Saunapalaverista koottua. Mökillä ensimmäistä viikonloppua. On se vain hieman erilaista istua saunassa ja katsoa järvelle ikkunasta kuin kotona veivata juttujaan kellarissa.
Facebookissa on jokin (en muista) yleinen keskusteluosio. Mielenkiinnolla seurasin hetken keskustelua säännöistä. Aika asiallisena pysyi keskustelu vaikka siinä keskusteli säännöt ja harrastelijapelaaminen.
Itse ainakin toivoisin, että seurojen viikkokisoissa hyvässä hengessä noudatettaisiin sääntöjä. Ensinnäkin useimmissa viikkokisoissa annetaan tuloksen perusteella palkintoja. Jos ei säännöillä ole niin väliä niin miten saadaan ns. oikea tulos ja mikä se sitten onkaan...
Toinen syy on, että viikkokisoista seuraavat kisat on jo sitten sellaisia joissa pitäisi ainakin pelata sääntöjen mukaan. Ajoittain kisoissa loksahtaa suu auki kun kuulee mielenkiintoisia sääntötulkintoja joita on kuultu joltain kaverilta joka on ehkä lukenut sääntökirjankin.
Oikeastaan olisi mielenkiintoista olla sellaisessa pelaajakokouksessa jossa kerrottaisiin ensin mitkä säännöt eivät ole voimassa
Kööpenhaminassa pelattiin Eurotouria tänä viikonloppuna. Koskapa ei ole maksavaa sponsoria vaimon lisäksi niin ihan joka paikkaan ei voi itseään lähteä tunkemaan. Siksipä tyydyin seuraamaan peliä kotisohvalta.
Sunnuntaina keli oli aika haastava ja kaikenlaista pääsi tuulessa tapahtumaan. En oikein tiedä miksi finaalit jäi pelaamatta, mutta kolmesta suomalaisvoittajasta kaksi on Nummelan frisbeeseurasta, onnittelut voittajille.
Tulospalvelu oli parempaa tasoa kuin DutchOpenissa, mutta jäi siihen vielä.
Ehkä Talissa sitten näytetään
Saunassa järvelle tuijottaessa kävin miettimään voitontahtoa. Osalla meistä voitontahto on niin kova, että keinoja kaihtamatta ollaan valmiita tekemään mitä tahansa voiton eteen. Se ei tietenkään ole hyväksyttävää.
Tietenkin sitten piti analysoida omakin pää siinä sivussa. Voittaminen on toki siistiä hommaa, mutta kyllä minä ennenkaikkea tykkään pelaamisesta.
Pitäisiköhän sitä voitontahtoa kaivaa jostain lisää? Auttaisiko se? Tulisiko siitä toisaalta lisää painetta voittamiseen kun se olisi tärkeämpää? Vai saisiko siitä sen viimeisenkin keskittymisen boostin voittaakseen sen kisan viimeisellä väylällä?
Jäi vähän epäselväksi, että onko voittaminen helpompaa jos siitä ei ole sellaista pakonomaista painetta päässä vai jääkö ne voitot ottamatta juuri siksi että kaveri tahtoo sitä enemmän.
Joukkueurheilussa ja kamppailulajeissa usein puhutaan siitä, että se voittaa joka haluaa sitä enemmän... Jotenkin tuntuu että näissä taito- ja tarkkuuslajeissa sillä ei olisi ihan niin selkeää merkitystä.
Kyseessä on tietenkin henkilökohtainen ominaisuus. Kuka kykenee parhaimpaansa paineen ja keskittymisen alla on vahvoilla ihan varmasti.
Pitänee jatkaa pohtimista. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla.
Ehkä löydän sieltä jostain vielä yhden vaihteen.