Tehdäänpäs väliloikka tuolta Arin ansiokkaasta ketjusta.
On todella suuri ilo ja kunnia tulla noteeratuksi Janne Räsäsen puolelta. Olen aina A: ihaillut B: ihmetellyt Jannen kykyä diagnisoida pelaajien tekniikkaa ja terveyttä. Ihan oikeasti en ymmärrä, kuinka hän jaksaa kirjoittaakin niin pitkiä analyyseja. Ja ajattelen sitä pelkästään positiivisesti!
Olet(tte) varmasti oikeassa siinä vahvuuksilla pelaamisesta. Mutta kuten jo olen kertonutkin, niin niitä ei allekirjoittaneella yksinkertaisesti ole. Rehellisesti sanottuna jos pidän vertauskuvana grandmaster luokkaa. niin olen draivin pituuden suhteen varmaankin siinä keskitason luokkaa. Draivin kontrollin osalta varmasti luokkani huonoin.
Lähestymisissä lienen alempaa keskitasoa, ja putissa kuulun niihin häntäpään suorittajiin.
Heitän rystyltä, koska fore heittoni ei ole edes auttava,ja olkapää ei kestä juuri minkäänlaista upsia. Joten olen hyvin yksipuolinen heittäjä. Hyzerissä olen mielestäni aika hyvä ( no niin löytyihän se vahvuus! mutta pelkällä hyssellä ei pitkälle potki), annukka on alkanut sujumaan kohtuullisesti.
En kuitenkaan pidä edellämainittuja niiiin tärkeinä heikkouksina, koska aina silloin tällöin joku väylä menee ihan loistavasti, eli kyllä jossain piilossa jotain on.
Sen sijaan mun pelaaminen on suoraan sanottuna perseestä! Kokonaisuudessaan yhdellä kierroksella tulee niin paljon sellaisia epäonnistumisia, ettei niihin pysty kukaan., puhumattakaan koko kisassa. Mutta laitan sen jonkin verran vähäisen kilpailemisen piikkiin. Esim. jatkuvat ns. sankariheitot pilaavat aina kierrokseni, en jostain syystä pysty hillitsemään itseäni kun sen sankariteon paikka tulee vaikka kuinka pelikirjassa lukee että tänään väyrysen akan poika pelaa fiksusti. Ja yksi juttu on tietysti se kontrolli...jos on joku puuportti niin ikinä en siitä selviä. Tuohon asiaan Janne jo jossain ketjussa puuttuikin, ja sekin teksti oli ASIAA! kiitos!
En tiedä miten olet tietoinen krempoistani? Takareidet, varsinkin futiksessa hajonnut oikea reisi huutaa hoosiannaa jo 200 metrin kävelyn jälkeen. Alaselässähän mulla on ongelmia alimman lannenikaman vioittumisen takia, sekin rukoilee armoa aina kun lähden kiekkoa viskomaan. Olkapään kipu repii hermoja! Ja olenhan kropaltakin Jaanin ja Essin ihannoima matalajalkainen pullukka( Lallyn malli) onnettomalla liikkuvuudella varustettuna. Rakas vaimoni joutuu koko aika olemaan valmiustilassa että joutuu sitomaan nauhat mun kenkiin, kun en enää itse niihin ylety.
Ja koska olen ollut itsekin joskus alle 100 kiloinen niin tiedostan toki ettei olemukseni ja fysiikkani tällä hetkellä ole sitä parasta A-luokkaa edes frisbeegolfiin. Mutta kuitenkin en usko että sen takia heitän huonosti.
Kiitos Janne kannustuksesta, ja myötätunnosta! Jatka vaan kirjoittelua koska uskon että olet monia auttanut resepteilläsi.
Ja minä en ihan heti luovuta, joten uskon vielä huomiseen