Jälkiviisaus on aina helppoa.
Monesti puhutaan että pysy pelikirjassa, joten mitäs jos olisi muuttanut pelikirjaa ja sössinyt seiftin. Olisi aika helppo olla taas jälkiviisas ja ihmetellä "miksi se muutti pelikirjaa kun oli aikaisemmilla kierroksilla onnistunut niin hyvin tuon väylän"
McCrayn pelikirjassa oli varmaankin "avaus saareen"
Kun ottaa huomioon mikä flow ja itseluottamus kaverilla oli tuossa tilanteessa päällä ja neljän heiton johto sekä siihen mennessä aikaisempien kierrosten onnistumiset tuolla väylällä (3,2,2), niin miksi muuttaa pelikirjaa.
Mitäs jos seiftipeli olisi epäonnistunut ja heittänyt viitosen korttiin ja samalla kilpakumppanit heittäneet kakkoset, niin johto olisi ollut viimeiselle väylälle lähdettäessä yhden heiton verran.
Toisaalta ekan outin jälkeen oli varmaa että tulee korttiin vähintään neljä, mutta seiftillä vähintään viisi.
Oltaisi oltu samassa tilanteessa jos muut ottavat kakkosen...eli yhden heiton johdossa viimeiselle väylälle.
Eli siinä tilanteessa oli jo vähän pakko luottaa että onnistuu... ottaen edelleen huomioon aikaisemmin pelatut kierrokset (3,2,2) miksipä ei olisi luottanut.
Tällä kertaa meni reisille ja on helppo jossitella, mutta se vähän kuuluu lajin ominaisuuksiin.
Omasta mielestäni on turha ajatella että siinä tilanteessa ja siinä hetkessä tietämättä tulevaa on aika turha ajatella McCrayn tehneen väärää valintaa.
Itse olisin todennäköisesti pelannut tuollaisen väylän kovalla itseluottamuksella ja omat loistavat heitot tuntien seiftillä alunperinkin (ja varmaan sössinyt nekin), mutta se saattaakin olla se syy miksi en ole mukana tuon tason karkeloissa
