Rakkaudesta lajiin

[Kempster]

Mä luulen että lauantain Ice Age -kisassa TD Toivonen tarjoilee jänniä spesiaaliväyliä ja luonnontiitä! Eli mielenkiintoista tulee taas olemaan... ainakin viime viikolla Talissa pärjäs mukavasti nastoilla

[Aittatar]

Lauantaina siellä herrasmiehet hakkaili tiimattoja auki, jos nyt niiltä pääsee noissa kisoissa heittämään.

[Ari]

IceBowl.

Koko viikko meni valmistautuessa kisaan. Töiden lisäksi rakennushommia kahdessa kohteessa ja perjantain viimeistelyharjoituksessa kanniskelin betonisäkkejä rinteessä ja askarreltiin saunan lattiavalu mökille.
iPhonen mukaan kiipesin 54 kerrosta ja reilut kymmenen kilometriä omalla mökillä...

Ville tuli aamulla hakemaan aika jäykän kaverin kyytiinsä. Kaksi viikkoa sitten oli heitetty kiekkoa viimeksi Meikussa.

Ensimmäisellä kierroksella kädessä tuntui olevan sellaisia jänniä kovia paikkoja ja oli isoja vaikeuksia heittää sopivalla voimalla oikeaan suuntaan. Harvoin tosin olen heittänyt Talin lyhyellä kutosella avauksen kuuteen metriin. Enkä useinkaan ole putannut siitä kuudesta metristä kolmea kertaa osuen joka kerta koriin.
Huonoja heittoja luvattoman paljon. 59 korttiin, hävisin bagtagin Villelle ja sijoitus oli siellä jossain. Seitsemän heittoa kärkeen.

VIP-palvelut oli kohdillaan ja meistä huolehdittiin hyvin. Ruoan jälkeen oli kahvia ja konjakkia.
Lämpimässä syöminen tuntui mukavalta ja perinteisesti VIPien kesken on mainio tunnelma.

Kakkoskiessille Jaanin ja Petterin kanssa. Vitoselta aloitettiin ja tuurikin kääntyi heti. Tuurilla metsikön läpi putille ja kakkonen, paransin kahdella. Hiphei.
Käytännössä peli ei ollut mitään ihmeellistä, mutta kykenin pysymään useimmiten väylällä ja jätin hölmöilyt pois. En tainnut pistää yhtään sisään yli kympistä, mutta pääosin sieltäkin oli hyviä yrityksiä.
Ihan mainiota peruspeliä, 52 korttiin ja hieman yllättäen nousin tuolla toiseksi.

IceBowl on mielestäni mainio perinne. Mielelläni osallistun tällaisiin tapahtumiin joissa voi olla mukana tekemässä hyvää pitämällä itse kivaa. Kiitos jälleen organisaatiolle, homma toimii ja siinä on hyvä meininki.

Keli oli mainio kevätkeli. Ei satanut ja kenttä oli aika hyvässä kunnossa ajankohtaan nähden.

Selkeästi pitää kauden alkua kohti lisätä heittämistä niin saa touchin paremmin kohdalle.
Kiekkoa ilmaan ja selkäranka alkaa lähettää oikeaa viestiä.

[Ari]

Eilen tuli käytyä Kaatiksella. Pelaajia oli aika reilusti, mutta kyllä tuonne mahtuu. Itse edettiin kuuden hengen ryhmässä, joten peli kesti senverran pitkään että jouduin denffaamaan tiukan kilpailun. Lapsi kun piti viedä omaan harrastukseen niin sitten priorisoidaan.

Muutama huomio jäi taas takaraivoon. Siellä jossain selkärangassa on hyviäkin heittoja. Näyttäisi useimmiten heitto menevän pieleen kun aivot antaa vedon loppuvaiheessa käskyn vetää vähän kovempaa. Ja sitten vedetään. Metsään.

Kaatiksella on pelimielessä hieman enemmän lunta kuin kummun päältä otetut mainoskuvat antavat ymmärtää. Liukkaus aiheuttaa vauhdinottoonkin turhaa sutimista, josta päästään ikuiseen ongelmaan. En osaa pysäyttää vauhtia vaikka meinaisin kaatua. Heitto lähtee vaikka huonostakin asennosta. Tämä aiheuttaa kilpailuissa ajoittain tyhmiä virheitä. Harvoin se paremmin lähtee kuin oli ajatellut. Tähän pitäisi keksiä jokin keino keskeyttää heitto jos vauhdinotto on epäkurantti.

Muistikuvia eiliseltä. Vitosen avaus oli yksi parhaita ikinä ja puttasin kahdeksasta metristä nelosta. Nelosia ei kovin montaa ole tullut takatiiltä tehtyä, joten talviheitoiksi erinomaisia.
Ysin avaus puuhun ja kakkonenkin huono. Nelosheitto olikin sitten erinomainen annukka puut kiertäen. Meikäläisen annukka on yleisesti ottaen lapsenkengissä. Tapani taisi meikäläisen annukkaa kehuakin jossain selostuksessaan. Hienoa olla kuuluisa, toisaalta ehkä osaamisesta olisi mieluummin

Yleisesti ottaen peli ei ollut kummoista, mutta puttaamiseen pitää saada voimaa. Näyttää menevän suoraan jos vain uskaltaa putata.
Onhan tuo heittäminen nyt vain kovin mukavaa. T-paitakelejä odotellessa.

[Ari]

Perinteinen kunnonkohotuskorkeanpaikanleiri on vuorossa. Kaksi viikkoa Levillä keräten reisiin jerkkua rinteestä.

Frisbeehommia touhotetaan paikanpäältä. Ajankohtaista näyttäisi olevan kisahakemukset, seuran verkkarit, uusien korien hankkiminen ja muut keväiset seuran toimintaan liittyvät touhut.

[Ari]

Vaimo toi kaupasta tullessaan Polarin Loop aktiivisuusmittarin. iPhonen askelmittari oli pari viikkoa käytössä.
Ikää kun alkaa olla ja ilmeisesti ylipainoakin niin ajattelin tekniikan avulla vähän hahmottaa miten paljon oikeasti ihmisen pitäisi liikkua kyetäkseen syömään edes suhteellisen normaalisti.
Olen ollut aika reipas poika syömään aina, joten liikettä pitää saada todennäköisesti reippaasti enemmän kuin normipäivinä tulee.

Saapa nähdä kauanko tätä jaksaa vai tuleeko sellainen ahdistus, että jollain tekosyyllä unohtaa mittarin kädestä mancaven laatikkoon...

[Ari]

Aktiivisuusmittari tuntuisi olevan ihan hauska vehje. Aika kivasti näyttää miten tulee nukuttua.
Harmillisesti kuitenkin tuo laskettelu näyttäisi olevan liian monimutkaista laitteelle.
Kuuden tunnin laskettelu näyttää kolmen minuutin juoksua, puolen tunnin kävelyä, 2,5h seisoskelua ja useamman tunnin istuskelua loppuillasta.
Jaloissa tuntuu kuitenkin. Olisihan se hienoa jos näkyisi mittarissakin.

Varmaankin sekoaisi tuo laite jos se luulisi meikäläisen seisoskelun nostavan pulssin tuonne vauhdikkaan kurvailun aiheuttamalle tasolle

Frisbeekorikin on nähty.

[Ari]

Olen tässä taas kevään tullessa huomioinut ihmisten valtavan puttitreenimäärän. Hieman huolestuttaa omasta puolesta kun ein näyttäisi puttirallit treenimielessä kiinnostavan tarpeeksi.

Hauska nähdä miten tämä valtava puttitreeni vaikuttaa peliin. Tuskin heikentää puttia kuitenkaan treenaaminen.

Pitänee harjoitella lähestymiset siihen kuntoon, ettei tarvitse putata yli vitosesta. Taidan valita sen vaihtoehdon.

[Ari]

Toista viikkoa pohjoisessa korkean paikan leirillä. Yhden yhtä kiekkoa ei ole ollut mukana, ihan tarkoituksella.
Vaikka tuo aktiivisuusmittari ei laskettelua huomioikaan niin jostain syystä päivittäinen reipashenkinen 6-7 tunnin laskettelu saa reidet kipeytymään huomattavasti. Mitä lie säteilyä takaraivosta

Seuran jäseniä tipahtelee nyt kiihtyvään tahtiin ja erilaisia juttuja touhaillaan lähes päivittäin.
Parina aamuna herätessä muistan heitelleeni hienoja heittoja, mutta taisivat olla unta vain.

Etelässä on kuulemma jo melkein kesä, joten täältä onkin mukava palailla ensi viikolle töiden ja harrastusten pariin.

[Ari]

Muiden blogeja lukiessa saa aina välillä ideoita omaankin. Aitattaren blogikeskustelussa päästiin seiftaamisen ja omien parien pariin. Mainiota.

Tapanin seiftaaminen näyttää varmasti erilaiselta kuin jonkun muun seiftaaminen. Tästä päästäänkin taas siihen omilla vahvuuksilla pelaamiseen.
Tapanin vahvuudet on eri kuin mun vahvuudet ja siksi Tapani miettii eri lailla näitä kuin meikäläinen, saati sitten joku muu.

Talin ykkönen on hyvä esimerkki. Itse olen laskenut aika lailla samalla lailla kuin Tapani, neloseen on mahikset ja vitonen pitäisi pystyä ottamaan ilman mokellusta.
Avaus taitaa olla meillä vain erilainen vaikka en tiedäkään miten Tapani avausta lähestyy...
Avataan oma paketti. Jos kierros aloitetaan ykköseltä niin otan käteeni FLX Buzzzin ja pyrin heittämään suoran heiton. Pääsen maltilla sellaisen 90m ja olen siinä mutkan lähistöllä. Hyvä avauksen jälkeen forella kakkosheitto ja matkaa pitäisi olla enää 50-60m joka suoritetaan hieman paikasta riippuen joko forella tai bäkkärillä sillä samalla Buzzzilla.
Helppo nelonen, mutta vaatii meikäläiseltä noin 2,5 hyvää heittoa. Vitoseen saa heittää yhden vähän huonomman jos ei mennä outtiin.
Jos kierrosta on takana jo vähän enemmän voi fore tuntua paremmalta. Silloin mennään foreantsalla kovaa.

Nämä ovat siis ns. seiftiosaston heittoja. Riskin otto ei omalla kohdallani juurikaan kannata kun käsi ei riitä kolmoseen kuitenkaan. Voisin avata Crankilla, joka menisi kuitenkin joko oikealle metsään tai outtiin vasemmalla.
Tämähän on siis vain matematiikkaa. Kuinka isolla prosentilla kiekko on kentällä tai siellä mihin sen halusin...
Koskapa tämä on urheilua, tapahtuu matkalla kaikenlaista jota ei ollut suunniteltu. Eipä tämä muuten mielenkiintoista olisi ollutkaan.

Tänään kahden viikon tauon jälkeen rohkeasti Kaatikselle, joka onkin vuodenaikaan nähden mainiossa kunnossa. Tervetuloa testaamaan 19 väylää... Muistathan kuitenkin, että Kaatis on maksullinen rata...
Ykköselle tälle päivälle tyypillinen fore. Liian hiljaa. Korille kymppi puskien välistä alamäkeen. Bagtagia oli tarjolla joten päätin yrittää. Alarautaan ja rollit metsään. Helppo nelonen ekalle väylälle. Kakkoselle vitonen, joten kahden väylän jälkeen ei paljon kerrottavaa jälkipolville ole.

Kaikenkaikkiaan raportin voi jättää tähän. Lopputulos taisi olla yhdeksän päälle radan parin, joka ei todellakaan ole häävisti. Kaikenlaista outoa sattui matkalla. Esimerkkinä väylän 11 umpisurkea ysi johon mahtui matkalle pommiannukkaa, sneppiforea, ylikääntyvä kiekko vastatuuleen ja alamäestä tuulella lähestymisen vaikeus. Järkyttävää, mutta silti yritin joka heitolla.
Puttaamisesta pitää muistaa vain yksi asia. Saata. Yksinkertaista.

BagTag numero 11 roikkuu kuitenkin minun bägissäni koska Jani pelasi vielä huonommin

Väylälle 17 hukkaamani First Run DD on jälleen oikeassa paikassa. Avauksen jälkeen päätin vielä seikkailla oikean kautta ennenkuin kasvukausi alkaa vähän etsimässä syksyllä hukkaamaani kiekkoa ja siellähän se oli kiltisti talvehtinut. Erinomaista, näitä kun ei haluaisi turhaan hukkailla.

[Ari]

Jotta tekemistä olisi tarpeeksi kävin laatimassa liiton foorumille vaalipuheen.
Asetun ehdolle liiton hallituksessa vapautuneeseen paikkaan kevätkokouksessa.

Jäi ilmeisesti vielä jotain tekemistä kun pitää takaisin yrittää tunkea

Kokouksesta tuleekin mielenkiintoinen vaalien osalta. Ehdokkaita on ilmoittautunut etukäteen vaikka vasta kokouksessa voi ehdokkaita ehdottaa. Tämä on tietysti hieno asia, koska seurojen edustajat valitsevat kenelle äänensä jakavat ja nyt on mahdollisuus kaivaa oma ehdokas kohdalleen etukäteen.

Muutenhan kokouksessa lähinnä tarkastellaan viime vuotta.

[Ari]

Tänään työt oli tehty jo aamuyhdeksältä. Yövuoron päätteeksi on aina hyvä vähän harrastaa.
Tänään on käyty pelaamassa Nummelanharjulla. Itse pelaaminen ei ollut mitenkään erityisen ihmeellistä vaikka puttaaminen kulki eilisen muistiharjoituksen jälkeen ihan kivasti.

Tänään on kuitenkin pohdittu paljon. Ajatuksia jotka saivat aikaan myös hieman toimintaa.

Viikkokisatouhuja on mietitty. Homma alkaa olla paketissa ja saatiin NFS:n osalta sellainen paketti jossa Nummelanharjulla pelataan perinteisesti tiistaisin ja alustavasti joka toinen torstai heitellään frisbeetä Kaatiksella.
Sehän oli helppoa kun saatiin vain oikeat henkilöt mukaan. Hyvä.

AM2-tourin organisointi on aiheuttanut erilaisten mahdollisuuksien pohtimista, sain kuitenkin pohdintaan apua joten eiköhän se siitä sekin.

Aiemmin jo oli hieman mietiskelty miten vastata yksinäisyyden haasteeseen. Entä jos ei olekaan peliseuraa juuri silloin kun haluaisi?
Tänään päädyttiin sitten kenties jo hieman vanhanaikaiseen treffipalveluun. Perustettiin Facebookiin ryhmä. Frisbeegolfseuraa Vihti. Siellä sitten yksinäiset voivat etsiä peliseuraa meidän kunnan alueelta.
Tällaisia ryhmiä on varmaan muitakin, mutta tokihan me ajateltiin että jos tämä leviäisi tällaisena koko Suomeen niin voisi vieraalle paikkakunnalle mennessä helposti Facebookista hakea oikeannimisen ryhmän ja löytää itselleen paikallisoppaan peliseuraksi. Saapa nähdä miten lähtee tämä käyntiin. Tehty mikä tehty.

Illalla sain puhelun jossa asetettiin joitain asioita mielenkiintoiselle näkökannalle. Jos nyt ei henkilöidä liikaa niin lähestytään asiaa vain asiana. Asia liittyi siihen voiko frisbeegolfkentän perustamalla ansaita rahaa.
Keskustelun aikana jouduin kertomaan, että tällä hetkellä on mielestäni mahdollista perustaa kenttä joka pyörittää itse itseään ja tuottaa senverran että voidaan varautua tulevaisuuden laitehankintoihin.
Samalla pohdittiin frisbeegolfin maksuttomuutta ja verrattiin vähän muihin lajeihin.
Uusi näkökulma tulikin juuri tästä. 70-luvulla syntyneet ovat olleet nuoria 80-luvulla. Silloin kunnilla, firmoilla ja jopa monilla ihmisistäkin oli rahaa. Olen monelle kertonut kuinka jalkapallon kausimaksu oli 5 markkaa. Junioreille tiedoksi, että markat olivat käytössä oravannahkojen ja eurojen välissä. Kausimaksu oli siis nimellinen ja siihen kuitenkin kuului peliasut, sukat, matkat ja kaikki. Kengät joutui pyytämään äidiltä.
Rahaa siis oli eikä mikään maksanut mitään. Kunnat pystyivät panostamaan. Hienoa.
Paitsi että se aika oli ja meni. Nykyään valtiolla, kunnilla, firmoilla eikä ihmisilläkään ole joutorahaa. Harrastukset maksavat isoja rahoja. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet, että on lajeja jotka eivät maksa. Hiihto tuli mainittua ensimmäisenä. Nykyään etelässä joudutaan melkeinpä tykittämään lunta jos halutaan hiihtää...ylläpidosta tulee joka tapauksessa kuluja jotka kunta suorittaa kunnes liikuntatoimesta on nipistetty liikaa eikä ole henkilökuntaa.
Frisbeegolf on tuotu tällaiseksi lajiksi. Ihmiset ovat oppineet että laji ei maksa ja maksuttomuudesta halutaan pitää kiinni.
Joku kuitenkin maksaa ne kustannukset. Jos halutaan hyväkuntoista kenttää, siihen menee rahaa. Raha ei tipahda enää kunnan toiminta-avustuksena joten se raha pitää tehdä muuten. Käytännössä helpoin tapa on pyytää käyttäjiltä korvausta.
Tämä laittoi hieman miettimään. Keskustelu kesti yli tunnin ja aaltoili sinne tänne.
Onko oikein, että frisbeegolfkenttä on maksullinen? Onko oikein vaatia, että frisbeegolfkenttä on maksuton?
Onko mahdollista tehdä ns. kunnollinen frisbeegolfkenttä esim. sponsorivaroin? Mistä otetaan se sponsori joka esim. kattaa kaikki Kaatiksen kulut mahdollistaen ihmisten maksuttoman harrastamisen? Maksaako nykyään kaikki?
Voiko jonkun ihmisen harrastaminen kaatua siihen, että kentällä on viiden euron päivämaksu? Mitä sillä vitosella saa jos vertaa muihin asioihin? Aivan liikaa kysymyksiä. Menen saunaan.

[Ari]

Työpäivä jatkui hieman yllättäen, mutta onneksi työkseenkin voi frisbeegolfata.

Itselle muistutus. Jaksaa keskittyä ja heitä kunnolla. Jostain syystä ihminen yritti tänään heittää järjestää väyliä lyhyeksi.
Ja onnistui siinä.

Nummelanharju 5500 askelta.

[Ari]

Viikonlopun Jääkarhunmetsästyksen finaaliin valmistautuminen näyttää tapahtuvan ihan vain mentaalipuolella. Sekin lienee tarpeen.
Sunnuntaiaamuna siis Jääkarhua metsästämään ja iltapäivällä sitten liiton hallituksen kokoukseen. Siinähän se sunnuntai meneekin mukavasti.

[Ari]

European Openin fundraiserit VRocit on mitä mainioimmin tuotteistettu kiekko. Sain itsekin mainoksen sähköpostiin, mutta kun en ihan koko aikaa siellä roiku niin en ehtinyt edes nähdä näitä uutuuksia kun ne olivat jo menneet.

Moraalikysymykseksi nouseekin nyt Facebookissa se, kun jotkut ovat haistaneet markkinaraon...Facebookin kiekkohuutokauppaan näitä fundraisereita tipahti useampia heti kun ne olivat postissa tulleet. Meni hetki kun ensimmäiset esittivät kysymyksen tarkoituksenmukaisuudesta...onko oikein hankkia kiekko 24,90€ ja pistää se myyntiin heti 25€ pohjahinnalla?
Eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Jokaisesta näistä kiekoista on tarjottu yli 25€ vaikka ne olisi laitettu nollapyynnillä. Näin se frisbeegolfkin kehittyy.

Silloin kun aloitin pelaamisen (ei siitä nyt niin kauaa ole) niin silloin tällöin joku teetti jollain logolla olevia kiekkoja. Aika moni koki rahojen menevän hyvään tarkoitukseen ja osti näitä kiekkoja. Tässä välissä oli jo aika kun näille erikoiskiekoille ei ollut oikein tilausta...
NFS:n logolla 50 Rocia meni hiljalleen kaupaksi vaikka ne olivat juuri niitä Roceja joita kaikki Roc-miehet himoitsivat.
Mainiosti tuotteistettu tuote siis tämä VRoc. Paljon keskustelua eikä sellaista siltikään ole vielä monen kädessä. Näin toimii onnistunut mainoskoneisto

Kannattaako niitä omia kiekkoja sittenkin säästää...jos vaikka niitä sittenkin joku joskus ostaisi isolla rahalla...