Frisbeegolf-keskustelu > Treenipäiväkirjat

Rakkaudesta lajiin

<< < (473/473)

Ari:
Frisbeegolf.

Tässähän on tapahtunut vaikka mitä. Eveliina voitti pari viikkoa sitten ja tänä viikonloppuna alkaa sitten hetkeksi jokaviikkoinen suorien lähetysten rupeama. Väinö voitti jonkun B-tierin pelaamalla jotain 1050 peliä, joten sielläkin  hommat jotakuinkin kohdallaan.

Itse olen käynyt Lohjalla karvalokkeilemassa ja huomasin, että sinne on luotu jonkinlainen pistejärjestelmä josta en ymmärtänyt mitään. Tosin kolmen euron osallistumismaksulla en odota palkintorakennetta 20 pelaajan kisoissa eli eipä sillä niin väliä. Töihin pitää joka tapauksessa mennä vaikka näissä pärjäisikin. Huomenna on viimeinen osakilpailu joka tarkoittanee kevään olevan koko ajan lähempänä. 

Piazza on reilun kuukauden päästä ja toiveissa olisi tietenkin ensimmäisenä Skogbyssä päästä pelaamaan ihan ilman lunta. Agentit vain kertovat ettei sielläkään ole lumi vielä sulanut joten jätetään väliin. Eilen käytiin Kaatiksella pellailemassa, mutta ei sielläkään ole lattialämmitys vielä päällä, joten kärvistelyähän tämä kevään odottelu on.

Salihommissa on tullut jonkinlaista ymmärrystä ja ehkä kehitystäkin. Keskikehon kannattelu tuntuu helpommalta, joten huomasin jo ajattelevani että ensi syksynä pitää vähän aiemmin aloittaa salikausi. Toukokuun alussa loppuu salihommat, en mä kesällä jaksa kuitenkaan käydä hinkkaamassa ja menee putti sekaisin jos punttia vääntää.

Järjestöpuolella tänään kokoustetaan seuran hallituksen kanssa ja tehdään tietysti tärkeitä päätöksiä.

Seriffin tutkinto on ollut prosessissa, mutta enpä vain ole sitä kuitenkaan vielä suorittanut. Pitäisihän se.

Ari:
Kävin Espanjassa rouvan kanssa vähän lomailemassa ja pari kertaa hain vähän frisbeetuntumaa osallistumalla yhden kierroksen kilpailuun. Ihan sellaiseen josta saa ratingit.

Ensimmäisessä oli aika monta "paikallista" ja tuloskeli jolloin itselle sinisellä leiskalla Mijasissa pelattu ihan ok +1 antoi ratingia 944. Aiempaan verrattuna hieman alakanttiin ja tokihan olisi itselläkin ollut mahdollisuus pelata paremmin :)

Toinen kisa pelattiin sitten punaisilla joten pääsin testaamaan molemmat radat. Punainenhan on sellainen epäonnistumisrata kun joka väylällä pitäisi olla pirkkoa puttaamassa. Alkukierroksella par kolmoset tuntuivat olevan hieman liian haastavia kun niistä poimittiin vain parit pois ja pirkot kerättiin sitten par nelosilta. Yhden bogin tein kun huonon avauksen jälkeen lähäri kävi korin lähellä ja rollasi sitten reiluun kymppiin.
Peli oli ihan ok kokonaisuutena vaikka aika helppoja virheitä tulikin tehtyä. Puttaaminen oli sellaista perushuonoa eikä sieltä oikein ylimääräisiä taikapisteitä herunut. Viimeisen väylän tiillä oli mahdollisuus pelata -9 ihan vain heittämällä sinnepäin ja pelaamalla väylä pois. Jostain kuitenkin sitten nykäisin kiekon noin 40m korista oikealle rinteeseen. Ei edelleenkään mitään hätää, mutta hieman takajalka livahti lähärissä ja Zone jäi seiskaan. Alarautaputti harmitti kovasti vaikka linjassa olikin. 946 pistettä on jotakuinkin mitä odotinkin.

Mijasin kenttä on edelleen ihan hauska pelattava varsinkinn jos Suomessa olosuhteet on huonot. En koe tarvetta Mijasiin pelaamaan lähtemiselle jos Suomessa pystyy heittämään normaaliolosuhteissa. Korkeuserot on ihan makea lisä kenttään ja vuoren rinteillä pelatessa ei aina ole itsestä kiinni tulos kun huonon tuurin ja huonon heiton ero voi olla mitätön.

Sinisellä leiskalla pelatessa kanssapelaaja teki par kolmoselle kympin. Toki olisi voinut olla järkevä eikä yrittää siitä puun oksien läheltä rinteeseen kiekkoa jättää, mutta oli siinä paljon huonoa tuuriakin. Kiekko vain ei sinä päivänän suostunut jäämään siihen rinteeseen vaan rollasi aina takaisin alamäkeen. Oli helppo nähdä siitä vierestä kuinka se vain tapahtui. Todennäköisesti itsekään en olisi kyennyt siihen vitoseen laittamaan kun olisi tuska iskenyt aika nopeasti.

Kisakausi alkaa sieltä puksutella kohti. Nyt on jo kaksi rating-kierrosta takana, mutta Piazza on reilun viikon päästä. Siitä se sitten lähtee. Nummelanharjullakin pitkästä aikaa pääsee kisahommiin kesäkuun alussa, SM-kisoihin ilmoittautuminenkin pääsi jo tapahtumaan joten kun siihen lisää Tammisaaren Masterikisan niin onhan siinä hyvä alku. Vähän reissusuunnitelmiakin on luotu, joten sehän on melkein tämäkin vuosi jo kasassa ja toteuttamista vailla.

Talven aikaiset heittelyt ja nyt keväällä ehdityt näyttävät siltä, että heittäminen on jotakuinkin selkärangassa ja tietenkin sieltä se rutiini sitten tulee kun pääsee toistoja tekemään. Puttaamiseenhan se aina kaatuu, joten pitää vähän yrittää puttikorin ympärillä viihtyä. Tänä vuonna SM-kisat on itsellä selvästi isoimmat kisat ja muuten olen ajatellut kisailla silloin kun se on mahdollista. Kisan koolla ei ole edelleenkään väliä vaikka mielelläni isoissa kisoissa käyn tunnelmaa aistimassakin.

Salikautta on kuukauden verran jäljellä, joten koitetaan jatkaa reippaana olemista niin ettei ala harmittamaan maksetut kuntosalimaksut.

Ari:
Tilanne on muuttuvainen. Talvi hyökkäsi kimppuun juuri ennen Skogbyn kisaa. Edellinen ilta meni mietiskellessä pelaamisen järkevyyttä. Kesärenkaat alla ja odotusarvona aamulla lumiset tiet. Oltiin muutettu mökille joten olisi lumista hiekkatietä pitänyt luikastella muutama alamäkikin. Rouvalla oli lauantaille kaverin häät eli autolle tarve. Nukkumaan mennessä olin vielä lähdössä. Paria kyytiä ohiajavilta yritin pummia, mutta autot oli jo täynnä.
Aamulla heräsin ajoissa kelloon ja istahdin tarkistamaan tilanteen. Pakkasta ja lunta. Liikennekamera oli samaa mieltä. Lumi sulaa todennäköisesti mutta menomatka 60 km kesärenkailla ei houkuttanut. Tulevan viikon silmäleikkaus ratkaisi asian. Märkä ja kylmä ei kuulosta hyvältä. Leikkaukseen ei saa mennä kipeänä joten tein päätöksen. Ilmoitin etten tule. Menin takaisin nukkumaan.
Rouva ei mennyt häihin kun oli kipeänä….

Huomasin että harmitti. Harmitti yllättävän paljon. Tiesin ratkaisseeni asian oikein. Silti harmitti.
Kostin kaiken järjestämällä itseni salille ja tehden hieman ylireippaana hommia. Ei helpottanut.
Tiesin edelleen tehneeni oikein, mutta ihan oli sellainen olo kuin olisin vältellyt pelaamista tai luovuttaneeni.
Ai että miten voi ihmiselle tulla huono omatunto vaikka peruin kisan ihan ok syystä.

Tänään ajauduin Powergripille. Oli 20 minuuttia ylimääräistä aikaa. Ehdin Käpän kanssa jutella pakolliset terveysasiat ja tietenkin hiplata kiekkoja. Onneksi oli lahjakortti talven kisoista niin oli tekosyy ostaa kiekkoja. Poimin kyytiin Rainmakereita puttihommiin. Perinteisesti näitähän ei saa enää mistään. Eagle vaihtoi tallia ja Rainmakerit jäävät historiaan. Flex1 glow-muovilla on tuntunut erinomaiselta ja sopii täydentämään P2- varastoani. Loputkin Omegat pääsevät nyt eläkkeelle.
Tietenkin sitten piti hiplata uudet HaloShryket ja Sidewinderit. Eihän näteimpiä voinut sinne jättää.
Onneksi oli se 30€ lahjakortti jolla voi itseään huijata tarvitsemaan kaikenlaista mitä ei oikeasti tarvitse.


Kohta liian moni huomaa miten hyviä nuo HaloSidukat on eikä niitäkään saa sitten enää mistään. Mitäs me sitten tehdään?

Keskiviikkona silmäleikkaukseen. Toiveena parantunut näkö ja silmälaseista luopuminen. Ajatuksena olisi puolentoista viikon päästä olla pelaamassa Tammisaaressa. Viikkoon ei saa tehdä mitään, joten on ihan mahdollista että joutuu luopumaan tuostakin.

Navigation

[0] Message Index

[*] Previous page