Frisbeegolfin pelaaminenhan on helppoa. Kun vain heittää tarpeeksi saa selkärankaan tunteen oikeasta suorituksesta ja sitten vain suoritetaan. Näinhän se menee. Tai näyttää menevän niillä jotka oikeasti osaa.
Sitten kun osaaminen, lahjakkuus ja vaivannäkö ei riitä, pitää osata paikata jollain muulla. Paskoja heittoja tulee aina. Ammattimiesten pelin seuraamisessa on se hyvä puoli, että näkee kuinka yllättävän usein nekin heittävät joko huonon tai ainakin melko huonon heiton. Suosittelen seuraamaan jos on kokematta.
Aloitin pelaamisen syksyllä 2006, PDGA:n mukaan olen kiertänyt SM-sarjan 2007, ei muita virallisia kisoja. 2008 on sitten ollut miehellä jo intoa päällä. Stockholm Open 2008 ja ensimmäinen kierros Avery Jenkinsin kanssa. Monissa keskusteluissa olen kertonut tätä pitäväni isona askeleena frisbeegolfariksi. Ei siksi, että olisin Averylta oppinut jotain hienoja tekniikkajuttuja tai edes jollakin väylällä häntä voittanut, näinkin saattoi käydä mutta ei sillä niin väliä.
Ensimmäisellä kierroksella Averyn peesissä piti keskittyä pelaamiseen ja 974 ratingit näytti olevan, joten hyvinhän se on mennyt.
Se, minkä opin tuolla muutaman tunnin matkalla oli että nämä parhaatkin kaverit pelaavat välillä huonosti. Kun peli kulki, Avery oli kovin seurallinen ja heitti läppää amerikkalaistyyppisesti. Sitten pari huonoa väylää ja kaveri kulki 15m meidän muiden takana ja jupisi itsekseen "Bullshit, Bullshit, Bullshit". Tällä ilmeisesti saa nollattua tilanteen ja sitten taas peli kulki. Ihmisiä ne on nämä kovatkin pelaajat ja sielu särkyy niilläkin välillä. Siihen tosin tulee tarvetta harvemmin kun ovat niitä parempia pelaajia
No, hävisin näköjään tuolla kierroksella 4 heittoa Averylle, joten olen varmaan ollut iloinen kuin ilmapallo.
Olenkin pari vuotta jo pitänyt itselleni henkistä puttikoulua. Jos ei mene niin ei mene, menisi jos olisin parempi pelaaja. Jos olisin parempi pelaaja niin olisi parempi rating ja pelaisin ihan eri kisojakin. Välillä onnistuu paremmin ja välillä huonommin tämä mentaalivalmennus. Realiteetti on kuitenkin se, että osaan heittää hyviä heittoja. Niiden toistaminen oikeassa paikassa on vain ajoittain kovin haastavaa.
Toinen realiteetti on, että jos rating on 964 ja osaa heittää hyviä heittoja niin jokaiselle kierrokselle mahtuu nippu huonoja suorituksia ja silti pelataan omaan ratingiin.
Tästä päästään siihen, mistä olin kirjoittamassa. Olen harrastanut frisbeegolfia pitempään kuin golfia, mutta golfiakin jo muutaman vuoden. Golf on tuotteistettu viimeisen päälle ja olenkin hankkinut itselle sopivat mailat niin ettei tarvitse mailoja syytellä jos peli ei kulje.
Seppo Palminen niminen kaveri on kirjoittanut golfin pelaamisesta kirjan, joka sopii toki aika moneen muuhunkin asiaan kuin golfin pelaamiseen. Kirjan nimi on Buddha pelaa golfia.
http://palminen.com/puoti/buddha-pelaa-golfia-alle-sata-annosta-asennetta-aikuisille-sidottu-kovakantinenOlen lukenut kirjan kertaalleen ja sen jälkeen ajoittain pitänyt sitä vessalukemisena, johon se soveltuu mainiosti. Kirjassa on lyhyitä tilanteita, joista voi saada ajattelumallia omaan suorittamiseen. Tätäkin olen monen kanssa jutellut jo, mutta kirjassa on yksi sellainen kohta josta voisi saada armoa omaan suorittamiseen (itse olen onnistunut tällä pelastamaan kierroksen jälkeisen illan jo monta kertaa).
Kirjassa esitellään sellainen kaveri kuin Tiger Woods. Tiger Woodshan on omien elämänsekoilujensa jälkeenkin kuitenkin maailmanluokan golfari, jolla ei taida rahasta tulla heti tiukkaa. Kirjassa kerrotaan esimerkki Tigerin kilpailusta.
Tiger pelasi ensimmäisellä kierroksella tuloksen -6, joka on golfissa aina kova juttu. Pirkot eivät ole ihan niin otettavissa kuin frisbeegolfissa. Todella hyvä kierros siis, jolla ollaan hyvissä asetelmissa kilpailussa kuin kilpailussa.
Seuraavana päivänä Tiger tulee kentälle ja pelaa tuloksen +6. Ammattilaiselle surkea kierros, jonka jälkeen on varmasti tarvittu sielunhoitajaa, uudet pallot ja kenties mailatkin. Tiger jatkaa kilpailua seuraavana päivänä, mutta se on toisarvoista.
Herra Palminen esittää kysymyksen: "Jos Tiger Woods voi perättäisillä kierroksilla pelaamaan tuollaisella varianssilla, niin miksi sinulle ei voisi käydä näin?"
Tarkoittaa tietenkin sitä, että jos ammattilainen voi pelata peräkkäisillä kierroksilla hyvin ja huonosti niin miksi harrastajan sielun pitää särkyä jos käy samalla lailla...
Tällä olen pelastanut useita kierroksien jälkeisiä iltoja. Käyn usein saunassa yksikseni pelatut kierrokset läpi ja vähän mietiskelen, että mitähän siellä nyt taas tuli tehtyä, mutta se on sitten siinä.