Frisbeegolf-forum.fi

Author Topic: Rakkaudesta lajiin  (Read 802034 times)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2190 on: 29.08.21 - klo:09:17 »
Kolmas kierros jonka näin lähinnä mahdollisuutena näyttää itselle että osaan pelatakin.
Käsi vaivaa vähän ja uskoisin että jotain jarrua aivot laittaa aina kun saavat siihen mahdollisuuden. Ei särje mutta vähän vihloo aina välillä. Buranalla mennään. Jos olisi tapana keskeytellä kisoja niin olisin jo kotona. Mutta käydään tämä hammaslääkärireissu loppuun.

Kolmannen kierroksen seikkailu jäi vähän vaivaamaan ja ajattelin että käydään muistikuvia läpi. Jos siitä olisi hyötyä.

1. DD3 lähtee oikeastaan toista kertaa peräkkäin juuri siihen linjaan mihin yritin ja korille jää matkaa 80m. Korin edessä on bunkkeri ja takana outti. Päätän yrittää, se on sitten bogi jos menee perseelleen mutta kolmosella aloittaminen olisi aika hienoa. Firebird sopisi vakaana tähän hyvin. Feidillä sivukautta sisään. Lähtee matalampana kuin ajattelin ja vähän hiljempaa. Ilmeisesti oli jokin rajoitin vähän päällä. En tunnista jälkikäteen että käsivamma olisi aiheuttanut mitään, ehkä pelkäsin takaouttia.
Feidaa suoraan bunkkerin oikeaan reunaan, mutta koska on vielä vauhtia niin skippaa sieltä rinteeseen ja antaa mahdollisuuden kolmoseen. En osaa sanoa, mutta saattaa olla että siinä putteri kädessä miettiessä meni yli 30s. Ainakin tuntuu siltä. Oikealta tuulee kovaa ja ylämäki. Itseluottamusta ei ole, mutta pakkohan tästä on yrittää. Löysä yritys ei mene. Ja tietenkin rollaa kasiin. Alarautaan ja vitonen korttiin. Kolmosvitonen. Tässä pitää vähän keräillä. Huhhuh.

2. Aika sopiva lähtee Shrykellä vastatuuleen. Kääntää vähän yli ja pamahtaa vähän kympin ringin ulkopuolelle. Näen tässä loppujen lopuksi mahdollisuuden todistaa että se putti voi olla ihan hyvääkin. Kori on jyrkässä rinteessä joten rollivaara on joka tapauksessa. Yritys ei ole ihan huono. Osuu ketjuihin ja alarautaan, mutta menee ikäänkuin läpi ja jää metriin korin yläpuolelle. Olen aika tyytyväinen kun sain aikaiseksi kunnollisen yrityksen. +1

3. DDx saa antsaa ja painuu oikealle metsään. Huono heitto jää vähän hankalasti ja joudun paikaltaan heittämään. Kaunis ässänmallinen heitto puikkelehtii puiden välistä paljolti niinkuin yritinkin ja ehdin jo toivoa että olisi tuurilla jäänyt rinteeseen. Ei ollut. Rolli sellaiseen paikkaan josta sai olla tyytyväinen kun pääsi yhdellä pois. Hyvä fore vei ehkä 25m korista. Putti puiden välistä korin alle ja vitonen korttiin. Pirkko on vielä ottamatta, mutta niin on hyvä avauskin heittämättä tälle väylälle. +1

4. Pikku antsa forella osuukin puuhun. Aika hyvä haku jo tällä neppiväylälle. Rotkosta putterilla korin alle ja matka jatkuu.

5. Shryke kääntää vähän liikaa yli lähtiessään vähän liian alas. Oikealla osuu johonkin ja pomppaa alas monttuun keskelle väylää. Hysse kovaa väylään. Ihan jees heitto. Jää rinteeseen, 60m korista.
Zonelle luotu paikka. Kovaa ja feidi korille forella. Kovaa onnistuu mutta vähän hankalasta asennosta sisäkurviin josta pomppu onneksi väylän puolelle. Neppi alle 15 metristä ja bogey. Saakeli. Turhan tuntuinen bogey vaikealle väylälle. +2

6. Hysse aukosta ja neppi alle. Kolmonen ja matka jatkuu.

7. DDx lähtee melkein hyvin. On ehkä vähän korkea eikä siksi jaksa ylikääntää ihan niin hienosti.
Käänsi kuitenkin senverran ettei jaksa feidata outtiin saakka. Onnekkaasti saan mahdollisuuden 60m lähäriin jossa on noin kymmenen metrin ränni. Buzzzilla ehkä maailman helpoin heitto loivassa hyssessä korille. En onnistu tässä kovinkaan hyvin ja heitän liian hiljaa. Kymppiin. Ai saakeli. Putti ei osu koriin mutta on voimaa senverran että kutoseen saakka menee. Putti on hermostuneen keskittymisen jälkeen linjassa, mutta matala ja alarautaan. Päivän toinen pirkosta bogiin seikkailu.
Tuntuu todella pahalta. Siis todella pahalta. +3

8. Yritän pitää keskittyä pelaamiseen heitto kerrallaan. Fore lähtee liian aikaisin ja menee onneksi ensimmäisistä puista läpi. Toinen fore puiden välistä menee kuusen alle pariinkymppiin joten neppi allen ja seuraava väylä.

9. Mahdollisuus. Sellaisena tämän näin. Kahdella ekalla kiessillä birdiet täydellisillä heitoilla. Shryke lähtee hyvin hyssessä ja painelee väylää pitkin. On sitten metrin liikaa oikealla. Hittolainen.
Isossa antsassa joutui heittämään kiekkoa eteenpäin. Puuosuman jälkeen jäi 70m korille. Hankalasta asennosta aika hyvä heitto. Seiskasta putti ohi korista. Ai saakeli. Kuuden metrin jatkoputti tuntui ihan mahdottomalta. Päätin kuitenkin vääntää kiekon sisään ja sain pakotettua itseni tähän valtavaan suoritukseen. Par korttiin. Pirkko jäi edelleen saamatta, joten tämähän on kohta ihan katastrofi.
+3

10. Tämänkin olin pelannut hyvin. DDx kovaa keskelle on se juttu että se siitä kivasti kääntää yli.
Jonkinlainen keskittymishäiriö johtaa siihen että autan ranteella ja antsaa kiekkoon. Lähtee vielä liian aikaisin kädestäkin, joten aikainen puuosuma vasemmalle, pomppu oikealle puolell väylää ja pahaan paikkaan. Saakeli. Isoa antsaa tuurilla vaan jonnekin eteenpäin. Aika hyvä. Sata korille. Foreantsalla voisi selvitä tästä. Foreantsa lähtee antsassa, mutta ihan liian matala. Onneksi osuu puuhun eikä rollaa jonnekin. 50m lähäri Buzzzilla pikkurinkiin ja vitonen korttiin. Ei hyvä.
Aiemmilla kierroksilla täydelliset avaukset antoivat mahdollisuuden pirkkoon. En osannut niitä käyttää.
+4

11. Fore lähtee ihan kivasti. Vähän aikaisin vääntää oikealle ja metsään. Jälleen joutuu foreantsailemaan. Nyt sentään lähtee kiekko oikeaan asentoon. 14m putti jää jäljelle ja järjen jättiläinen lähtee yrittämään vaikkei osu edes neljästä metristä. Eihän se mene. Nelimetrisen saa onneksi nostaa koriin niin meneehän se.

12. Edellisellä kierroksella Buzzz feidasi vähän aikaisin. Otetaan siis alivakaampi. Sitten kun on alivakaampi niin eihän sitä tarvitse heittää. Linja on aika sama ja feidaa ennen sitä mäntyä joka piti mennä oikealta. Kasimetrinen ei vain mene kun eihän se mene. Puttaaminen on ihan liian vaikeaa tällä kierroksella. Kolmonen kuitenkin.

13. Tätä on heitetty Buzzzilla ihan liian hiljaa. Pelikirja muuttuu lennosta ja DD kädessä hanat alamäkeen. Korin takana on vaikea päästä outtiin joten mieluummin sinne.
Lähtee kädestä niinkuin ajattelinkin ja ehdin jo toivoa että sehän voi jäädä vaikka putille.
Jotenkin käsittämättömästi feidaa siihen saakelin puuhun. 13m putti on päivän paras. Alarautaan.
Tämä olisi ollut aika hieno paikka alkaa pelaamaan.

14. DD kädessä hermostuttaa heittäminen. Hyvä heitto ja alle 50m korille. Zonella korin alle ja tuntuu kuin olisi tehnyt birdien. Outoa menoa. +4

15. Pirkot on tekemättä. Antsa lähtee aika kivasti mutta paljastuu että liian sisäkurviin. Puuosuma ja männyn alla huonosta asennosta joutuu hyvän heiton forella heittämään. Tällä kertaa onnistuu ja nostokolmonen. +4

16. Edellisellä kierroksella ei osunut aukkoon, joten vähän varovasti mennään. 40m korille ja Zonella fore vitoseen. Onpas taas jännittävää, mutta pakotan itseni puttaamaan kunnolla. Tuulikin kääntyy vastatuuleksi ja kyllä joutuu miettimään. Olen kyllä aika varma että saan tämän sisään.
Putti ei tämän kierroksen putiksi ole huono. Nousee yläpantaan ja kopsahtaa tietenkin rinteeseen rollaten kymppiin. Ei tule mieleenkään yrittää, joten vitonen korttiin. Nyt meni vati nurin. +6

17. Taisin marssia parin tutun ohi aika hiljaisena poikana siirtyessäni seuraavalle tiille. Kiehui päässä aika pahasti.
DD3 käteen ja heitin niin kovaa kuin kädestä lähtee. Harmi että oli hiekkaharju edessä koska olisi saattanut olla aika pitkä heitto. Ei edes yrittänyt alkaa feidaamaan osuessaan rinteeseen. Ystävällisesti liukui korin suuntaan pikkuringin reunalle. Käytännössä nostopirkko joten tässähän voidaan vielä vaikka mitä. No joo, huumori sikseen. +5

18. Nelonen ja seiska takana. Nyt ei ainakaan heitetä liian hiljaa. Buzzz on oikeastaan täydellinen ja liukuu loppumatkan ehkä kuuteen metriin. Tasaiselle kuitenkin. Ylämäkiputti vastatuuleen. Tämä laitetaan sisään eikä sen jälkeen harmita kuin se että kierros loppuu juuri kun alkoi kulkemaan.
No ei se ihan niin mennyt. Ketjuista ulos ja alaraudasta rollit kutoseen. Nyt tuntuu jo epäreilulta ja on todella vaikea keskittyä seuraavaan puttiin. Vähän oikealle ja ketjuista ulos. Nelonen.
+6 ja kyllä on tunnelma pilalla. Ei tainnut olla meikäläinen taaskaan hyvää seuraa.

Koitin olla avautumatta ja pyöriskelin parkkipaikalla hetken aikaa koittaen käsitellä kierrosta. +6 tuntuu todella pahalta eikä sieltä sankaritekoja paljoa ole kerättävissä.
Jonkun pitää olla huono ja nyt taitaa olla minun vuoro. Ai saakeli että on vaikeaa. 920 ei oikein maistu vaikkei loppujen lopuksi ole kuin muutaman heiton omaa ratingia huonommin.
Olen kilpailua jatkavista pelaajista toiseksi viimeisenä. Uusi kokemus sekin.
Pelaaminen on tietenkin aina hienoa ja frisbeejuttujen höpöttely oikein mukavaa kun ollaan tälleen reissussa, mutta kyllä osa minusta toivoi että olisi tapana denffailla kun ei kulje tai olisi edes cut niin joku voisi tulla sanomaan että lähde sinä kotiin kun et osaa tätä peliä pelata.

Mutta ei. Yksi kierros pitäisi vielä taistella. Saapa nähdä.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2191 on: 03.09.21 - klo:10:02 »
Aikaa kun kuluu niin muistot hieman haalistuu.
SM-kisojen viimeinen kierros meikäläisen osalta meinasi olla farssi.

Avataanpa vaikka kolmea ensimmäistä väylää, koska lopuilla väylillä hieman heikkoa puttaamista lukuunottamatta pelasin aika kivaa frisbeegolfia eli on se siellä jossain.

1. DD3 mainiosti niinkuin yritinkin. Pikkuisen parkkipaikan kulman yli. Lähes identtinen paikka edelliselle päivälle joten unohdin tietenkin ajatukseni pelata maltilla nelosta. Fire käteen ja leveämpää linjaa kuin eilen. Tällä kertaa ei osuttu bunkkeriin, mutta lopputulema oli vitosessa.
Käytännössä ollaan liian lähellä jotta voisi niistää alle. Parempi putti kuin eilen. Osuu kuitenkin alarautaan. Alaraudasta ehkä vähän oudosti alaspudotessaan jatkaa ikäänkuin matkaa eteenpäin ja rollaa tietenkin alamäkeen kahdeksaan metriin. Tässä kohtaa piti hieman hengähtää. Deja vu.
Epäuskoisena olin sitten puttaamassa ylämäkeen kahdeksasta metristä nelosta.
Putti ei lähde kunnolla edestä vaan jää painonsiirto ylämäkeen ja alaraudan oikeaan sivuun. Eihän se tietenkään siihen jää vaan rollaa bunkkeriin. Outtiin. Pumppu hakkaa ja on todella vaikea mennä siitä kuudesta metristä puttaamaan. Pakkohan se on. Alarautaan ja nyt jää. Seiska korttiin ja +3.
Siirryn omaa vauhtia seuraavalle tiille ja yritän saada ajatukset kokoon niin että pystyn pelaamaan. Elämä on kovin epäreilua tällä hetkellä.

2. Kovaa heitetty avaus menee kahdeksaan metriin. Sitten keräillään ajatuksia hetki. Totesin että taisi mennä jo joten puttaapa sisään. Vauhtia on kivasti ja vähän vasemmalle, ketjuista alaraudan kautta ulos. Jää alle. Varmaan arvaattekin, että ehdin jo nähdä kuinka sieltä tullaan rollaten alas.

3. Avaus lähtee vähän oikealle. En enää muista mihin se kiekko osuu, mutta hieno pomppu vasemmalle josta taitaa lentää väylän 15 korin yli ja löytyy ojasta sieltä alhaalta. Ohhoh.
Onneksi naisten ryhmä on pelaamassa väylää 15 joten en heitä vain täysiä jonnekin vaan päätän että ei laiteta pelleilyksi. Buzzzz väylään ei tietenkään oikein onnistu vaan väylän reunassa olevaan pusikkoon. Buzzz forella antsassa eteenpäin. Kolme heitetty eikä olla vielä oikein missään.
Aukkoja on, mutta ei osu. Tai siis osuu puuhun. Jatkoheitot etenee silleen että puttaan kuudesta metristä alamäkeen kutosta. Päätän ottaa kaiken irti ja putata hyvän putin korin.
Ei oikein taida putti nyt sujua kun menee vähän oikealta ohi ja 15m korista rinteeseen. Sieltä yritän, mutta eihän se mene. Laitetaanpa kasi korttiin ja +6 kolmen väylän jälkeen.

Tästä se homma sitten lähti hiljalleen parempaan. Pelasin -2 loppukierroksen ja päädyin +4 kierrostulokseen. Putti ei ollut hääviä ja matkalle jäi muutama pirkko joten muu pelaaminen oli mainiota.

Ihan omaan piikkiinhän ykkösen puttiralli menee ja kolmosen hentoinen epäonni olisi voinut päätyä vähän pienempäänkin.

Nyt pidetään vähän frisbeetaukoa ja ihmetellään jossain vaiheessa miltä se putti näyttää. Levillä ollaan tällä hetkellä ja pihassa on Discatcher muistuttamassa :)

Offline letiss

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 132
    • View Profile
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2192 on: 03.09.21 - klo:11:51 »
Elämä ei aina ole reilua, varsinkaan frisbee-elämä. Itse pelasin kohtuullisesen hyvin kisat, paitsi.......
Kolmella rundille tripla ja mä en tee triploja ikinä :) Kaksi näistä koostui kuorma-autollisesta huonoa tuuria ja kerran
koin ansaitsevani kaiken sonnan niskaan.

Pakko yrittää liittyä suuren Oululaisen posi tiimiin ja miettiä vain mitä kaikkea kivaa siellä rundilla tapahtui ja
missä kohdin olin onnekas.

Uutta matoa koukkuun ja vkonloppuna Kaatikselle todistelemaan itselle jotain.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2193 on: 27.09.21 - klo:10:37 »
Syysmyrsky hyökkäsi kimppuun ja jouduin jo ennen kisaa mietiskelemään onko se normaalia että sattuu käteen, selkään ja nilkkaan vai onko se vasta hyvä alku vammojen tiellä.
Yksikään vammoista ei estä varsinaisesti heittämistä, mutta esimerkiksi selän olemassaolon tiedostaminen ja jäykkyys ei välttämättä helpota asioita.
Lauantaina olin mukana järjestelyhommissa ja kaikkihan meni tietenkin Villen johdolla mainiosti.

Sunnuntaina oli sitten pelaamisen vuoro. Mitään isompaa hätää ei missään, puttikin oli palannut sellaiseksi meikäläisen normaaliksi putiksi jossa pystyy pääosin puttaamaan.

Ensimmäisen kierroksen aluksi pääsin aloittamaan väylältä 16. Pitkä par neljä, jossa ei tarvitse turhia haihatella varsinkaan ensimmäisenä väylänä pelatessa. Näillä fiiliksillä lähdettiin.
Ihan hyvä avausheitto senverran vasemmalle ettei tarvinnut unelmoida mistään. Sitten DD3 käteen ja ajatuksena heittää outin päältä korkea heitto sinne rinteeseen. En vieläkään oikein tiedä mitä siinä tapahtui, mutta DD3 suoristi eikä suostunut tulemaan pois jäteasemalta ennenkuin kävin sen hakemassa. Kakkosheitto outtiin ja sitten aloitus tuplalla väylältä joka piti vain pelata pois rauhassa. Mielenrauha ei tästä isommin kuitenkaan järkkynyt vaan tein pirkon seuraavalle ja heti oli parempi mieli. Loppukierroksesta on oikeastaan mielessä vain kaksi asiaa.
Tein kakkoselle pirkon mitä en ole varmaankaan koskaan kilpailussa tehnyt. Toinen asia on pirkkometsä. Pirkkometsästä +4 ja lopputulokseksi +5.

Tauolla syömään ja kaikki periaatteessa ihan hyvin. Paitsi että selkä vähän vinkui jäykkyyttään ja käsi ilmoitteli olemassaolostaan.

Aloitus väylältä 15.
Käyn nämä nyt läpi siltä osin kuin muistan ihan vain terapiamielessä.

15. Pirkkomahdollisuus. Ei kuitenkaan jos sadan metrin heittoa etsiessä heittää 80 metrin heiton. Putti oli ehkä 15m eikä päivän huonoin, mutta eihän se nyt oikeasti ollut menossa. Par.

16. Avaus reilusti vasemmalle, vähän tuntuu selässä sellaista kankeutta johon kiinnittää huomiota. Ei taida olla hyvä juttu, mutta ei tunnu vaikuttavan heittämiseen. Kiekko kuitenkin hyvissä ajoin kädestä ja vasemmalle. DD3 kovaa rinteeseen noin 80m korista. Ihan hyvä heitto, vähän tuntuu että pitää vähän niinkuin runtata että saa selän kääntymään muun kropan mukana. Tässä kohtaa sitten tulee se perinteinen aivopieru. 80m ja ollaan aika ylhäällä. Ajatuksena on heittää hysse mäntyjen takaa PauliDessulla joka on todella vakaa kiekko.
Ilmeisesti sitten aivot eivät anna lupaa heittää kunnolla sitä hysseä kun jää reilusti lyhyeksi ja feidaa metsään josta joudun painimaan vitosen. +1 ja tunnen itseni tyhmäksi. Jos pitää heittää kovaa niin sitten heitetään kovaa.

17. Alamäkiväylä joka pirkotettiin eka rundilla. Nyt tuulee reilusti enemmän vastaan. Ihan ok heitto, mutta taas lähtee liian hiljaa. Eihän se PauliDessu siitä tuulesta välitä, mutta jos ei heitä sitä kunnolla niin ei se mene mihinkään. Harmittaa, mutta ihan selkeästi joutuu selkään kiinnittämään nyt huomiota. +1 perustuuppailuparin jälkeen.

18. Nyt haetaan pirkko tähän heittämällä kovaa. Keskityn alakropan mukanapysymiseen senverran, että DDx osuu aukkoon, mutta lähtee oikeastaan pikku antsassa ja kääntää heti aukosta mentyään oikealle. Löytyy onneksi nurmikolta ihan alhaalta. Tässä kohtaa on tiedossa ettei hanska riitä korille, joten päätän pitää selänkäyttöharjoituksen ja nyt vedetään hanat ylämäkeen. Hyvä heitto on oikeastaan maksimit ja jää 13m korin alapuolelle. Putti näyttää hetken siltä että saisin tarpeeksi korkean siitä, mutta ei se sitten jaksa ihan perille asti kun takatuuli painaa sen alas. Ehkä tämä tästä.

19. Tämä on ehkä kilpailun positiivisin yllätys. Molemmilla kierroksilla Buzzzilla hyvä heitto juuri ja juuri rinkiin. Identtiset putit osuvat laitteeseen ja nostokolmonen alarautaputilla on valmis. Ihan hyviä putteja kun on kuitenkin tieto että jos menee ohi niin on aika helposti heti bogey. +1

20. Forella DDx aukkoon ja Zonella foreyritys mukiin. Ei tietenkään edes osu, mutta molemmilla kierroksilla yritin sisään. Pelaan aika maltillisesti yleensä, mutta tässä olen päättänyt ottaa elämässä riskin joka kerta kun se vain on jotenkin mahdollista. Alarautarollit on tietenkin heti todennäköinen katastrofi, mutta riskejä on välillä otettava.

21. +1 ei tunnu kovinkaan pahalta. Ihan hyvää peruspelaamista. Isoa antsaa puiden yli DDx:llä. Hieno ässä tulee molemmilla kierroksilla mutta ei se nokka pystyssä mene minnekään. Neppaillaan alle ja jatketaan matkaa todeten, että taas meni yksi mahdollisuus.

22. Shryke lähtee pikku antsassa liian aikaisin kädestä, mutta taitaa tuurilla pompsahtaa keskelle väylää. Buzzz forella ei ole kovin hyvä, mutta menee onnella puiden välistä neloseen. Eka rundilla häsläsin tähän nelosen ihan turhaan. +1

23. Viime viikolla tähän vaihtui pelikirja lennosta kun kokeilin alivakaata forea. DDx lähteekin kädestä kovin hyvin ja menee pikku ässällä väylää pitkin aika pitkälle. Itse asiassa pidemmälle kuin koskaan mikään.
Sisäkurvin puiden välissä on metrin reikä johon osumalla pääsee korille. Siihen osutaan Buzzzilla ja kolmosta korttiin. Tämä oli jo iso positiivinen kokemus ja tästä on hyvä jatkaa. +1

24. Fore lähtee vähän liian ylös ja kiekko feidaa puuhun. Tietenkin. Neppi alle ja jatketaan matkaa.

1. Eka rundilla heitin tähän 80m avauksen ja se mielessä päätin ettei sitä toisteta. Keskityin taas käyttämään koko vartaloa ja heitin kovaa. Oikealle ja puuhun, meni läpi ja oli oikeastaan vanhalla korin paikalla. Buzzzilla aika hyvä haku korille, mutta osui viimeiseen puuhun ja pomppasi senverran takaisinpäin että jäi kympin putti. Pakko yrittää vaikka siellä on rotko takana. Vähän varovainen putti taitaa hipaista vähän ketjuja ennenkuin feidaa ohi. Ei vain näköjään uskaltanut kunnolla. +2

2. Edellisen kierroksen pirkko mielessä kohti uusia yllätyksiä. Sain Shryken aika hyvään antsakulmaan, mutta vähän hiljaa se lähti. Teki kuitenkin hienosti koko lennon ja ehkä 120m. Kakkosheitolla päätän kokeilla skippaisiko se kiekko siitä tasanteelta ja heitän Firellä hyssen. Hyvä heitto ilmeisesti tuli liian jyrkästi alas eikä skippaa vaan löytyy viemärikorokkeen takaa. Ihan ok paikka, mutta olisihan se voinut sinne alas mennä :)
Buzzzille on vähän pitkä matka, mutta fore liikkuu vähän liikaa vasuriin. Jää 50m tolpan viereen josta hyvä fore Zonella. Kiekko on vitosessa josta sellaisella puttaamattomuusnostolla jostain syystä sen alarautaan laitan. Jälkikäteen ajateltuna jostain hiipi kummallinen ajatus siitä että tuo eskarilaisen Nikkenosto toimisi parhaiten minulla. Ei toimi jos ollaan liian kaukana. Kutonen korttiin ja nyt harmitti. +3

4. Kolmosta ei pelata joten neloselle. Hyvä fore menee mutkaan josta päädyn heittämään foreantsaa reilun metrin rakoon. Heitto sitten kuitenkin muistuttaa enemmän upsia ja löytyy metsästä noin 20m päässä korista. Siitä on kuitenkin helpohko nepata forella oksien alta korin viereen ja jatkaa matkaa. +3

8. Jätetään väliin alhaalla käynti ja jatketaan. Taas olisi mahdollisuus. Tosin oikeastaan suora vastatuuli vaatii aika täydellisen avauksen. Jaksaa noin 85m joten jää puttaamista. Hetken näyttää että jaksaa koriin, mutta eihän se jaksa vaan tippuu juuri ennen. Kaveri vieressä lukee tuulet paremmin ja laittaa pönttöön. Ei pirkkoa. +3

9. HaloWraith toimii tähän hyvin. Skippaa ja jää 95m korille. Selkeä suunnitelma. Buzzzilla kovaa pikku hyssessä kohti vanhaa korin paikkaa ja se kääntää siitä hienosti pikkuisen yli ja kolmonen korttiin. Hyvä suunnitelma oli.
En sitten ilmeisesti ihan kokonaan luottanut siihen, että se kääntää yli vaan autoin vähän kädellä. Pikku antsa joka kääntää lisää yli meinaa mennä Hazardiin, muttä jää onnekkaasti viivalle. Neppi alle ja matka jatkuu ilman pirkkoja.

10. Zonella loiva hysse oikealta vitoseen josta joutuu haaraputtaamaan kun ei mennyt puiden väliin. Kakkonen kuitenkin ja toivo elää. +3

11. Selkä tuntuu aika jäykältä ja käsikin vinkuu välillä. En osaa niistä huolta kantaa kun onhan tässä heitetty ihan hyviäkin heittoja. Pikku pakottaminen ei toimi oikein tässä rännissä. Oikealle ja puuosuma. Seuraavaa heittoa suunnitellessa alkaa jo naurattaa kun ainoa vaihtoehto on osua bäkkärillä 10m päässä olevaan metrin reikään.
Eihän se osu. Kolmas heitto on kuitenkin jo lähtemässä väylän vasemmalta puolelta josta onnistun puiden välistä heittämään ihan kivan heiton lammen reunaan. 80m loiva hysse olisi aika hyvä. Buzzz lähtee kuitenkin flättinä oikealle eikä tietenkään ole lähelläkään mitään. Kutonen lopputulokseksi ja +5. Tässä kohtaa tuntuu sielukin jo jäykältä.

12. Pirkkometsä tuntuu potkivan tänään naamaan. Buzzz lähtee vähän liian flättinä ja liukuu oikealle. Eikä tietenkään mahdu siitä puiden välistä vaikka siltä hetken näyttääkin. Ja pomppaa tietenkin oikealle. Metriseen reikään osuminen tuntuu aika hankalalta mutta pakkohan sitä on yrittää. Nelonen korttiin kun ei ekalla osu.
+6

13. Tässä kohtaa jo puhallellaan. Tiedossa on ettei ole paljoakaan mahdollisuuksia enää mihinkään järkevään tulokseen joten yritetään selvitä. Mielessä käy jo hanat bäkkärillä, mutta se on lyhyt ajatus kun tiedän ettei se ole sen parempi kuin forekaan. Ja sitäpaitsi tänään on heitetty jo hyvinkin ylämäkeen forea.
Nyt ei heitetä. Vähän vasemmalle josta pomppu oikealle. Metrin rakoon osutaan tällä kertaa ja kiekko on vasemmassa reunassa vähän hankalassa paikassa jalkojen kannalta. Tästähän pitää tietenkin yrittää ulos ja mahdollisimman kauas. Synkroni ei enää toimi ja kiekko lähtee liian aikaisin osuen vasemmalla katajiin ja jääden niiden alle. Forella Buzzz kurkottamalla menee ulos aukosta, mutta kulma ei riitä joten feidaa vasemmalle.
80m korille hankalasta asennosta. Buzzz lähtee liian matalana, joten Ari tekee tähän väylään seiskan puttaamalla nelimetrisen hermostuneesti sisään.

14. Viimeinen pirkkopaikka jossa +8 voisi muuttaa seiskaksi. Kai se olisi kiva lopetus.
Tuulee jo aika reilusti, mutta onhan näitä heitelty. Starfire hyssessä lähtee hyvin eteenpäin ja tippuu tasanteelle. Eihän se siihen jää, mutta löytyy ehkä ysistä. Nyt on helppoa. Kaikki on jo menetetty, joten kunnon putilla voi saada edes sen kierroksen ekan pirkon tähän loppuun. Putti on meikäläisen mittarille ihan hyvä, mutta tuuli nostaa senverran että kolahtaa yläpantaan. +8

Tuossa vaiheessa tuntuu että olisi halunnut pelata tähän ikäänkuin kauden loppuun edes yhden hyvän kierroksen. En pelannut. En haluaisi oikeastaan edes itselle selitellä että selkä oli huono, tai käsi. Nilkka ehkä vinkuin vähiten. Jos ei pysty pelaamaan niin sitten ei pelata. Toisaalta taas itsellä ei noita vaivoja selän kanssa ole oikeastaan ollut, mutta nyt on kyllä helppo todeta että jos selkä ei toimi normaalisti niin on aika vaikea osua aukkoihin joihin on vaikea osua muutenkin. Jos tuntuu että pitää vähän runtata saadakseen kropan liikkumaan niinkuin haluaa niin lienee mahdollista/todennäköistä ettei ihan kaikki tapahdu ihan oikeassa järjestyksessä. Saakeli että harmittaa.

Olihan siellä ihan hyvääkin tekemistä. Ja tauolla syöty burgeri Klassikossa oli positiivinen yllätys.

Nyt taitaa tulla pieni tauko. Parin viikon päästä NDGE jossa riuhdotaan sitten koko rahalla. Toivotaan että kroppa antaa periksi ja ryhtyy normaaliksi ennen sitä.

Offline takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 575
    • View Profile
  • Oikea nimi: Tero Koivu
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2194 on: 27.09.21 - klo:13:30 »
jouduin jo ennen kisaa mietiskelemään onko se normaalia että sattuu käteen, selkään ja nilkkaan vai onko se vasta hyvä alku vammojen tiellä.
Yksikään vammoista ei estä varsinaisesti heittämistä, mutta esimerkiksi selän olemassaolon tiedostaminen ja jäykkyys ei välttämättä helpota asioita.
.
.
.
T.auolla syömään ja kaikki periaatteessa ihan hyvin. Paitsi että selkä vähän vinkui jäykkyyttään ja käsi ilmoitteli olemassaolostaan.
.
.
.

Tuossa vaiheessa tuntuu että olisi halunnut pelata tähän ikäänkuin kauden loppuun edes yhden hyvän kierroksen. En pelannut. En haluaisi oikeastaan edes itselle selitellä että selkä oli huono, tai käsi. Nilkka ehkä vinkuin vähiten. Jos ei pysty pelaamaan niin sitten ei pelata. Toisaalta taas itsellä ei noita vaivoja selän kanssa ole oikeastaan ollut, mutta nyt on kyllä helppo todeta että jos selkä ei toimi normaalisti niin on aika vaikea osua aukkoihin joihin on vaikea osua muutenkin. Jos tuntuu että pitää vähän runtata saadakseen kropan liikkumaan niinkuin haluaa niin lienee mahdollista/todennäköistä ettei ihan kaikki tapahdu ihan oikeassa järjestyksessä. Saakeli että harmittaa.

.
.
.
Parin viikon päästä NDGE jossa riuhdotaan sitten koko rahalla. Toivotaan että kroppa antaa periksi ja ryhtyy normaaliksi ennen sitä.

Miten tuo kuulostaakaan ihan tavalliselta olotilalta. Tervetuloa viisikymppisten maailmaan! :) Ja ei, ei kroppa ryhdy normaaliksi..."normaali" pitää määritellä uudestaan.

Offline letiss

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 132
    • View Profile
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2195 on: 27.09.21 - klo:15:30 »

Olihan siellä ihan hyvääkin tekemistä. Ja tauolla syöty burgeri Klassikossa oli positiivinen yllätys.

Nyt taitaa tulla pieni tauko. Parin viikon päästä NDGE jossa riuhdotaan sitten koko rahalla. Toivotaan että kroppa antaa periksi ja ryhtyy normaaliksi ennen sitä.

Löysin myös itse Klassikon burgerin suurena (kirjaimellisesti) burgereiden ystävänä tuossa kuukauden päivät sitten. Kaikki perusasiat on kyllä kunnossa ja juttelin siinä
kokin kanssa, joka klertoi "harrastavansa" burgereita ja jokaisella matkallaan selvittää kaupungin suosituimman burgermestan ja käy näykkimässä.
Klassikon pizzatkin on aikas loistavia, ne ei ole perus pizzoja vaan enemmän esikuvana ollut kuuluisa "peltileipä". Suosittelen myös vahvasti.

Joo pelattiin myös......

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2196 on: 04.11.21 - klo:13:02 »
Vähän on mennyt elämä vaivaiseksi. Heittokädessä on hankala vaiva joka taisi jäädä SM-kisoista saakka. Pystyy käyttämään, mutta on määrätyissä liikesuunnissa kovin kivulias. Saakeli.
Nyt sitten mennään kolmatta päivää alaselän käyttökivun kanssa. Ei särje paikallaan eikä kävellessä, mutta liikkeellelähdöt ja asennon muuttamiset aiheuttavat merkittävää kipua. Selän kanssa on hankala kun en oikein usko että sohvalla makaaminen on ratkaisu, mutta alkaa olla tämä olla aika hankalaa kun vähän haluaisi jotain tehdäkin.

Olin unelmoinut että salilla aletaan käydä ja Jonen houkuttelemana kävin jo kokeilemassa Pilatestakin joka selvästi auttaisii liikkuvuuteen, joten kunhan uskaltaa liikkua niin palaan kyllä siihenkin suuntaan.

Ajatuksena on laittaa peruskuntoa jälleen talven aikana kuntoon niin että sitten ensi vuonna viiskymppisenä kroppa kestäisi pelaamista paremmin ja jaksaisi muutenkin touhailla.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2197 on: 29.11.21 - klo:16:50 »
Heittokäden vaiva alkaa olla aika hankala. Takana on nyt kivuliasta liikuttamista ja kolme käyntiä kiropraktikolla. Ollaan päästy eteenpäin, selkä ei enää vaivaa ja olen päässyt jo muutaman kerran heittämäänkin.
Aika paljonkin olen käyttänyt aikaa tähän oikeastaan ensimmäiseen paskamaiseen vaivaan joka rajaa elämää, muttei kuitenkaan ole sitten oikein mikään virallisesti rikki. Olisi helpompaa jos olisi käsi poikki ja sitten joskus pääsisi sen kanssa puljaamaan.
Nyt ei löydy kuin kipua joka ei varsinaisesti johdu muusta kuin että kiropraktikonkin mielestä käsivarressa on lihaksistossa jumitustila joka ei oikein meinaa laueta.

Mielenkiintoinen näköala on tullut sitten tällaiseen vammojen kanssa pelaamiseen. Olen nyt onnistunut pelaamaan yhden kierroksen niin ettei kipu haitannut oikeastaan ollenkaan. Yhden sellaisen kierroksen jossa puolet kierroksesta puttasin forella kun käden nostaminen juuri putatessa vihlaisi niin että kiekko pääsi kädestä hyvissä ajoin ja pari sellaista kierrosta joiden loppupuolella käsi alkoi reagoida varsinkin annukan heittämiseen kipuilemalla. Pelaaminen on ollut mukavaa, mutta hieman ahdistavaa kun koko ajan on vähän odotellut että koska se alkaa olla niin ettei pysty ollenkaan tai että vihlaisee ikävästi.
Hentoinen itseselittelyn maku toki on ilmassa kun huomioi että SM-kisoista lähtien ei oikein enää onnistumisia liiemmin irronnut osittain varmaan käsivaivailun takia. Mitäpä sitä selittelemään sen enempää, mutta oma näkökulma on taas maailmankaikkeudesta laajentunut ja pyrkimys on tietenkin saada mies kuntoon niin että pystyy normaalisti heittämään. Toivotaan että sellainen päivä vielä tulee.

Pilatesta on rajoitetusti takana, mutta olen vakuuttunut sen hyödyllisyydestä siten että ostin kymppikortin ja aikomuksena on ottaa siitä talveksi harrastus jolla pitää miehen liikeratoja kunnossa/parantaa niitä.

Odottelen myös yleiskuntokauden takia tuota käden kuntoutumista koska jotenkin en osaa minnekään salille lähteä tuon käsivarren kanssa reuhtomaan. Kuminauhojen ja kahvakuulan kanssa olen kokeillut tehdä sellaisia liikkeitä joita pystyy ilman kipua tekemään.

Toivotaan ettei tämä muutu ihan vain sairaskertomukseksi.

Yhdistysrintamalta sellaisia uutisia että syyskokouksessa minut valittiin NFS:n puheenjohtajaksi ensi vuodelle. Hommat siis jatkuu.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2198 on: 08.12.21 - klo:11:58 »
Pilates vaikuttaa yhä mielekkäämmältä ajatukselta kehonhuollon kannalta. Sunnuntaina kävin ja oli sellaista vääntelyä ja vääntelehtimistä, että seuraavana päivänä olemattomat lihakset olivat kipeänä, mutta myös tuntui siltä miltä vähän oletinkin koko homman tuntuvan.
Tässä alkaa olla vähän samanlainen tilanne kuin nuorena ruotsin opiskelussa. Ei huvita kun ei sillä mitään tee. Ei tarvitse venytellä eikä lämmitellä kun se on ihan turhaa hommaa. Vanhemmiten on ymmärtänyt että ruotsin opiskelustakaan ei olisi ollut haittaa niinkuin lonkankoukistajiin sun muihin tutustumisen kanssakin on.

Taitaa se vain niin mennä että vanhana sitä sitten alkaa ymmärtää maailmankaikkeutta paremmin kun ei ole pakko enää suhtautua niin mustavalkoisesti asioihin. Harmaan sävyjä tulee maailmaan mukaan eikä mikään ole enää niin yksinkertaista.

Frisbeegolfin osalta olen nyt malttanut antaa käden olla. Huomenna taas kiropraktikolle. Käsi on selvästi parempi, mutta kipuja tuntuu edelleen kun liikerata on sopiva. Uskoa tulevaisuuteen kuitenkin alkaa olla ja toivotaan että oikeansuuntainen hoito tehoaa ja päästään taas vippailemaankin oikein tosissaan.

Viime viikolla pelatessa testasin Halo Sidewinderiä joka tuntuisi nyt tässä kohtaa ehkä ratkaisulta väylädraiveriongelmaan. Muoviahan itseään ei voi kehua liikaa, mutta ainakin tuolla kierroksella saadut kokemukset voisivat toimia kentälläkin. Toki pitää tutustua ja tulla kiekon kanssa vielä kaveriksi, mutta saattaisi tuolla muovilla olla oiva peli määrättyihin tilanteisiin.

Eihän tässä sitten tarvitse enää kuin oppia puttaamaan ja homma on hanskassa.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2199 on: 10.12.21 - klo:11:04 »
Eilen kun sairaskertomus vei ensin kiropraktikolle ja sitten Pilatekseen niin yhtäkkiä tuli mieleen, että silloin kun itse aloitteli lupaavaa työuraa Helsingin kaupungilla noin 25 vuotta sitten niin muistan kuinka "vanhoja äijiä" lähetettiin Pilatekseen ja sieltä ne tuli sitten "parantuneina" eivätkä koskaan enää mitään Pilatesta tehneet. Itselle sitä myytiin kuntoutuksena joten ei se mielikuva oikein hyvä tietenkään tällaiselle ikinuorelle ole.
Nyt on jotenkin aika helppo nähdä ettei ne siellä kaupungilla ihan tyhmiä olleet. Liikkuvuus ei ole kellekään haitaksi, mutta tietenkin jos pitää "lähettää Pilatekseen" niin ei siitä ihan helposti harrastusta tule.

Yllättävän rankkoja harjoitteita tällaiselle peruspyöreälle setämiehelle nuo kuitenkin on. Eri suuntiin vääntelehtiminen on kovaa hommaa ja sitten kun pidetään vielä jalkoja ilmassa niin alkaa kummasti vatsalihakset huutaa hoosiannaa. Edelleen sitä mieltä, että tästä ei mitään haittaa ole ja helppo on suositella kelle tahansa vaikka kuinka tuntuisi ettei missään ole mitään vikaa. Viattomuuden harhasta olen hiljalleen tipahtanut betonilattialle toivomaan ettei aamulla mihinkään sattuisi kun herää.

Yllättävän mielenkiintoista on ollut toisella silmällä seurailla kun pojat ovat selostaneet suomeksi viime kevään kisoja. Kai sitä sitten vain on niin suomalainen, että jotenkin on helpompaa seurata peliä kun joku sitä suomeksi kommentoi. Kommentointiin sinänsä en viitsi ottaa kantaa, mutta kun sitä on itsekin kokeillut niin huomaa välillä kiinnittävänsä huomiota siihen mitä siellä sanotaan. Toisille se vain on luontaisempaa kuin toisille ja edelleen olen sitä mieltä ettei siinä selostaessa ole aikaa miettiä mitä sanoo. Sieltä suusta tulee sitä mitä ehtii sanomaan eikä se välttämättä ole kovinkaan älykästä joka kerta :)  Syrjäsen Toni vetää ihan hyvin kaverinsa kanssa siellä.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2200 on: 17.01.22 - klo:10:59 »
Uusi vuosi alkoi koronatartunnalla ja 10 päivän karanteeni ikävässä flunssan kaltaisessa tilassa vei vähän heikoksi. Keuhkoihin ei oikein happi kulkenut kunnolla, joten rasitus tuntui aika pahasti eikä ihan samantien päässyt olo normaaliksi. Lääkäri kehotti kuitenkin liikkumaan ettei tukoksia ala tulla ihmiseen.

Lauantaina sitten jo pääsi Karkkilaan pelihommiin. Päällimmäisenä jäi mieleen muutama liukastuminen ja se kuinka puttaaminen oli vaikeaa. Foret lähtivät hyssessä, mutta selvästi piti jatkuvasti varoa ettei liukastu joten varmasti heiteltiin aika oudolla tekniikalla. Kivaa oli.

Sunnuntaina sitten into piukeana Lohjalle. Siellä oli muutama tiipaikka ihan sulana ja osa sitten peilijäässä. Olipa aika hienoa kun pääsi muutaman kerran luottamaan jalkoihinkin niin että uskalsi heittää. Puttikin osui paremmin vaikka ohiputit sitten liukuivatkin aika kauas. Muistutti jo frisbeegolfia ajoittain ja hienointa oikeastaan oli kun happikin pääsee jo keuhkoihin asti.

Lihaskunto on päässyt varmasti vähän repsahtamaan ja pitääkin kiinnittää asiaan hieman huomiota senverran kuin kotona pystyy. Toivotaan että tämä koronahomma tästä nyt menee hiljalleen ohi ja päästään tekemään normaaleja hommia.

Bägiin on nyt eksynyt hieman uusia kiekkoja.
Halo Wraith tuntuu oikein hyvältä käteen ja ottanee paikkaa vakaan draiverin tiimoilta. Tätä pitää hieman testailla että kuinka paljon eroa on DD3 ja Wraithissa käytännössä heittäessä. Bägissä on kuitenkin vakaa hysseheittoihin soveltuva DD3...
Halo Shryke on jo vakiinnuttanut paikkansa ja nyt oikeastaan pitää sitten vain säätää bägiä niin että siellä ei ole turhia päällekkäisyyksiä. Tämä kiekko tuntuu hyvältä, ei oikeastaan kulu ja menee todella kivasti eteenpäin meikäläisen kädessä.
Halo Sidewinder on uusin testattava ja ollaan tulossa hiljalleen kavereiksi. On selvästi vakaampi kuin "normiside" mutta tuntuu pitävän kulmat aika kivasti ja kuitenkin olevan tarpeeksi vakaa ettei kippaa heti yli. Uskoisin että meistä voi tulla kaverit. Tämä olisi nyt varmaankin sitten se väylädraiveri jota on metsästetty.

Näiden Halojen osalta on tilanne tietenkin se ettei kukaan tiedä saako näitä enää kesällä mistään. Ovat kuitenkin hieman "normaaleja" kalliimpia joten ei niitä nyt ihan hyllykaupalla voi hankkia. Huutokaupasta saa näköjään välillä jopa vähän halvemmalla kuin normikaupasta, joten hiljalleen näitä saattaa varastoon ajautua :)


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2201 on: 31.01.22 - klo:11:48 »
Juuri ennenkuin saatiin 30cm lisää lunta eteläänkin ehdin käydä kierroksen Lempolassa. Ei ollut kovinkaan liukasta, joten heittäminen muistutti siltä osin frisbeegolfia. En muista onko ollut Lempolan kentän uudistuksista puhetta, mutta mainioita uudistuksia näin aktiiviharrastajan näkökulmasta. Pakkopirkot on vähentyneet ja varsinkin alkupään väylistä jos selviää parissa niin on kierros alkanut ihan kivasti kun aiemmin piti olla muutama miinuksella 6 väylän jälkeen. -3 talviliukkailla on kesälläkin varmaan ihan kelpo tulos.
Positiivisin kokemus oli Halo Sidewinder joka on saanut mahdollisuuden ja näyttäisi varmistavan pelipaikkansa bägissä. Muutama oikein hienon näköinen heitto joissa kiekko pitää kulmansa kauniisti eikä feidaa paljoa mutta ei ole liian alivakaakaan. Tämä lienee nyt jotakuinkin juuri sitä mitä haettiinkin. Mielenkiintoista nähdä mihin kaikkeen tämä vielä taipuu.

Peruskuntoharjoittelu on nyt aloitettu kohtuullisen motivoituneena. ValtteriMyrsky teetti hyvää lumenluontijumppaa ja kuminauhatkin ovat saaneet kyytiä. Pilatesharjoituksiakin on vähän koitettu tehdä kotona, joten ehkä tämä tästä.

50v on parin kuukauden päässä, mutta kisamielessä on mielenkiintoista nähdä miten paljon taso on noussut kymmenessä vuodessa. Pääosin samoja kavereita siellä on edelleen pelaamassa ja lisää on vuosien saatossa tullut paljon. Kymmenen vuotta sitten tiesi, että kuuluu Suomen kärkeen kunhan pelaa normaalia peliä. Nyt ei normaali enää riitä vaan pitää pelata hyvää peliä jos haluaa olla kisoissa kärkipäässä. Se on mielestäni vain hienoa. Pärjäämällä kisoissa ei voi lopettaa päivätöitä joten on paljon mielekkäämpää tiedostaa,  että hyvin pelaamalla voi pärjätä. Saattaapa olla ettei sekään riitä, mutta edelleen eniten kiinnostaa itsensä haastaminen ja voittaminen.

Viime vuonna rating pääsi repsahtamaan aika reilusti ja nyt onkin mielenkiintoista nähdä johtuuko se vanhuuden rappeutumisesta eli siitä että yhtä pitkälle heittämiseen vaaditaan yhä enemmän voimaa ja itsensä ylittämistä josta seuraa virhemarginaalin kasvaminen.
Itsestä ei tunnu siltä, että fysiikka olisi mennyt pahasti takapakkia joten mielenkiintoista nähdä jos tuo käsivarsi kuntoutuu normaaliin pelikuntoon niin seuraako siitä tason normalisoituminen. Puttaaminen on ollut aina se heikoin osa-alue joten joko sitä pitää vähentää tai sitten siinä pitää parantua. Ehkä molemmat vaihtoehdot olisi parhautta :)

Offline mykey

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 710
    • View Profile
  • Oikea nimi: miikka saturi
  • Seura: Team Hippo Ry / Melkein onnistujat
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2202 on: 31.01.22 - klo:16:12 »
Sulla näyttäisi Ari olevan rating puolella aikasta mielenkiintoinen tilanne . MP50 luokkaan tulla tupsahti tälle vuodelle kasa aika kovalla lukemalla olevia ja riippuen mikä päivitys tulee kisojen hakuun voimaan niin voi olla että joudut hieman miettimään kevään kilpailuita tarkemmalla silmällä.
Katselin sun rating läpi ja sieltä putoaa seuraavan kisan käydessäsi aika paljon hyviä pois 2020 syksystä ja samalla viimeisten kierrosten kerroin 2021 syysymyrsky ja SM kisojen alakanttiin menon takia tarkoittaa että pelaamalla toukokuussa kaksi kierrosta noin 940 tasolla eli nyky ratingillä niin kesäkuun päivitykseen napsahtaa lukema 932 aika väkisin. Tuon estääkseen pitäisi sinun pelata 6 kierrosta toukokuussa yli 960 ratingillä jotta rating ei laske alle 940 kesäkuun päivityksessä. Vasta elokuun päivitys poistaa sen alle 900 ankkurin 2021 tyynestä,. Silti joudut painamaan 970 kierroksia kesän ajan jotta pisteet nousee hiljalleen kohti 945/950 ja ajoittamaan syksylle myöhäisen kilpailun lokakuun puolivälin jälkeen pyyhkiäksesi pois 2021 syksyn viimeiset NS ankkurit. Metka tuo rating järjestelmä kun puolen vuoden alavire syksystä tulee mukana sitten pidemmäksi ajaksi riippuen siitä milloin käy pelaamassa. Nythän master luokille käy myös niin että pro-tourilta ei saa enää kovan field korkeita rating lukuja kun avoin pelaa puhtaasti omaa touriaan ja master tour muokkaantuu sitten ainakin omasta ajatuksesta hieman välikauden tour muodoksi jonne pelaajien rating taso kuitenkin on keskiarvolta huomattavasti matalampi kuin avoimen ollessa mukana.
Tai sitten otettava rohkeasti osaa jo kevään peleihin jotta saat matalia 900 pois tuplaantumasta ja aikaisessa jo pyyhittyä kauden 2020 syksyn pois. Kuitenkin kisa 980 keskiarvolla maaliskuussa aiheuttaisi sekin laskun nyky rating osalta pari pistettä mutta lähtisi sitten nopeammin nousuun taas. Toinen vaihtoehto on keskittyä SM kisoihin Ouluun täysillä treenaamalla ja toivoa että 940 riittää kisoihin tänä vuonna.
Nykyään uusissa pelaajissa olen huomannut kuitenkin välillä kalastelun makua eli käydään yksi kisa pelaamassa ja jos menee super hyvin niin sitten ei pelata jotta pelipaikan saa Pro SM kisoihin. Tähän olisikin sellainen kehitys vinkki että rating osalta pitäisi ehkä siirtyä siihen että kilpailijalla on oltava ilmoittautumisen alkaessa probagaattori status. Eli voimassa olevat 8 kierrosta rating osalta jotka ei ole yli 2v vanhoja. Näin uusi pelaaja eikä toisaalta vanhakaan pystyisi pelaamatta pääsemään kilpailuihin ansioilla jotka eivät kuvasta kuitenkaan nyky tasoa. Se sitten taas on toinen juttu mitä mieltä pelkästään rating perusteisesta ilmoittautumisesta ollaan.
Mitä mieltä ns keinottelusta. Eli uusi 50v pelaaja käy pelaamassa yhden hyvän kisan kotiradalla ja saa 965 ratingin perustuen tähän maaliskuun alun kilpailuun ja ei sitten pelaa sen enempää kun haluaa siten mahdollistaa osallistumisen SM kisoihin?
Omasta mielestä pitäisi olla kolme eri tapaa päästä Pro master kisoihin. Edellisen vuoden parhaimmisto x määrä, sen jälkeen osa rating perusteisesti ja osa sitten eripuolilta tulevien esim masterin Pro tour sijoitusten perusteella.
« Last Edit: 31.01.22 - klo:20:18 by mykey »

Offline letiss

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 132
    • View Profile
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2203 on: 04.02.22 - klo:11:25 »

Mitä mieltä ns keinottelusta. Eli uusi 50v pelaaja käy pelaamassa yhden hyvän kisan kotiradalla ja saa 965 ratingin perustuen tähän maaliskuun alun kilpailuun ja ei sitten pelaa sen enempää kun haluaa siten mahdollistaa osallistumisen SM kisoihin?


Lähtökohta pitää olla, että SM kisoihin on pääsy parhailla, joten kysymys on aika haastava. Jos laitetaan jotain min. rundi vaatimuksia, niin meidän "wanhat tähdet", kuten vaikka Pursio ei pääsisi paikalle. Ymmärrän kyllä haasteen, mutta omasta mielestä 8 kierrosta on liikaa. Olisin valmis torppaamaan tuon "keinottelun" 4-5 aktiivisen rundin vaatimuksella eli 2 kisaa. Jos joku "wanha tähti" haluaa kisoihin, niin muutama kahden rundin ja ehkä jopa yhden päivän kisa ei saa olla liikaa vaadittu.

Offline mykey

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 710
    • View Profile
  • Oikea nimi: miikka saturi
  • Seura: Team Hippo Ry / Melkein onnistujat
Re: Rakkaudesta lajiin
« Reply #2204 on: 05.02.22 - klo:16:42 »
Tuo 8 kierrosta tosiaan on se PDGA probagator vaade eli jos niitä ei ole tai osa on liian vanhoja niin rating ei ole boldattu.
Eli siksi tuo olisi helppo asia kaikkien tarkistaa. Jotain valmista aina pitää olla. Itse olen sen kannalla että kolmiportainen menetelmä jollain keinolla olisi merkitsevä. Eli ykkös korissa joku määrä edellis no vuoden ikäluokka pelaajia tulosten perusteella edellisistä SM master kilpailuista. Sitten rating perusteisesti osa ja sitten esim uuden master pro-tour menettelyn mukaan esim kahden osakilpailun rating keskiarvon perusteella loput paikat. Tämä toki johtaisi siihen että Mastersä SM kisat olisi aina sitten NS syyskuussa että tour saadaan ensin pelattua. Joka tapauksessa pelkästään rating perusteisesti kuulostaa itselle vaan sille että siinä on kaikenlaista. Toki sitten yhdötenä vaihtoehtona voisi olla myös kisaradan c-tier karsinta kilpailut. No its llä ei ole merkitystä kun kroppa ei kestä mutta Arille voisi olla kun tottunut kärkikastissa master touhuissa mukana olleena. Mielenkiinnolla odotan mitä Ari on mieltä.