Frisbeegolf-forum.fi

Author Topic: Rakkaudesta lajiin  (Read 802052 times)

Offline gunners

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 438
    • View Profile
  • Oikea nimi: jari väyrynen
  • Seura: KKpBats
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #45 on: 01.12.14 - klo:11:50 »
Ensimmäinen osio todella järkevää ajatuksen virtaa. Tuohon mä juuri varmaan pitkälti kompastunkin, eli yritän enemmän kun mihin on eväitä!

Toiseen osioon voisin todeta että KIITOS työstäsi hallituksessa frisbeegolfin edistämiseksi, ja Juhalle tsemiä tuleville kausille.

-väykkä-

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #46 on: 03.12.14 - klo:16:50 »
Pitänee ryhtyä Väykän mentaalivalmentajaksi. :)

Tänään laitettiin postiin viimeinenkin paketti Movemberiin ja Moustache Openiin liittyen.
Samalla laitoin postiin First Run Destroyerin, jonka löysin varastostani. Sain kiekosta mielestäni kohtuullisen korvauksen ja tyytyväisenä sen pisti postin sedälle vietäväksi.

Tänään on sitten työn ohessa veivailtu joululahjakuvioita. Kaatiksen pelioikeuksia myydään joululahjaksi, eli jos kiinnostaa niin ottakaahan yhteyttä. Hinnat ovat samat kuin tänä vuonnakin.
Seuran osalta syyskokousta pukkaa ja ensi vuoden jutut tulevat sivusta jo syliin, aiemmin ei näin aikaisin ollut tarvetta olla tiedossa juuri mitään, mutta nykyään mennään jo täysillä ennen vuodenvaihdetta seuraavan vuoden juttuja.

Huhu kertoo, että Lohjan (joka on ollut lähiseudun hitain toimija frisbeegolf-hommissa) rataprojekti on saamassa tuulta alleen ja tänään on ihan oikean suuntaista askelta otettu :) Tästä varmaan tiedottavat ne joiden kuuluu siitä tiedottaa.
Suosittelisin Lohjan pojille seuran perustamista :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #47 on: 03.12.14 - klo:21:13 »
Täältä oman osaston kautta ajattelin huudella tuonne Aitattaren blogiin. Janne esitti siellä tuota alkoholin vaikutuksen alaisena pelaamisen eheyttävää kokemusta.

Itse olen senverran suorittava henkilö, että ei toimi. Olen kokeillut mennä varpajaisista golfkisoihin. Ei ollut hauskaa. Oli vähän huono olo ja selkeästi oli tiedossa miksi lyönti ei kulje. Kerran olen heittänyt frisbeetä muutaman oluen jälkeen. En pitänyt erityisesti kokemuksesta. Yritän aina heittää niin hyvin kuin osaa enkä erikseen osaa nauttia siitä, että tiedän kroppani tulevan eri synkroonissa jonkun aineen vaikutuksen takia.
Ymmärrän, että joidenkin mielestä sekä alkoholi että muut päihteet suorastaan kuuluvat tähän lajiin, mutta omasta mielestä ei sitten kuitenkaan. Toivon vain, että jos sinne kentälle jaksaa kantaa niitä tölkkejä tai muuta niin jaksaisi kantaa ne sitten tyhjänä myös pois sieltä.


Offline JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 630
    • View Profile
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #48 on: 04.12.14 - klo:16:28 »
Täältä oman osaston kautta ajattelin huudella tuonne Aitattaren blogiin. Janne esitti siellä tuota alkoholin vaikutuksen alaisena pelaamisen eheyttävää kokemusta.

Itse olen senverran suorittava henkilö, että ei toimi. Olen kokeillut mennä varpajaisista golfkisoihin. Ei ollut hauskaa. Oli vähän huono olo ja selkeästi oli tiedossa miksi lyönti ei kulje. Kerran olen heittänyt frisbeetä muutaman oluen jälkeen. En pitänyt erityisesti kokemuksesta. Yritän aina heittää niin hyvin kuin osaa enkä erikseen osaa nauttia siitä, että tiedän kroppani tulevan eri synkroonissa jonkun aineen vaikutuksen takia.
Ymmärrän, että joidenkin mielestä sekä alkoholi että muut päihteet suorastaan kuuluvat tähän lajiin, mutta omasta mielestä ei sitten kuitenkaan. Toivon vain, että jos sinne kentälle jaksaa kantaa niitä tölkkejä tai muuta niin jaksaisi kantaa ne sitten tyhjänä myös pois sieltä.

Sama siivouksen suhteen. En missään nimessä suosita alkoholin käyttöä normaalisti missään tilanteessa. Vielä vähemmän urheillessa ja fribailu on pahimpia lajeja, jossa alkoholia voi käyttää, kun se voi sotkea heiton niin, että turvallisuus kärsii. En myöskään suosita edes kokeeksi jännittämisen lieventämisen kannalta voimakasta humalaa, en edes keskivoimaksata. Ihan lievää vain ahdistukseen, ei muuhun ja vain kertakokeena. Ei normaalina toimintana. Syyt lienevät niin itsestään selvät, ettei niitä kannata listata enempää.

Arilla oli täyttä asiaa viime visestissä. Ihan sama, meneekö puihin fyysisesti, vai henkisesti, takkiin siinä tulee tuloksissa. Joten molempia puolia on tarvetta kehittää ainakin pois räjähdyksistä. Ennen kun maailman huiput nousivat yleisesti yli 1020 ratingin sanonta, että hyvän ja huippuheittäjän ero on tasaisuus. Kun maailman kärjen taso on parantunut, hyvät heittäjät jäävät jälkeen myös äärisuorituksissa, joissa huiput ovat pidemmällä silti aika tarkasti, joten eaglemahiksia ja vaikeilla väylillä pirkkomahiksia on huipuilla enemmän.

Ari on oikeassa siinä, että jos lähtee pelaamaan vastuksen mahdollisuuksien mukaan, selkään tulee itseltä äkimmin kuin toisen hyvyydestä johtuen. Siihen on syynsä, miksi yleensä ei hyökkää jossain kohdassa. Kun tietää, että useimmiten se rankaisee. On matematiikka, mitä pitkässä juoksussa seuraa liiasta aggressiivisuudesta. Poikkeuksena on mormaalia kuumempi peli. Sen varaan ei voi laskea, kun niitä kiessejä on häviävän pieni osuus.

Jotta voisi pelata vahvuuksiensa mukaan, pitää ensin kehittää edes yksi sellainen. Ja sellainen mielellään, joka mahdollistaa paremman tuloksen jahtaamisen. Puttaaminen parantaa tuloksia selvästi, mutta se ei ehkä ole paras vahvuuden hakeminen taktisella tasolla, vaikka onkin kingiä strategisesti. Harvemmin voi draivata ja lähestyä siten, että säästäisi heiton muuttamalla normityyliä luottaen siihen, että hyvä putti hoitaa lopun. Hyvä putti auttaa aina. Siihen pelkästään luottaminen lähtökohtana aimpin heittojen tekoon voi vaikeissa paikoissa silloin tällöin auttaa, mutta yleisenä lähtökohtana se ei mielestäni ole hyvä peruste vaihtaa kiekkoa ja heittoa aiemmissa heitoissa.

Ilman fyysistä riittävää terveyttä ei ideaalinen pääpeli auta, jos homma sortuu siihen ,ettei pysty toteuttamaan, mitä haluaa. Ainakaan riittävän tarkasti ja toistettavasti radan vaatimusten mukaan. Heittokäsivammaisena olen paininut tämän ongelman kanssa koko urani, joten se on tuttu juttu. n siis sano, että pääpelini olisi ideaalista. Ei se voikaan olla, kun käden hyytyminen ja muttuminen kesken kierroksen tuo koko ajan huolta, epäennustettavuutta ja kompensointitarpeen arvaamista ja siten tuuria mukaan heiton suunnitteluun. Minulla kädelle ei ole hoitoa. Toivottavasti sinun vaivoihin on hoito olemassa ja jaksat käydä hoidon läpi. yleensä lähes vaiva kuin vaiva lievittyy kunnon kasvattamisella.

Ketju on niin heikko kuin heikoin lenkki ja jos kroppa estää tekniikan tai tehot, ei ole oikein muita avaimia etenemiseen kuin vaivojen hoito. Vasta sitten voi treenata itsensä paremmaksi ja sen jälkeen kierrokset kertovat, mikä toimii ja mikä ei. Sitten vasta voi tietää, onko sinulla vahvuuksia. Jos on, ne kannattaa treenata toistettavaksi ja pitää pelin suunnittelun lähtökohtana. Toistettava tarkahko/tarkka vaakaheitto auttaa yllättävän monessa paikassa. jos sen saa aikaan, peli helpottuu kummasti. Se on vaikeimpia asioit tekniikassa monille, joten sen oppiminen saattaa helpottaa muidenkin heittojen hiomista selvästi.

Onnea ja voimia hallitustyöhön. Kiitoksia työpanoksestasi Ari!
« Last Edit: 04.12.14 - klo:16:45 by JanneRäsänen »

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #49 on: 04.12.14 - klo:18:11 »
European Open on ollut sellainen tapahtuma, johon on ollut hieno osallistua. Kolme kertaa olen saanut mahdollisuuden tähän ja nyt sitten näyttäisi kehitys menevän juuri siihen suuntaan kuin pitääkin. Isoihin kisoihin pääsee pelaamaan vain jos on tarpeeksi hyvä.
Hienoa.
Ensi vuoden European Openiin on ratingraja 970 ja omani hiipi juuri ja juuri 964... eikä se siitä taida ihan helpolla tuota kuutta pistettä nousta. Nythän olisi sitten hyvä syy treenata ja osallistua Tallaajien ratingkisoihin talvella unelmana 970 ja ilmoittautumisoikeus European Openiin.... Tosin talviliukkailla pelaaminen ei välttämättä ole ihan helppo yhtälö kun tähänkin asti olen pelannut aina niin hyvin kuin olen osannut. Aijai.
PDGA:n sivuilta tarkistettaessa taitaa tulla lisätuskaa... seuraavaksi listalta tipahtaa viime vuoden Syysmyrskyn 974 ja 1019... eli ennemmin mennään alamäkeen kuin ylämäkeen. Tarvitsisi käydä pelaamassa tonnin kiessejä.

Karsintakilpailujakin EO:hon on neljä, joista viisi parasta saa aina paikan. Mielenkiintoinen vaihtoehto tuokin. Ainakin on panosta jos tuollaiseen lähtee osallistumaan. Harmi vain ettei ole kuin avoin sarja :)

No, näinhän sen pitääkin mennä. Kilpailujen status nousee kun kaiken maailman höpöhöpömiehet ei mahdu mukaan. Näinhän se on muuallakin. Toki se aina kirpaisee vähän kun osuu omalle kohdalle.
Frisbeegolfista on tulossa yhä enemmän urheilua ja hyvä niin.

Pitänee alkaa miettimään jotain legendaarisia perusteluja miksi pitäisi saada villi kortti, se taitaa olla paras mahdollisuuteni kun ei tarvitse kilpailla....paitsi muiden hakijoiden kanssa :)


Toiseen asiaan. Vahvuuksilla pelaamisessa on sellainen puoli, että on loogista heittää forea jos se on maailmanluokkaa backhandin ollessa jotain sinne päin.
Frisbeegolfissa on aika selkeitä nämä osa-alueet. Backhand, fore, putti, upsit, lähestymiset ja mitä vielä. Ei näistä tarvitse olla minkään hyvä, että voi parantaa omaa peliä. Paino on sanalla oma peli.
Jos ei ole hurjan hyvä, voi jokin osa-alue olla silti parempi kuin jokin toinen. Itsellä on sellainen harhaluulo, että forella heitän tarkemmin kuin backhandilla. Ei sillä ole väliä onko oikeasti niin, mutta jos uskon siihen niin se onnistuu todennäköisemmin.
Ei tämä ole oikeastaan muuta kuin todennäköisyyksiä ja niihin liittyviä arvioita. Millä todennäköisyydellä osun tuohon aukkoon heittämällä backhandia? Entä forea? Muutaman prosentin isompi todennäköisyys tarjoaa mahdollisuuden todennäköisempään onnistumiseen. Se ei tarkoita onnistumista, mutta matematiikkaahan tämä vain on :)

Eihän tätä suoraan kukaan noin ajattele, mutta oma ajatus on sotkea tämäkin vain matematiikkaan. Jos se on vain matematiikkaa, siitä on mahdollisuus saada oikea lopputulos :)

Oli tuosta Movemberista jotain hyötyäkin. Pauligilta tuli viesti, että olen voittanut #kahviviikset "kilpailussa" kahvimukin ja kahvia.
Näin oli onnistunut tekemään myös Aittatar, joten meitä menestyjiä on siis kaksi :)
« Last Edit: 04.12.14 - klo:18:23 by Ari »

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Rakkaudesta lajiin
« Reply #50 on: 05.12.14 - klo:09:52 »
Huomenna sitten kisataan taas. Tällä kertaa karviskisaan lähdetään uudelle radalle sokkona. Viimeksi menin sokkona kesällä Vampulaan ja tuloksena huonoin kierros pitkään aikaan ratingin perusteella.

Käydäänpä nopeasti läpi meikäläisen draiverivarustus tällä hetkellä.

Vakain kiekko bägissä on Star Firebird. Käsi ei riitä käyttämään tätä yleispelaamiseen, mutta tuulella ja jyrkkiin mutkiin luotto on kova.
Näin vakaa kiekko on tietenkin pinkki.

Mennään vakausjärjestyksessä.
Star Starfire on ensimmäinen draiverini. Alkuun varmasti ollut ihan liian vakaa, mutta aika nopeasti monikäyttöinen eri kulumisasteissa. Näitä bägistä löytyy tällä hetkellä kaksi. Toinen aina uudenveroinen. Pommihysset menee Starfirellä.
Forella 80m ja luotettava feidi aika varmasti. Tykkään, tuntuu hyvältä käteen.

S-line First Run DD Discmanialta. Tämä kiekko on jotain sellaista joka sopii meikäläisen heittoon todella hyvin. Vähän alivakaampi kuin Starfire ja nämä Girst runit liitävät kuulemma paremmin kuin uudet DD:t hieman erilaisesta muovista johtuen. Näitä on bägissä kolme, luotto on kova sekä forella että bäkkärillä.
Forella alle sata ja bäkkärillä luotettavasti 110. Sopii käteen ja toimii.
Näitähän ei saa enää mistään ja meikäläisen varastossa on uutena vielä viitisen kappaletta. Onneksi kuluvat hitaasti enkä suostu näitä juuri hukkailemaan.
Bägissä on näiden kolmen lisäksi vielä yksi uudemman linjan DD, joka on selvästi vakaampi kuin nämä upeat harvinaisuuudet.

Uusimpana draiverina rakastuin toissakesänä Discraftin Crankiin ESP-muovisena.
Yleensä tuntuvat pahalta nämä leveärimmiset, mutta Crank tuntui hyvältä jo kaupassa. Tällä heitetään pitemmälle kuin muilla, olen Crankilla heittänyt pisimmät heittoni. Tämä on käsittämättömän suora kiekko kun sitä heittää sopivalla voimalla. Kuluessaan siitä saa pitkän loivan annukkakiekon, jolle on käyttöä esim. nummelanharjun vitosella. Crankia ei vastatuuleen heitellä, mutta omaan käteen sopii mainiosti.

FLX Surge SS edustaa kohtuullisen käytettynä jo erikoiskiekkoa. Uutena lentää kuin Buzzzz, mutta pitemmälle. Isot foreantsat ja jyrkemmätkin kulmat heitän tällä.
Alivakaa, mutta ei kuitenkaan liian. Välillä tähän saa bäkkärilläkin sellaisen tatsin, että reilun sadan metrin suorat heitot menee tällä. Mainio kiekko.

Alivakainta herkkua bägissä edustaa kiekko, joka on tilattu Amerikan ihmemaasta monta vuotta sitten. Kiekko on misprint jonkun häistä, lukee muistaakseni Drew and Corey tai jotain hempeää. Stämpin mukaan Surge FLX, mutta on ollut alusta asti alivakain kiekkoni. Todellisiin erikoistilanteisiin joissa pitää varmasti kääntää yli eikä palata koskaan takaisin. Käytetään ehkä kymmenen kertaa kaudessa.
Historian siipien havinaa, tätä ei voi korvata millään.

Näihin kiekkoihin olen ajautunut enimmäkseen siksi, että tuntuvat hyvältä kädessä.
Voisi olla parempiakin, mutta en ole löytänyt. Aktiivisesti en ole etsinyt.
Tuosta voi huomata, että tykkään Discraftin FLX-muovista ja Innovan Starista. Discmanian S-line on Innovan Staria ja Discraftin ESP on tarpeeksi lähellä. Kestävää ja tuntuu hyvältä kädessä.
Heitettäessä haluan kiekon tuntuvan siltä kuin se olisi osa kättä. Irroitusongelmia ei ole ollut enkä halua laittaa hiekkaa käteen koska se tuntuu liukkaalta. Hikeä hinkkaan pyyhkeisiin.


Sent from my iPad using Tapatalk

Offline gunners

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 438
    • View Profile
  • Oikea nimi: jari väyrynen
  • Seura: KKpBats
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #51 on: 05.12.14 - klo:11:00 »
Onnistuneita heittoja viikonlopuksi!
Jos en itse pahemman luokan dementikkona sunnuntaina muista niin muistuta että haluaisin aikataulun puitteissa rupatella Crank merkkisestä muovin palasta.
Kävin aamulla takapihan kentällä kiskaisemassa puuliiteristä löytyneitä vanhoja kiekkoja 12 kertaa testaakseni selän tilanteen.
Samalla tajusin ja pakko myönsin suurimman ongelmani frisbeegolf nimisessä liikunta muodossa.
Palaan aiheeseen julkisesti maanantaina....jos muistan!

-väykkä -

Offline wakabunga

  • Seniori
  • ****
  • Posts: 399
    • View Profile
  • Oikea nimi: Juho Väisänen
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #52 on: 05.12.14 - klo:11:25 »
Joo ihan hauska nähdä miten minä,sinä ja leksa selviydytään huomenna kun kaikki mennään uudelle radalle. :)

Offline Tapanote

  • Ylläpitäjä
  • Ylläpitäjä
  • Konkari
  • *****
  • Posts: 4 143
    • View Profile
  • Oikea nimi: Tapani Aulu
  • Seura: Tomoottajat, Kankaanpää / 7k, Turku
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #53 on: 05.12.14 - klo:11:37 »
Hyvin se menee. Ite kävin siellä Talin Tallaajien Talvisarjan kisoissa. Ensin treenikierros +7 ja sitten kisassa vähän seiftimmällä suunnitelmalla -3 ja -3. En tiedä onko ihan sama leiska käytössä, mutta koittakaa pistää mun "rataenkat" uusiksi.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Rakkaudesta lajiin
« Reply #54 on: 06.12.14 - klo:18:12 »
Pelikeli oli kohdillaan. 6.30 lähdettiin liikenteeseen ja räntää satoi.
Olin hieman huolimattomasti ilmoittautunut kisaan kun en sen enempää vaivannut päätäni... En tajunnut, että ei pelata normirataa, ei sinnepäinkään. Lyhennetty Karvisversio. Taputtelin itseäni hieman takaraivoon kun meinasi olla pimeää, sataa räntää ja oma vika kun ei lue ohjeita.
Ei huolta. Pelaaminen on aina kivaa ja varsinkin kun valmistautuminen meni siinä mielessä nappiin, että pysyin kuivana koko päivän.
TD:n ja Noukan kanssa kierrokselle. Onneksi oli opas mukana, en olisi kyllä ihan joka paikkaan löytänyt.

Heittäminen oli meikäläisen peruspeliä. Välillä hyviä, välillä erinomaisia ja sitten kaikkea muuta. Lähestymiset oli tänään taas isossa rollissa kun putti päätti olla eka rundilla hankalaa.
Pääsin myös kopauttamaan itseäni takaraivoon. Tyhmä.
50m lähestyminen. Matkalla yksi puu.
Jostain syystä oli pakko yrittää sen puun vierestä. Osuin puuhun, vähän.
Kiekko kymppiin korin yläpuolelle. Korin takana loiva rinne alas. Hyvä putti olisi korjannut tilanteen. Puttasin ohi koko laitteesta. Kiekko ojaan. Sieltä yläpantaan ja vitonen korttiin. Tyhmä. Ei vieläkään ymmärrä.
Tulokseksi 55 ja kolmoskorttiin toiselle kierrokselle. Leksa painoi 49, joten reilusti perässä odotetusti.
Ruokatauolla purin vaatteet patterille kuivumaan ja syömisen jälkeen vaihdoin osan vaatteista kuiviin. Erinomaista.
Ratapäällikön kanssa samaan ryhmään toiselle kierrokselle. Erinomaista.

Putti alkoi toimimaan ja tyhmät heitot jätin pois. Kaksi paremmin, eli 53.
Viidenneksi riitti tällä kertaa. Leksa pisti toisella 45 ja voitti ylivoimaisesti.

Toiselle kierrokselle jäi pari juttua. Rantaan päin heittäessä ensimmäistä kertaa en tajunnut järven olevan niin lähellä. Puuvajan peltikaton kautta hieno skippi järveen. Ob4. Toisella kierroksella midarilla jonka onnistuin melkein heittämään samaan järveen. Kolmonen. Surkea suoritus.
Kiitos nimettömälle kiekkoni palauttaneelle uimarille. Vanhalla ei tullut mieleenkään mennä järveen, siellähän on kylmää vettä.

Peruspeliä siis tänään, ei sillä tällaisissa kekkereissä pärjää. Aika paljon olisi pitänyt pystyä vähentämään jos olisi kolmen kärkeen halunnut.

Kisakeskuksessa on tilaa ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Vähän harmittaa ettei päässyt sitä pitkää pelaamaan, mutta eipä tuota olisi ehtinytkään...

Kivaa oli eikä harmita yhtään että tuli lähdettyä.
Huomenna sitten golfkentälle, jossa kaikki pelaavat ensimmäistä kertaa.
Tyhmät heitot pois ja tasaisuutta puttiin niin voi tulla vaikka neljänneksi.



Sent from my iPad using Tapatalk

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Rakkaudesta lajiin
« Reply #55 on: 07.12.14 - klo:17:05 »
Uusi päivä, uusi yritys.
Ruukin golfkeskus näytti parhaita puoliaan joulukuun alkupäivinä. Aurinko yritti olla näkyvissä ja pari astetta lämmintä tuntui eiliseen verrattuna mahtavalta.

Ratamestarit olivat suunnitelleet Karvikseen sopivan radan mielessään päivän lyhyys. Väylät olivat maltillisia eikä päivän parhaat tainneet tehdä yhtä nelsota enempää. Peli eteni nopeasti ja toiselle kierrokselle TD intoutui venyttämään yhtä väylää reilun sata metriä ja päästiin heittämään oikein kunnolla...metsään.

Ensimmäinen kierros alkoi osalta ihan kivasti. Putti oli perinteisesti kankeaa, mutta kolmosta isompaa ei korttiin tullut. Kakkosia sieltä täältä. Puilen välin paikkeilla tuli musta hetki kun avaukset, lähestymiset ja puttikin oli hetkellisesti ihan sekaisin. Taisi unohtua sekä juominen, että syöminen. Onneksi sattui sopivat väylät ja selvisin kolmosilla, tosin juuri ja juuri. 48 heittoa, jaettu kakkossija ja Hirsimäkeen kolme heittoa.

Toiselle kierrokselle siis ykkösväylältä. Tunnelma oli kohdillaan tuttujen kesken ja huonoa läppää riitti koko kierrokselle. Ykköselle liian lyhyt avaus ja kolmonen. Ei hyvä.
Kakkosväylällä piti heittää vähän alaspäin, onnistui mutta liikaa ja kiekko osui bunkkeriin. Pomppasi onneksi ulos, mutta kyllä siitä nelosen sai kun lähestyminen ei skipannutkaan ollenkaan. Jaaha, kisan eka nelonen.
Kolmosväylällä ihmeteltiin paria paskakasaa, jotka olivat ilmeisesti supikoiran jätöksiä. Melkein ok avaus paineli kuitenkin forella piikkisuorana lammen jäälle ja jäi sinne. Rakkaan DD:n kohtalo oli vaakalaudalla. Sain sen kuitenkin ongittua rannalle, ob neljä kuitenkin korttiin. Kaksi peräkkäistä nelosta kentälle, jolle ei nelosia pitäisi tehdä.
Seuraavakin väylä oli foreväylä ja sain ihan kelpo foren kehdeksaan metriin. Puttaaminen tuntui oudolta ja horjahdin putin jälkeen vasemmalla jalalla 10cm linjan etupuolelle. Katsoin Janneen joka totesi, heittoasentovirhe. Aivan oikein.
Eipä siinä muuta, mutta kun se meni sisään. Uusi yritys.
Eipä ole helppoa se. Eihän se tietenkään mennyt ja meni vielä seitsemään metriin. Kolmonen kuitenkin.
Sääntöjen mukaan pitää pelata ja hienoa, että löytyi mies huomauttamaan asiasta. Vielä merkintä tuloskorttiin ja seuraavalle väylälle.
Pakko myöntää, että neljäs kierros kahteen päivään ja tuollainen virhe kahden bogeyn jälkeen eivät olleet avuksi pelissäni. Onnistuin loppujen lopuksi tekemään viisi nelosta ja neljä kakkosta. 55 oli katastrofi. Tipahdin tulosluettelossa jonnekin kauas. Sain kuitenkin loppua kohti hieman hommasta kiinni ja lopetin kahteen kakkoseen joista viimeinen vielä hyvällä putilla.

Erinomainen kokemus. Ruma romahdus, heiton uusimisen epäonnistuminen ja silti sain väsyneenä vielä homman toimimaan. Hyvä.
Itse kilpailuhan meni tietenkin ihan perseelleen kun häviää itselleen seitsemän heittoa. Huono kierros, mutta erinomainen kokemus. Tätä pitää veivata vähän saunassa.
Kahden nelosen jälkeen ei ahdistanut vaikka laskinkin kilpailun voiton menneen joka tapauksessa. Uskoisin tuon heittoasentovirheen painaneen isoimman riemun senverran syvälle, että samaan syssyyn tuli sitten muutama virhe lisää.

Tämän kun saa puitua takaraivoon hyvälle mallille niin uskon tämän olleen kasvattava kokemus. En ole romahtanutkaan tähän malliin sitten kun TaliOpenin viimeisellä väylällä pelasin kutosen kun pelikirjan mukaan yli kolmosta ei voinut siihen ottaa...

Väykkä voitti selvästikin itsensä. :) hyvä.

Kisan jälkeen Jani taisi organisoida pikaisesti pituusheittokisan, jossa heitettiin klubitalon pihalta hienoiseen alamäkeen. Täytyy myöntää, että joillakin kiekko lähtee varsin nopeasti kädestä.

Kotimatkalla yritin olla avautumatta omista kokemuksistani ja pystyin siihen aika kivasti. :)



Sent from my iPad using Tapatalk

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #56 on: 08.12.14 - klo:12:56 »
Palaveri itsensä kanssa, lopputuloksia.

Jos ei kulje, pysähdy. Mieti hetki.
Väsyneenä pelatessa pitää jaksaa keskittyä paremmin.
Ihan selkeästi alkoi jaloissa tuntua pelaaminen, joten nesteytys ja ravinnon määrä pitää olla kohdallaan ettei mokella niiden takia.

Aika usein onnistun huomaamaan keskittymiskyvyn kaikkoamisen. Usein toki vasta muutaman oudon heiton jälkeen. Energiaa koneeseen ja kummasti taas saa pelin reunasta kiinni. Juominen on kesällä helpompaa, jos on kuuma niin muistaa juoda. Pitäisi vain juoda kylmemmälläkin, mutta kun litra vettä riittää koko päiväksi niin onhan se nyt ihan liian vähän vaikka miettisi miten päin.

Eli jälleen kerran perusasioihin. Tee asioita joihin voit vaikuttaa. Pitemmälle ei heitä vaikka riuhtoisi kuinka, energiatasapainosta huolehtiminen on useimmiten kuitenkin vain omissa käsissä. Keskity. Tee asioita joita osaat.

Puttaamisen kanssa menin eniten jumiin. Ei tarvitse ryhmätovereilta kysellä, mutta kyllähän se oli surkeaa. Läheltäkin pääsi ohi koko korista ja paluuputti jännitti sitten vielä enemmän. Putin jälkeen alkoi miettiä, että puttaanko mä oikeasti tuolla lailla. Eipä helpota tuollainen leipominen seuraavaa puttia. Eli ennen seuraavaa heittosessiota taitaa olla aika pienen puttirekonstruktion.

Tosin näyttäisi punkevan tuo ansaittu kesäloma päälle akuutisti ja siihen asti ollaan melkeinpä valoisa aika töissä...joten saattaa jäädä ihan ensi vuoden puolelle nämä treenit. Ensi vuoden puolellahan onkin sitten ihan kohta jo kevät. Sitä odotellessa.

Offline Flick Maniac

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 4 848
  • Discmania
    • View Profile
    • Frisbeegolf Club Keinukallio
  • Oikea nimi: Mikko Setälä
  • Seura: FGCK
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #57 on: 08.12.14 - klo:13:40 »
Hyviä pointteja. Tuo verensokerin/nesteen vajaus on vaan paha jos pääsee yllättämään, koska nautittu lisäenergia/vesi tulee melkoisella viiveellä käyttöön. Siksi pitäisi muistaa nappailla lisää tasaisesti jo ennen kuin huomaa vaikutuksen. Tämänhän nyt tietysti tiesi mm. kaikki.
Discmania Media Partner 2017-2019
Team Discmania, Discmania Ambassador

Link | P2 | Tactic | Origin | MD3 | MD4 | Anvil | Essence | FD | FD3 | Fortress | CD2 | DD3 | Rampage | Spirit
http://www.instagram.com/Crushing_Plastic
http://www.youtube.com/user/glaabaglooba

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 550
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #58 on: 08.12.14 - klo:18:19 »
Juuri sen takia se pitää jotenkin huomioida aina silloin kun sen virheen tajuaa tehneensä.

Itsellä on oikeasti vähän sellainen tilanne, että nälkä ei saa kierroksella yllättää. Jos ehtii tulla sellainen ajatus, että mitähän kotona on jääkaapissa tai ottaisiko pizzan ja perhepizzan tauolla niin se on sitten siinä se kierros. Hankaluuksia tämä aiheuttaa varsinkin isoissa kisoissa, joissa jostain syystä kierrokset kestää yli neljä tuntia.

Tuohon liittyen eiliseltä hyvä mielikuvaharjoitus: Yksin kentän kiertää tunnissa, kaverin kanssa 1h 15 minuuttia ja kilpailussa 4 tuntia. Silti on se 30s aikaa jokaiseen heittoon :)

Offline JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 630
    • View Profile
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #59 on: 09.12.14 - klo:21:23 »
Rankemmissa urheilulajeissa tulee turpaan vielä pahemmin, jos ei syö ja juo. Vaikka yritän pakottaa itseni juomaan ja syömään pyöräillessä, ei se ole helppoa. Se pitää olla rutiinina ja tiedostettuna asiana. Janon tunnetta ei saisi tulla ja jos tulee, on jo myöhäistä, eli kauhea kiire kitata, ettei menetä lisää tehoja. Fribassa ei sentään krampit ole niin suuri riski kuin hikiurheilussa suurella pulssilla. Jos on nälkä, aika moni menettää keskittymiskyvyn. Onko kenelläkään kokemusta ruokavalioiden eroista? Luulisi sokeripitoisen (peruna ja pasta lasketaan mukaan) ruokavalion syöjän verensokerin romahtavan pahemmin kuin kuitupitoisen pitkään energiaa vapauttavan ruoan sokeripiikittömän syömisen harrastajan. Sokeripitoisen safkan syöjällä verensokeri hyppää liian korkeaksi nopeasti syömisen jälkeen ja putoaa myös äkkiä liian alas. Ongelma kasvaa, koska kroppa vertailee huipputasoon ja kun on laskeuduttu lähelle normitasoa, kroppa luulee, että nyt on nälkä, joten nälän tunne alkaa etuajassa. Terve keskittymiselle ja virkeydelle. Terveellisemmällä ruoalla, veren sokeriarvo eivät pomppaa taivaalle ja laske nopeasti liian alas, joten nälän tunne tulee harvemin ja myöhemmin, jolloin tulee automaattisesti syötyä vähemmän, ehkä joskus harvemminkin. Tosin jälkimmäinen skenaario vaatii sopeutumista, kroppa ei totu pois sokereista nopeasti. Tai edes sokerien vähentämiseen. Disclaimer, muilta luettua ja en ole asiantuntija, joten en osaa arvioida, onko nuo väitteet korrekteja.