valita tarpeen mukaan. Ja ne onnistuvat melko kivasti. Myöskään maksimipituus ei niin kiinnosta, vaan heiton puhtaus ja lentorata. Oon niin kade
Eihän ne kaaret vielä pitkiä ole, mutta kun tarkkuus, hyvä putti ja sopivan mittainen väylä kohtaa toisensa, niin tyttöystävä heitti tänään ekan pirkkunsa. Hieno hysse puiden välistä sopivan korkuisena ringin sisään ja 6m putti mukiin. Veikkaan ettei mikään oma pirkku ole tuntunut koskaan yhtä hyvältä kuin tuon katseleminen vierestä.
