Rakkaudesta lajiin

[Ari]

Ollaan tässä koitettu  mahdollisimman monta asiaa käsitellä niin aikaisin kuin mahdollista, mutta valitettavasti on asioita jotka siirtyvät väkisin eteenpäin. Erilaisia valintoja voidaan tehdä vain silloin kun on hakijoita jne

[Ari]

Koskapa Nummenmäellä on kuukauden päästä kisat ja paikka on alle 50km päässä käymättä, piti suunnata tutustumisretkelle.
Esitietojen mukaan pitkää ränniä ja tiukkaa lepikkoa.

Ensimmäinen huomio aamulla oli parkkipaikan ympärillä pyörivät hiihtäjät. Onnistuttiinko sittenkin tulemaan paikkaan joka menee keskellä hiihtolatuja.
No, ladut olivat siinä lähietäisyydellä mutta ei varsinaisesti väylilä. Kertaakaan kiekko ei ollut ladulla.
Toinen huomio, Hyvinkäällä on enemmän lunta kuin Nummelassa....
Kolmas huomio, pelaamassa ei ollut käynyt yli viittä ihmistä viime lumisateen jälkeen. Kahlaushommiksi meni. Alkoi jo vähän epäilyttää...

Otettiin leppoisa asenne ja eikun kahlaamaan. Ykkösväylältä kakkonen korttiin ja siitä se sitten lähti.
Kentältä ei jäänyt oikein mieleen sellaista makeaa väylää jota haluaisi päästä pelaamaan. Aika tiukkaa metsäväylää ja monella väylällä väylältä poistuminen tarkoitti neppiä väylälle.
Haastava rata, helppo nähdä että jos ei peli oikein kulje niin paha maku jää.
Tätä mietiskelinkin kotona. Pitäisi jotenkin nähdä se kenttä ilman omia heittoja. Mitenkähän senkin sitten tekisi?

Ehkä keväällä ilman lunta selviää tarkemmin miksi siellä metsässä on outtia? Ysi tai kymppi oli sellainen makean näköinen loivasti vasuriin kaartava väylä johon olisi hieno päästä vähän siivuttamaan annukkaa. Se ei vain taida olla mitenkään järkevää kun vasemmalla on outti... Onhan siellä toinen väyläkin, mutta ilman niitä lasereita ei juurikaan turvallisuutta lisää. Tosin juurihan itse päätin, että outista johtuen lienee pelikirjassa foreavaus.

Koskapa tapana on ollut pelata ihan tulosta niin sitä sokkona. 62 heittoa, radan parin ollessa 60. Pari kutosta tuli sohlattua, yksi vähän pidempi putti ja muutama erinomainen avaus. Tiipaikat olivat tietenkin ihan lumessa, joten tukijalka ei oikein halunnut pysyä paikallaan.

Kaikenkaikkiaan ihan ok fiilis kentästä. Aika hankalia väyliä ja itse poistelisin sieltä aika isolla kädellä alle ranteenpaksuista puumateriaalia. Kenttähän on uusi, joten jännä nähdä mihin suuntaan se paikallisten käsissä kehittyy.

Illalla ajattelin vielä intoutua hallivuorolle neppailemaan.

[mykey]

Ihan hyvin näytti nummenmäki avautuvan sinulle. TA long haul kisassa viime keväänä tuloksella 62+62 olisit ollut MPM luokan jaetulla ykköstilalla ratingillä 948 ja avoimen toinen . Saa nähdä miten lukemat tulee tänä vuonna kun field näyttää olevan paljon korkeampi .
tsemppiä kisaan..
PS itse pelasin 80+80 ja en tosiaan neppaillut toisessa liiton alaisessa kisassa takaisin väylälle vaan sahasin metsurin lailla upsilla ryteikössä eteenpäin..

[Hormoni]

Harmi että ainakaan omasta heittoporukastani on kovin vaikeaa saada seuraa Nummenmäelle. Kuulemma tylsä, veemäinen ja itseään toistava.  Itse siitä jollain kieroutuneella tavalla tykkään, koska se vaatii juuri oman pelini heikoimpia osa-alueita, eli väylällä ja pelikirjassa pysymistä. Väylädraivereiden olematon käyttö ja midarin kanssa epävarmuus saisivat hyvää koulutusta, kun Nummenmäkeä kiertäisi kerran pari viikossa. Myös hieman vieraan ajatuksen istuttaminen kupoliin, että aina ei tarvitse (tai ainakaan kannata) avauksella yrittää putille. Vertailukohtana kotirata Kivikko, jossa todella huonollakin avauksella on mahdollista pelata useimmilla väylillä par-tulos. Toki kisoissa siellä ei edes amatööriluokassa riitä se ihannetulos, mutta silti toivoisi väylien olevan tiukempia. Jo MA1-luokassa Kivikko alkaa näyttämään varmasti monen pelaajan silmissä lähes pelkiltä pakkokakkosilta

[Ari]

Aika usein tässäkin lajissa ihminen tykkää siitä missä on hyvä. Harva meistä on erinomainen metsäpilleissä, joten moni harrastaja nautiskelee lajista Kivikon tyyppisillä radoilla joissa ei ole niin paljon väliä mihin avaa ja lähes jokaisella väylällä on mahdollisuus kakkoseen.

Itse olen tykästynyt koko ajan enemmän sellaisiin väyliin joissa pitää heittää kaksi tai useampia heittoja hyvään tulokseen. Tällainen väylä tarvitsee usein muutakin kuin avoimen kentän

Nummenmäen väylät ovat kieltämättä hieman toisiaan toistavia, mutta kenttä lisää lähiratojen monimuotoisuutta kivasti. Nummenmäki vaatii Hyvinkään toiseen kenttään (Sahanmäki?) verrattuna parikymmentä metriä avauksiin lisää mittaa ollakseen ihan kohdallaan.
Uskoisin kisatilanteessa tuollaisen kentän haastavan lähinnä päätä. Kukaan ei kykene heittämään pelkästään väylälle tuolla. Jos pää ei kestä ja aletaan paikkaamaan superheitoilla edellistä heittoa niin numerot voivat olla pelottavan isojakin.

Kyllä tuolla pelaamassa voi käydä, mutta en välttämättä ihan aloittelijalle tuota ensimmäisenä näyttäisi.

[MikeDGH]

Otanpa muutaman kommentin paikallisena edustajana tuohon Nummenmäkeen.

DGH on vähän ikävässä pattitilanteessa tuon Nummenmäen suhteen. Hyvinkään radoista Sahanmäki on selkeästi se "seuran rata" ja Nummenmäki vastaavasti "kaupungin rata". Hyvinkään kaupungin panosta aliarvioimatta, toivoisimme seurana heiltä mahdollisuuden toteuttaa enemmän yhteistyötä Nummenmäen kanssa. Jo silloin kun radan rakentamisesta oli suunnitelmat, niin yhteistyöstä puhuttiin ja seura tarjosi apuaan. No, kaupungin duunarit kävivät tekemässä radan seuralle sen enempiä ilmoittamatta, Meresmaan suunnitelmien mukaisesti toki, mutta se ei ihan nappiin osunut. Lähtökohtaisesti kaikki tiipaikat on hieman juosten kustu. DGH on tarjoutunut kaivamaan kuoppaiset tiit auki ja pohjustamaan ne kunnolla uudestaan. Samoin olemme tarjonneet apuamme yleiseen ylläpitoon ja mukavuuden parantamiseen eli juurikin noiden ranteen paksuisten pusikkojen karsimaan. Toistaiseksi ei ole vihreätä valoa tullut, mutta kyllä me neuvottelemme asiasta vielä. Onhan meidän saatava viimeistään parigolfin SM-kisoja varten puitteet kuntoon.

Väylien 9, 10, 11 ja 12 OB-linja ei tosiaan itsessään lisää turvallisuutta. Rajaahan ei siinä alkuun ollut tikutettuna, vaikka se Jussin kartoissa olikin piirrettynä. Päätimme tikuttaa sen siinä vaiheessa, kun huomattiin että varsinkin väylällä 11 porukka alkoi pelaamaan pitkällä avauksella 9-väylälle ja sitä vastapalloon edeten korille "kiertoreittiä". Pitkät väylät ovat yleisesti ottaen aina muutenkin niitä sumppuväyliä, niin sehän siitä vielä puuttuisi että siellä olisi edessä toisen väylän pelaajat. Tästä syystä siellä on tikut. Jussin piirroksista poiketen se tie itsessään ei ole outtia, vaan siellä menee yksi pitkä linja, joka toimii molempiin suuntiin rajana.

Ja tuohon mitä Tuomas kirjoitteli... Se on jännä miten aika monikin pelaaja pitää vaikeita ratoja huonoina, tylsinä yms. Itsellenikään Nummenmäki ei todellakaan ollut suosikki ensimmäisten heittokertojen jälkeen, mutta eipä siinä kauan mennyt kun radan kanssa pääsi sinuiksi. Itse pidän siitä, että pääsee haastamaan itseään muullakin tavalla kuin hakemalla joka väylältä pirkkoa (vrt. Sahanmäki). Siellä on ne tietyt väylät, josta pirkko pitää napata, mutta myös paljon niitä joissa on tyytyväinen pariin. Bogifriitä on turha lähteä edes tavoittelemaan, pyritään vaan pitämään ne minimissä.

Ja tuosta väylien monimuotoisuudesta... Mä en kyllä käsitä miten porukka saa tuosta radasta itseään toistavan 

Omasta (RHBH) näkökulmasta ajatellen
* Suoraa/suorahkoa avausta vaaditaan väylillä 1, 4, 5, 7, 9, 13, 15 ja 18 (8 kpl). Näistä onnistuneen avauksen jälkeen neljällä väylällä (1, 4, 7, 15) ollaan putilla, hyssellä jatketaan  kahdella väylällä (5, 18) ja suoralla heitolla jatketaan kahdella väylällä (9, 13)
* Hysseavausta (lyhyempää/pidempää, jyrkempää/loivempaa) vaaditaan väylillä 3, 6, 12, 14 ja 17 (5 kpl). Onnistuneen avauksen jälkeen putille voi päästä neljällä väylällä (6, 12, 14, 17), kolmonen vaatii lisää hysseä
* Antsa- tai foreavauksia (lyhyempää/pidempää, jyrkempää/loivempaa) kaipaavia väyliä ovat 2, 8, 10, 11 ja 16 (5 kpl). Hyvällä avauksella on saumat puttipaikoille neljällä väylällä, väylä 11 vaatii varmasti toisen pitkän siivutuksen (antsa/suora/hysse avauksesta riippuen).
* Tuohon kun lisätään midarilla heitetyt safetyavaukset sekä ne kuuluisat metsään lipsumiset ja niiden mukana tuomat sankariupsit, väylälle neppailut,  ja haamuhysset metsän yli, niin kyllä tuolla vaihtelua löytyy.

Tämähän on toki paikallisen näkökulma. Rataa on hinkattu aika paljon. -1 paras, keskiarvo jossain +8 hujakoilla.

[Flick Maniac]

Mä luulen että se itseääntoistavuus on enemmänkin sitä visuaalista ilmettä ja korkeuserojen puutetta. "Heitä tunneliin tonne, jos et osu, neppaa väylälle". Kärjistin toki. Omantyylisensä rata ja tilaa on noillekin. Hyvä tietää toi kaupungin kanssa vääntö. Samaa mieltä Arin kanssa että en ehkä aloittelijaa veisi tuonne. Toisaalta, tuolta ku alotat lajin opettelet heittään niin pärjäät missä vaan

[Ari]

Hienoa kun paikalliset pääsee avaamaan tilanteita. Itsellä tulikin mieleen, että pitäisi enemmän korostaa etten ole millään tasolla tietoinen ratkaisuista tai niiden syistä.
Aika moni luulee edelleen meidän kaataneen puita Nummelanharjun 14 ympäristöstä...

Meistä monella on mielipide. Aika moni kertoo että Kaatiksella ei voi pelata koska on paskat parit. Ei aloiteta tätä keskustelua, mutta ihmiset luovat mielipiteet niistä omista näkökulmistaan. Jos se pirkko on maailman tärkein juttu niin tarvitsee joko löysät parit tai helpot väylät. Ihan helposti vaikea kuvitella että -10 on tuollakin kentällä jo aika kovaa valuuttaa isojenkin poikien kilpailuissa.

Pitänee ottaa herra Wikmaniin yhteyttä kun ollaan tulossa seuraavan kerran

[ReTeeNalle]

Minä tykkään Nummenmäestä. Harmillisesti raporttien mukaan siellä on edelleen liian paljon lunta, että sinne voisi järkevästi lähteä harjoittelemaan tulevaa kisaa varten Ja olen samaa mieltä Miken kanssa, ei se rata itseään toista vaan tarjoaa paljonkin erilaisia haasteita ja pakottaa miettimään heitot melkoisen tarkkaan. Mörrimetsät ovat pahimmillaan melkoisen armottomia niin ei voi ihan laput silmillä paahtaa hyssepommia kaikkialla.

Jos ihan väkipakolla miinusta hakee niin sokkokoreja on liikaa. Tuo on hitusen vaikea yhtälö jos haluaa pitkiä väyliä, jotka kaartavat johonkin suuntaan ja metsä on tiheää. Korkeuseroja ei juuri ole, mutta koska emme lajia Dubaissa harrasta niin siihen on vähän turhan kallista puuttua tai asiasta kitistä. Nilkantappajat ja alusta kun kuluu tuosta vähän niin mainio tulee.

Ari, ei se väylältä poistuminen tarkoita neppiä väylälle. Se tarkoittaa sankariupsia eteenpäin...

[Ari]

Olen yrittänyt saada miestä aktiiviseksi talven jäljiltä ja kyetä jonkinlaiseen edes lajinomaiseen kunnon kasvattamiseen. Saapa nähdä miten käy, mutta lenkillä eikä salilla käyminen ei tunnu olevan vaihtoehto. Eli laiska mies tekee mistä tykkää.

Eilen Kaatiksella tapahtui jotain outoa, pari kertaa avaus lähti oikeaan suuntaan ja kovempaa kuin normaalisti. Nukkumaan mennessä yritin ymmärtää tilannetta, mutta uni tuli ensin.
Eilisestä jäi mieleen Buzzz avaus väylälle 12. Piikkisuora heitto lasketui lumelle kauniisti korin viereen. Täydellinen heitto.

Go Expoon piti mennä tänään ja innostuin jostain ajamaan Meikun viikkokisoihin ensin. 17 väylää Meikkua kaksi kertaa. Itse tykkään kiekoistani senverran, että Suomen ensimmäinen frisbeegolfrata kallioineen on talvirata.
Ensimmäisellä kierroksella kävi selväksi, että vanhoilla mielikuvilla ei tee mitään. Skipit olivat välillä hurjia ja väylät menivät reilusti pitkäksi helposti. Pelikirja muuttui Zonen takia jonkinverran. Yksi kakkosnelonen ensimmäisellä kierroksella aiheutti ainoan nelosen ja 8 kakkosta tarkoitti tulosta 44. 42 oli pohjat ja sijoitukseni oli kolmas toiselle kierrokselle lähtiessä.
Hieman yllättäen Ville Piippo ei ollutkaan ykkösketjussa ja jännittävintä kisassa olikin voittaisiko joku Villen ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
Toinen Ville hoitikin sen homman. Itse pääsin jakamaan! CTP-kisan voiton kun kisan voittanut nuori mies heitti samaan tulokseen, 228cm. Todettakoon ennenkuin joku muu ehtii etten saanut tuolta etäisyydeltä kiekkoa koriin. Ei ole pakko keskittyä jos ei halua.

Toinen kierros kokonaisuudessaan taisi osaltani päätyä tulokseen -1 joka on Meikkuun umpisurkea. Tokihan se harmittaa kun väylällä 16 hieman huono putti tulee ketjuista ulos, pyörähtää katolleen ja liukuu lumella alas metsään todellinen kakkosnelonen. Mahtui sinne surkeaa suorittamista muuallekin.

Zonen kanssa tutustuttiin paremmin kun survoin sillä lähes kaikkialle mihin vain edes jotenkin oli järkevää. Pari kertaa unohdin että sitä pitää heittää, mutta muutama tahallinen hieno heittokin tuli. Puttaaminen oli sellaista meikäläisen perusputtaamista jossa välillä voi mennä pitempikin ja sitten välillä lyhyempi ei.

CTP-kisan voitto meni siis jakoon, joten tuli tienestireissu. Neljän euron sijoitus toi 10,5€ voittoa. Eli hyvillä mielin messuille.

Messuilla ehdin ihmetellä hetken frisbeegolf-ständillä. Näytin ilmeisesti asiantuntijalta kun ehdin muutaman ihmisen kanssa keskustellakin lajista. Porukkaa oli puttaamassa ja heittämässä tutkaan tasaisena jonona, joten tilausta oli. Slowhandina piti käydä kokeilemassa tutkaa itsekin. Edelleen on se satanen rikkomatta, joten riuhdotaan joskus lisää.

Liiton hommissa päästään monessa toteuttamisvaiheeseen. Kaikenlaiset tourit on saatu esille sääntöineen ja muutkin kisat alkaa olla hyvällä mallilla.
Erilaisia ratkaisuja on tehty parhaan tiedon mukaan ja sitä mukaa kun saadaan kokemuksia niin saatetaan säätää systeemejä toimivammaksi. Uskoisin peruspaketin olevan kuitenkin aika kivasti kasassa.

[Ari]

Frisbeegolf menee aika kovaa vauhtia eteenpäin. Vauhdissa pysyminen voi teettää jo hankaluutta kun alkaa joka luukusta tulla frisbeegolfia.
Tässä muutamia huomioita kehityksestä.

Tapanin fribapodcastit ovat saavuttaneet nopeasti kohtuullisen suosion, en osaa oikein suhteuttaa asiaa mihinkään mutta kansa osaa pyytää ja podcastit ovat olleet selkeitä ja toimivaa kuunneltavaa. Itsekin olen mielelläni kuunnellut jokaisen osan, vaikka osittain asia on tietenkin jo tuttuakin. Pitäähän sitä tietää mikä on hottia

Liiton osalta mennään hurjaa kyytiä kohti urheilua. Liitto julkistaa maaliskuun alussa AM2-tourille systeemin ja saa kentältä ensimmäisenä palautteen, "miksi näin myöhään". Legendaarista. Maaliskuun alku, talvi täydessä terässä, pari kautta sitten hereillä oli noin kaksi seuraa ja 30 frisbeegolfaria ja nyt kysytään että miksi näin myöhään tulee ohjeistus.
Tulevaisuudessa varmastikin päästään tilanteeseen, jossa kansainväliset isot kisat määritellään jo ainakin vuosi etukäteen. Tällöin voidaan myös lähteä rakentamaan kansallisia toimintoja kuten SM-kisoja ja ProTouria hyvissä ajoin. SM-kisojen osalta tällaisessa syklissä ollaankin jo.
Liitto on myös reagoinut verottajan ohjeistuksiin, selvittämällä verokonsultin kanssa juuri meidän liitolle sopivan toimintamallin verotukseen liittyvissä asioissa ja saanut sen aikamoisen puhaltamisen ja puhkumisen jälkeen esille. Jostain syystä tämä verotusohje http://frisbeegolfliitto.fi/2016/03/09/sfl-ohje-kilpailupalkkioiden-verotuksessa/ ei olekaan herättänyt isompia intohimoja ainakaan julkisuudessa. Ilmeisesti asia onkin ollut pelaajien tiedossa jo aiemminkin. Tällaiset selvitykset ja ohjeet eivät olisi tässä mittakaavassa olleet ihan helposti tehtävissä vaikka viisi vuotta sitten ihan jo rahatilanteenkin vuoksi. Verokonsulttien palkkiot maksetaan ihan oikeana rahana

DGWT on alkanut eilen ja selvästikin Jussi tiiminsä kanssa hakee taas seuraavaa leveliä. Facebookissa Avery Jenkins veti livelähetystä pienellä ryhmällä ja kiinnostusta oli reilusti. Golfista haettua tilastointia tuetaan ja halukkaat pääsevät päättelemään mihin kaatui kenenkin peli ja onko se McBeth oikeasti niin kova puttaamaan. On se.
Kilpailurintamalla EuroTourillakin siirryttiin ehkä vain nykyaikaan eikä EuroTourilla ole enää amatööriluokkia. EuroTourin status jääkin nyt sitten nähtäväksi kun tuo DGWT vie näkyvyyttä ja pelaajiakin varmasti. En tiedä tuntuuko tuo amatööriluokkien poistaminen amatööreistä epäreilulta, mutta omasta mielestäni EuroTourilla pitäisi olla sellainen status että se on vähän kuin Suomen ProTour, isompi juttu kuin normaalit kisatouhut. Kisojen vähentäminen saattaa sekin nostaa statusta ja ainakin nyt nämä ensimmäiset ovat täynnäkin. Jos ei muita niin suomalaisia.

Frisbeegolfiin liittyvää oheistoimintaa alkaa olla joka puolella. Seuran puheenjohtajana saan ajoittain puheluja joissa ehdotellaan kaikenlaista lajiin liittyvää. Paitamyyjät haluaisivat tulla esittelemään tuotteitaan ja palkintojen kauppaajatkin ovat jo löytäneet puhelinnumeroni. Cityfrisbeegolfia ja kaikenlaista erikoistoimintaa siellä täällä.

Ehkä nyt ollaan jo tilanteessa jota tavoiteltiin monta vuotta sitten. Tulisipa se hetki kun ei tarvitse enää sanoa:"Vähän niinkuin oikeata golfia, mutta kiekoilla".  Taidetaan olla jo siellä.

Toivottavasti ei mennä liian kovaa.

[Ari]

Peliraporttia välillä.

Perjantaina tiukkaa kisaa herra Kotamäen kanssa Nummelanharjulla. Harjulla on tullut käytyä viimeksi marraskuussa, joten voi todeta kauden avauskierrokseksi tämän hyvillä mielin.
Ykkösellä testasin lämmittelyksi Zonella forea, ketjuihin ja siitä ulos. Ilmeisesti se käy näinkin

Kierros meni ehkä hieman oudosti.
233333323333332334 loppusaldona. Erikoinen kierros. Kaikki pitkät väylät kolmosella, mikä on tietenkin erinomaista. Kolme kakkosta on aivan liian vähän vaikka 52 on hyvä tulos. Tiit olivat puolittain jäässä ja jäistä lunta oli joka paikassa. IceBogeyt olivat jälleen mainiot.
BagTag säilyi Villen lopussa tippuessa vauhdista.

Tänään sitten Karkkilan talvikisaan. Kiva leppoisa keli, olikin hieman ylläri kun paikalle ei ilmestynytkään kuin neljä pelaajaa. Ensimmäinen kierros oli tiukkaa vääntöä ja loppuun asti oli jännää. Etutiiltä 51 ei taida olla kova tulos vaikka oli siellä hyvääkin peliä. Pari heittoa edellä Villeä.
Toinen kierros pelattiin ns. normaalirataa 20 väylää. Alkuun tasoitin tilanteen välittömästi mokeltamalla pari ekaa väylää. Peli lähti sitten ihan ok käyntiin ja taisin kuudelle viimeiselle väylälle viisi pirkkoa. Molemmille pitkille väylille tein kolmosen, joten varsin mainiota suorittamista.
Kivaa oli, vähän meinasi mennä vippailuksi, mutta sain vielä kiinni ennenkuin herpaantui kokonaan.
Nyt pitäisi saada näitä kahden kierroksen pelejä enemmän alle ennenkuin sitten kisakausi alkaa.
Olisihan se nyt aika noloa hyytyä toisella kierroksella kun ei jaksa enää. Surkeaa olisi se.

Pari kertaa sorruin molempina päivinä ihmeellisiin nykimisiin. Karmeita riuhtomisia paikoissa joissa ei olisi pitänyt riuhtoa ollenkaan. Hämmentävää.

Mainitaan nyt vielä, että Karkkilassa on tiipaikat auki ja pelaaminen siltä osin muistuttaa sopivasti jo oikeaa frisbeegolfia

[Ari]

Valmistautuminen uuteen kisakauteen on syytä ottaa vakavasti. Siksi korkean paikan leiri Levillä tulee tarpeeseen. On täälläkin rata, mutta metrin hangessa tarpominen jää nyt väliin. Nyt haetaan reisiin jerkkua mutkamäestä.

No, oikeasti mäessä ollaan siksi että laskeminen on varsin lystiä ja välillä on hyvä hakea vähän etäisyyttää ehkä jopa kaikkeen. Ei siis kiekkoja mukana tällä reissulla.

Keskustelut ja erilaiset luottamustehtävät roikkuvat mukana ja pakko myöntää, että juuri nyt on hieman raskaampi vaihe. Kaikenlaista pientä säätöä ja touhaamista sekä elämässä, että fribahommissa.

Vaimon mummo on huonossa kunnossa. Kyseessä on meidänkin perheelle senverran tärkeä henkilö, että fribakisat saattaa muuttua toisarvoisiksi jos tilanteet lyö päälle. Niin pitää ollakin.
Eli kisatouhut saattaa saada uusia käänteitä elämän realiteettien vuoksi. Mielessä on paljon kaikenlaista ja se saattaa vaikuttaa muuhunkin toimintaan.

Amsterdamiin ollaan kuitenkin ainakin vielä lähdössä ja Hyvinkäänkin kisa on kalenterissa. Katsotaan nyt miten elämä vie.

Elämässä on onneksi muutakin kuin frisbeegolf.

[Ari]

Viikko pohjoisessa ja ehtii tapahtua kaikenlaista. Liiton kevätkokous päätti Matin hallitukseen ja muutkin asiat meni odotetusti.
EM-kisajoukkue julkistettiin ja omakin nimi löytyy listalta. Jos tuossa ei ole motiivia tekemiseen niin ei sitten mistään. Aika siistiä.

Menetysrintamalla sitten vaimon isoäiti nukkui pois ja nähtäväksi jää miten se näkyy lähitulevaisuudessa meidän perheessä.

Levillä vedettiin erinomaisessa kelissä alamäkeen niin paljon kuin lähtee ja reisissä tuntuu vieläkin.

Eilen koko päivä autossa tuskin helpottaa lihasjäykkyyttä, mutta huomasin eilen Nummenmäessä pelattavan viikkokisoja tänään. Aika moni lähistöltä oli Veikkolassa kisaamassa, joten otin auton alle ja lähdin hakemaan kokemusta Nummenmäestä.

Aurinko paistaa ja kevättä pukkaa. Ykköseltä aloitettiin TD:n ryhmässä. Sainkin sopivia vinkkejä kentälle, joten ei ollut turha reissu.
Avaus kohtuullinen noin seitsemään metriin. Kesän paskin putti ei osunut edes laitteeseen. Eipä siinä sitten mitään, mutta putin kanssa meni puoleen kierrokseen lämmitellessä.
Eipä ollut avauksissakaan juurikaan hohtoa ja kertaalleen täytyy käydä muutamallakin väylällä ihmettelemässä avauksia. Lähestymisistäkään ei voi kovin hääviä arvosanaa antaa, joten +5 olisi voinut olla huonompikin.
Yksi birdie jäi odottamaan viimeiselle väylälle jonne piti laittaa yli kympin putti birdietä varten.

Hankala rata. Hieman haasteita kun en oikein saa väyliä jäämään mieleen, senverran niissä on keskenään samanlaista. Miinukselle pelaaminen vaatii meikäläiseltä aika paljon eikä pariin pelaamalla taida irrota ratinkia eikä menestystäkään... Tätä pitää miettiä.

Huomenna on maanantai ja torstaina alkaa matka kohti Amsterdamia. Dutch Open odottaa ja keväistä kuvaa on sieltä jo Facebookissa ollut näkösällä.
Tulee kiireinen viikko, joutoaikaa on vähän joten treenihommat jää Hollantiin jos huomista Kaatis-pelailua ei lasketa

[Ari]

Tänään Kaatiksella oli reipashenkinen tuuli sotkemassa peliä. Laskettelu tuntuikin jaloissa aika hyvin eikä oikein osunut. Aika hienoa oli kuitenkin kun tuulee, eikä se näin keväällä tuntunut kuitenkaan kylmältä. Siistiä.

Tuli hieman huolia bägin sisällön suhteen.
Draiveriosastolla olen varsin tyytyväinen, mutta Zonen tuleminen bägiin on selvästi muokannut käytettäviä kiekkoja. Zonea ei kuitenkaan voi sanoa suoraan lentäväksi, joten asialle pitää tehdä jotain. Buzzzit pitää saada uudelleen haltuun selkärangasta.
Zonella neppailu taitaa antaa niin paljon anteeksi, että selvästi herkempi Buzzz vaatii totuttelua.
Bägissä löytyy vielä Buzzz OS ja Drone joiden kohtaloksi taitaa määrittyä määrämittaiset lähestymiset ja avaukset. Pidetään ne siis vielä siellä.

Torstai ja perjantai on Hollannissa aikaa laittaa pikkuasiat kuntoon ja rakentaa pelikirjaa. Aika vähän on ollut keskustelua tulevasta radasta, mutta kurkkasin senverran että MPM-voittaja viime vuonna oli pelannut jotakuinkin pariin ja kolme alle parin oli tonnin kiessi.
Etukäteen arvioituna taitaa löytyä tuolta aika monta selviytymisväylää, joilla hölmöily on erikseen kielletty.