Sunnuntai ja kolmas kierros. Finaaliin pääsee kahdeksan parasta, se oli aiemmin tavoitteena, mutta nyt ollaan tilanteessa jossa johdan kilpailua ja tavoitteena on tietenkin voitto.
Kaitsun 55 nosti hänet toiseksi heiton päähän...
Sedät laitetaan naisten kanssa taas kävelemään viimeiseen peränurkkaan ja aloitusväylä on sama 11. Hetken ehtii höpistä ja vaihtaa nimiä uusien kasvojen kanssa. Alkaa jänskättää aika kivasti.
11 on lyhyt vedenylitys, jota lähden ratkaisemaan Firebird-forella. Heitto vaikuttaa ihan hyvältä kunnes kiekko tulee alas ja ehkä hieman outoon suuntaan rollaa veteen...
Kiekko vedestä ja 7m putti sisään. OB-kolme. Kaitsun kakkonen tuo miehen jo tasuriin ja nyt alkaa jo vähän liikkua ajatuksia.... Seuraavaksi 12, joka ylämäkeen pelattava saariväylä.
Tälle väylälle saa heittää todella kovaa saadakseen loivan hyssen nätisti pieneen saareen. Kaksi asiaa jäi avauksessa tekemättä. Kova heitto ja loiva hysse. Liikaa hysseä ja liian hiljaa. Hienoa. Dropparilla nelonen korttiin ja nyt alkoi sitten jo väpäjämään viiksikarvatkin. Hitto.
13 pitäisi olla meikäläiselle helppo. Forea alamäkeen, ei jakoja kupille joten ei tarvitse yrittää mitään erityistä. Vastatuuli sotkee peliä eikä DD ehdi kääntyä oikealle ennenkuin painuu pusikkoon. Sieltä kurkotellaan forea Buzzzilla ja kuuteen metriin, putti sisään ja kolmas vaikeasti tehty kolmonen on valmis. Nyt on synkkiä ajatuksia. Ei oikeastaan yhtään onnistumista.
14, vähän alamäkeen ja tällä kertaa vasuriin mutka. Korille ei jakoja, joten kolmosta pelataan. Vähän liian aikaisin kääntyy ja pusikon reunassa kiekko. Forella Buzzz vitoseen ja kolmonen. Tässä vaiheessa siis +1 radan pariin.
15, 70 metrinen aukea alamäkiväylä, takana vettä. Helppo pakkokakkonen. Dronella oikealta hysseä ja vitoseen. Kiekko mukiin ja parissa. Ei missejä tähän kolmella kierroksella.
16. Ensin ylämäkeen ja sitten alamäkeen. Helppoa, mutta puita välissä ja ylös päästäkseen pitää heittää hyvä heitto. Kun ei kulje niin ei kulje, huono avaus tarkoittaa sokkona heitettävää kakkosheittoa joka onkin vajaa. Huono yritys reilusta kympistä on huono ja nelonen korttiin.
Parissa.
17. Matka jatkuu alamäkeen 140m. Hienon mallinen väylä, mutta riskejä liikaa. Tämä pelattiin kisassa joka kerta rauhallinen fore kentälle ja helppo lähestyminen. Matematiikkaa tämä vain on, riskikartoitus tehtynä pelattiin kolmosta. Parissa.
18. Outo väylä jota ei voi pelata ilman spotteria. Periaatteessa heitetään korkealta kukkulalta alas oikealle, mutta pitää heittää ensin jo puskan yli tai kahden metrin reiästä 30m päästä. Kaksi harjoitusheittoa tarjosi mahdollisuuden. Foreantsa puskien yli helposti kentälle ja kolmosta korttiin. Joka kierroksella sama juttu. Parissa.
Vähän alkoi olla sellainen tunne ettei tämä nyt vain kulje. Pelikirjassa oli tarkoitus heittää fore ja poimia nostokolmosia. Muuten kyllä mutten heittänyt forea kertaakaan. Reilu satametrinen annukka houkutti liikaa, joten annukalla sitten. Viimeisellä kiessillä pääsin puttaamaan puskan reunasta, muuten piti taistella ne kolmoset. Riski ei tällä kertaa maksanut liikaa. Parissa.
2. Pellolta aukkoon ja pyörätietä korille. Hyvä avaus pyörätien oikeaan laitaan ja Buzzzilla pikku antsa korille. Selviytymisväylä johon kolmonen, erinomaista. -1.
3. Liidätysväylä vasemmalle. Kolme kertaa Starfire kovaa taivaalle ja kiekko teki loput, vitosen ringissä joka kerta ja kakkosta korttiin. Oukkei. -2.
4. Synkkien mahdollisuuksien väylä. Annukka-avaus DD:llä suoristi sopivasti ja jäi kentälle oikeaan reunaan. Siitä Buzzz OS hyssellä ylös ja Zonella mukille. Nelonen. Miinus kolme.
Kelkka alkaa kääntyä ja itseluottamus kasvaa. Vaikeat väylät selätetty pirkoilla.
5. Oikealle loivasti ylämäkeen kaartuva väylä. Ei oikein ole avaimia joten Crankia väylään. Kakkosia ei ole näkynyt, mutta tällä kertaa reiluun kymppiin vasemmalle. Rinteestä pusikosta Zonella joutui forettamaan melkein sisään. Helppo kolmonen. -3.
6. Hankala alamäkiväylä, johon foreannukka on ratkaisu. Viimeksi liian matala, joten korjataan tilanne. Silmissä siintää kaunis ässäävä heitto sinne mukille. Liian korkea ei mene mukille vaan siihen outtiin ennen koria. Hienoa. Putti korille ja nelonen korttiin. -2.
7. Eka kiessillä tehty kakkonen on mielessä. Vastatuuli alkaa heräillä, joten otan vakaampaa Buzzzia käteen. Muuten hyvä, mutta kun se osuu vähän siihen vasemmalla olevaan puuhun joka ottaa kierteen pois ja kiekko feidaa jokeen. Puttiyritys ja nelonen korttiin. -1. Nyt pitää vähän puhallella. Eilinen bogiputki maistuu jo suussa, joten jotain pitää keksiä.
8. Tasaisen jälkeen alamäkeen josta käännytään kanavan varteen oikealle. Tässä ennen omaa vuoroa Kaitsun kanssa saatiin hämmennettyä pakkaa spotterisekoilulla. Siitä ehkä toisella kertaa jos jotakuta kiinnostaa.
Starfirellä kuitenkin hyvä ässäävä heitto hyvään paikkaan. Jatkoheitto näyttää hyvältä kunnes kuulen Bertin huutaneen footfaultia. Rauhallisesti mies kertoi minun astuneen kiekon päälle sentin verran heittäessä. Sellainen ei tietenkään käy, joten heittoasentovirhe ja varoitus korttiin. Toinen fore ei tietenkään ole niin hyvä, joten 15m jää matkaa. Pistinpä siihen sitten kisan parhaan putin ja omaksikin ylläriksi mukiin. Bogijuna poikki ja -2.
Tässä vaiheessa oli tapahtunut jo niin paljon kaikenlaista ettei ollut mitään käsitystä mikä on tilanne. Yritinkin keskittyä omaan peliin, mutta eihän se nyt niin helppoa ole.
Väylä yhdeksän on periaatteessa väylä jossa heitetään ylhäältä kovaa pellolle ja sitten tehdään kolmonen. Eka kierroksen vitonen ja toisen kierroksen nelonen vaihtuivat kolmoseen asiallisen avauksen jälkeen. Väylä jäljellä ja kaksi alle. Ei huono. Eilen vielä tein kolmosen oudolle u:n malliselle mandoväylälle.
Odottelun jälkeen DD käteen ja kohti uusia pettymyksiä. Taisi olla kisan ensimmäinen oikea griplock. Kiekko jäi sujuvasti näppiin ja paineli kovaa oikealle. Ja outtiin. Ei pitänyt olla edes mahdollista. Saakeli. Sitten mentiin ihmettelemään mistä meni. Heitin 40m Buzzilla kiertäen samalla mandoa oikein. OK, kolme käytetty, korille matkaa pikku alamäkeen 80m ja vastatuuli.
DD käteen ja forelle hakemaan. Pääsin puoleenväliin. Liian matala. Nyt alkoi jo kalkulaattori laskea. Huhhuh. Zonella vitoseen vastiksen puolelle ja vastatuuliputti mukiin. Par.
Ei se par niin huono ole varsinkin kun lähes koko kierros oli aikamoista taistelua. Sitten kisakeskukseen lasagnelle ja spekuloimaan.
Finaaliin lähdettiin pienin eroin. Yhdeksän väylää, ei pitäisi olla ongelma. Ei tuntunut jännittävän. Taisi kuitenkin jännittää.
Ensimmäinen väylä. Väylä 14, ok avaus puiden väliin. 35m korille. Zone polvelta loivaan alamäkeen jää vitoseen. Surkea putti alarautaan ja nelonen korttiin. Epäuskoinen fiilis siihen heti alkuun.
15 on se lyhyt alamäkiväylä vailla esteitä. Surkea avaus jää seiskaan. Vettä takana ja outoja ajatuksia päässä. Alarautaan ja kolmonen korttiin. Nyt piti jo puuskuttaa. Ei saakeli. Johto meni jo ja nyt sitten painitaan.
16. Kiukulla avaus melkein sinne päälle ja ensimmäistä kertaa Buzzz käteen. Bäkkärille oksien alta metriin. Vaikea väylä ja birdietä tulossa. Ei muuten mitään, mutta kaikki muutkin teki saman, joten ainoa hyöty oli etten jäänyt lisää.
17. Maagiset 140m. Tässä vaiheessa kävi jo riskinottokin mielessä. Maltoin kuitenkin mieleni koska ei tässä nyt montaa heittoa olla jäljessä ja pitää antaa mahdollisuus muillekin heittää huonosti. Todella matala fore vastatuuleen kyntää nurmikkoa ja tunnelmat ovat taas varsin alhaalla. Forella jatketaan. Ei kovin hyvä fore jää kymppiin vasemmalle. Paikalle tullessani huomaan siellä olevan myös keltaista narua OB:n merkkinä. DD makaa onneksi keskellä narua. Metri sisään ja ysimetrinen ohi koko laitteesta. Nelonen ja kärki karkaa.
Seuraavaksi siirrytään kolmoselle heittämään alaspäin. Starfire lähtee taas hyvin ja neljä mainiota avausta tähän. Puttaaminen jännittää niin paljon että ei meinaa tulla mitään. Keskelle laitetta ja kakkonen korttiin. Hyvä. Kärkimies ottaa kolmosen joten tilanne tasoittuu.
Nelonen, tuo hankala tiimalasiväylä on seuraava. Heitän kisan hallituimman avauksen kauniisti DD annukalla kenttään. Jatkoheitto ylös Buzzzilla ja Zonella viimeistellään paikka neloselle. Tässä kohtaa Kaitsun caddie kertoo minun olevan kokonaistuloksessa tasan Bertin kanssa. Kaitsu epäonnistui ylösheitossa ja otti kutosen, joten jäi kaksi meistä.
Kolme väylää jäljellä ja tuntuu että olen saamassa hommasta kiinni. Annukkaa pyörätielle loivaan ylämäkeen seuraavaksi. Liikaa vasemmalle ja puuosumasta oikealle. Hankala annukkaheitto tiedossa. Onnistun epäonnistumaan tuossa hankalassa heitossa ja kiekko lentää metsässä eikä pyörätiellä. Kymppi korille, mutta ei missään reikää. Joudun antautumaan väylälle ja neppaan kiekon kahteen metriin. Hitto. Bert pistää kympistä kolmosen sisään ja Kaitsun kolmonen tuo miehen taas heiton päähän.
Alamäkiannukkaa tiedossa. Nyt jo puhutaan Kaitsun kanssa taktiikkaa. Bert heittää ensin. Jos heittää korille niinkuin edellisellä kierroksella niin voitto menee sitten käytännössä siinä. Jos outtiin niin kolmonen riittää tässä vaiheessa tasuriin. Kolmospaikalle avaaminen tarkoittaisi, että pitäisi miettiä otetaanko riski ja haetaan sinne korille minne ei kertaakaan ole päästy.
Bert helpottaa miettimistä heittämällä foreässän kahteen metriin. Ok, se on sitten siinä.
Nyt keskitytään hoitamaan kakkossija kotiin. Vaihdan foren bäkkäriin ja tempaisen kiekon noin 20m päähän korista. Kaitsu on samoilla huudeilla, joten jännitystä on ilmassa.
Kaitsun yritys osuu alarautaan, joten päästään yrittämään. Feidaamiseen perustuva yritys menee aika läheltä, muttei osu.
Seuraava väylä nostokolmosten jälkeen on viimeinen. Vasemmalla oleva joki on kutsunut kaksi viimeistä kertaa ja ensimmäisellä kierroksella tein kakkosen. Aika hankala paikka. Onneksi Kaitsu avaa ensin niin päästään miettimään. Bert tosin laittaa ensin avauksen kymppiin ja ratkaisee kisan lopullisesti.
Kaitsu on valmistanut itselleen sopivan kiekon, joka lopuksi osuu tolppaan ja kuolee siihen. Jaahans. Kolmosen pelaamalla tasuriin ja kakkosella kakkoseksi. Hetken miettimisen jälkeen päädyn pelaamaan. Buzzz käteen ja tiille. Hermostunutta kiekon hypistelyä jonka jälkeen askeleet ja kiskaisu. Hitto, lähtee liian ylös ja vähän nokka pystyssä. Ei kippaa yhtään, joten alkaa feidaamaan. Osuu kuitenkin nurmikkoon ja kuolee noin metrin ennen jokea. Onnekasta. Pikkusen vasemmalle olisi tarkoittanut skipillä jokeen. Reilu kymppi koriin ja vähän ylämäkeä. Tilanne on selvä. Putti sisään ja Kaitsu jää taakse.
Putti ei oikein ole kulkenut, joten ihan hirveästi ei luottoa ole tekemiseen. Pakkohan se on heittää, joten käsi taakse ja kiekko koriin. Aikamoista, ei olisi ihan uskonut.
Bert missaa puttinsa alarautaan ja kolmosella voittaa kisan yhdellä heitolla. Spekulointi voi alkaa...
Olisiko kannattanut laittaa ne lyhyet siellä aluksi sisään? No tietenkin olisi, mutta kun ei ne menneet
Aikamoinen seikkailu. Olisihan se ollut hienoa voittaa Eurotourin osakilpailu, mutta eihän se huonosti mennyt.
Tästä tulikin nyt melkoinen romaani. Tällä kertaa sauna vaihtui lentokoneeseen, jossa oli sopivasti hetki käydä läpi viimeisen päivän seikkailut.
Ehkä joku jaksaa lukeakin, mutta oma tekeminen on aika helppo hahmottaa ja ehkä oppiakin jotain näpyttämällä ja ehkä tuupata se osittaiseen julkisuuteenkin.
Palkinnoksi saatu pieni kuutio johon on laserilla kirjattu kisan tiedot on erinomaisen hieno ja ennenkaikkea tarpeeksi pieni. Hieno palkinto.
Oulun poikien kanssa lähinnä seikkailin ja kiitos heille, seura oli hyvää ja juttujen taso juuri sopivaa.
Tutustuin samalla Derek Robins nimiseen mieheen (jonka olen toki tiennyt ennenkin) ottaessani hänet jakamaan huonetta. Mielenkiintoisia juttuja tuli käytyä läpi. Englantilainen Derek ihan oikeasti omistaa oman frisbeegolfradan. Sama mies on myös heittänyt frisbeetä pitempään kuin moni tämän foorumin lukija on elänyt. Iäkäs herrasmies siis kyseessä. Mainiota seuraa ja kovaa harjoittelua meikäläisen englanninkielelle.
Tuli siis romaani. Pahoittelut.
