Julkulla kisoissa oli oma tulos +17, mikä on aika lailla omaa parasta tasoa. Pelasin nyt omasta mielestä vähän fiksummin ja kävikin jännästi, että etukymppi meni muutaman mokelluksen takia +8 -tulokseen, joka on reilusti huonommin kuin oma paras tulos, mutta "takakymppi" sitten +9, joka oli todennäköisesti paras tulos itseltä siihen osuuteen.
Etukympillä tosiaan kakkosväylällä heitin kaks metriä väylältä sivuun ja siitä fore kahden metrin päässä olevaan puuhun. Sitten lähestyminen riittävän kauas jotta putti ohi ja +2. Vitosella avaus reilusti pyltsiin ja käytännön putti väylälle joten kolmosheitto jostain 50m tiiltä ja lopulta +2. Ysi tuotti kans tuskaa ja muistaakseni +2 ja pari muuta bogia.
Takakympillä harmaita hiuksia teettää väylät 13, 14, 18 ja 19. (11 toki myös, mutta oon hyväksynyt, että se vaan vaatis metrejä lisää draiviin, että par olis realistinen tavoite.) Kolmellatoista pitäis keksiä joku turvallisempi avaus. Nyt ollaan liian usein metsikössä ja sankarheittoja yrittämässä. Neljällätoista pitää vähentää repimistä vielä lisää ja keskittyä väyläosumiin. Ei sen oikeasti tarvis olla ees vaikea par/bogi -väylä munkaan draivimitoilla, mutta nyt siitä tuli taas tuttu +2. Väylällä 18 oon aika hyvin oppinut hyzerilla heittämään sinne korille, mutta avaus on ollut kuraa. Väylä 19 taas on niin pitkä, että kakkosheitolla tulee liikaa varianssia.
All in all, unelmakierros Julkulla vois itseltä mennä alle +10 vielä tänä kesänä. Pyltsiavauksia vähemmän, fiksusti pelaten ja pari-kolme pirkkoa ja par-putitkin sisään, niin tuommosiin lukemiin pitäis olla mahdollisuudet.
Tajusin tuossa taannoin, että rupesin liikaa kadehtimaan muiden pidempiä draiveja ja yritin repiä liikaa avauksia. Rauhallisemmat ja tarkemmat avaukset palkitsee Julkulla.
