S-CD2:set pikatestattu. Sen mitä näin talvikuosissa semiliukkaalla alustalla heitettynä voi sanoa, niin mulle ainakin aika hyvänolonen kiekko. Jäykähkö ja minusta ainakin swirly FD3seen verrattuna ei niin liukas grippi. PD-mäinen lennoltaan tämäkin mutta noin pakasta vedetyksi S-lineksi ei yhtään niin vakaa kuin uudet S-PD:t. Suoraa linjaa miedohkolla feidillä tiedossa etenkin mitä matalampaa heittää, isommille yli satasen käsille varmaan himppu turniakin. 171 grammasia nämä molemmat. Mun paras S-PDhän oli sellanen kolmisen vuotta hakattu joka oli tosi liidokas ja suora mutta silti ihan todella luotettava, ehkä vastatuuleen piti antaa pikkasen alkuhysseä, ja PD:ksi feidi oli kulunut aika olemattomaksi. Mä luulen että näistä tulee sellasia hieman kuluessaan, mikä olis aivan mahtava homma. Tuota jeesusPeedeetä on monesti ollut ikävä. (Vihiojan oja prrkl---!)
Mun pitäis muutenkin pitää tässä keväällä ennen kisa kauden alkamista kunno PD-turnajaiset kun mä en oo ihan varma mikä yksilö näistä kaikista vajaasta 30:stä olisi paras tuohon keskivakaan peedeen slottiin bägissä. (vakaan/jyräpeedeen slottiahan mulla ei olekaan, sit mennään jo PD2 tai DD osastolle) Nuo alivakaahkot P-PD:t on ja pysyy ja siitä seuraava on ollut pitkään tuo FR SPD mutta aina välillä tuntuu että heitänkö sitä nyt sitten kuitenkaan niin usein. Monesti käteen päätyy joku nopeampi tai vakaampi pannu. Duunipaikan lootassa on esim. yks upee champystar jessepeedee just oikeen painosena ja vähän kuluneena. Pitäis valita ne parhaimmat ja pistää head to head näiden SCD2:sten kanssa että mikä päätyy bägiin ja mihin käyttöön.