Touring Amateur

[Ari]

Olen joskus heittännyt leikkimielellä Starfirellä isoa hysseä tyynellä kelillä, mutta kyllähän tuo on meikäläiselle rauhallinen Buzzz väylä.

[ReTeeNalle]

Paninpa keskiviikkona halliharjoitellessa merkille, että midarien ja putterien heittäminen on tällä hetkellä aivan hirveää. Tänään oli hyvä sää ja rata lähes tyhjä eli miksipä ei lähtisi vähän treenaamaan? Nutsaciin muutama putteri ja midari ja Talin talvileiskaa kiertämään.

Aika paljon oli vieläkin hakemista kun rutiini on päässyt pahemman kerran katoamaan. Midarit alkoivat totella kuria herkemmin, mutta suorien putteriheittojen kanssa on vielä tekemistä paljon. Talvileiska on toki helpompi ja lyhyempi kuin normaali joten suuria johtopäätöksiä ei kiertämisestä voinut tehdä. Midarit pysyvät helpommin väylällä kuin metsästystarkoitukseen laaditut kiekot ja pareja tulee helposti. Pöröjä olikin sitten aika paljon vaikeampi keräillä kun pitempään avaukseen midaria joutuu pieksämään aika lujaa. Ensi viikon hallivuorolla voisi purra toista kättä ja heittää toisella kädellä pelkkiä puttereita eikä innostua siihen normaaliin mielettömään draivaamiseen (joka määritelmällisesti on mielettömän kivaa).

Ensi viikon lauantaina Kauden Päätös Julkujärven Kuulaaksossa. Kisaleiskasta ei ole mitään tietoa, mutta mukaan tulee pakattua satavarmasti liidokit ja upsikiekot.

[ReTeeNalle]

Eipäs tullutkaan mitään pelikirjaa kirjoiteltua Julkujärven kisaan vaikka tarkoitus oli. Kisan nimi oli Kauden päätös. Nimi vaikuttaisi pitävän paikkansa, koska minun kisakalenterissani ei ole enää yhtään kisaa tämän vuoden puolella. Tässä kohtaa voisi ruveta tekemään jo jotain vuosikatsausta, mutta taidan odotella vielä seuraavan PDGA-päivityksen siihen juttuun.

Lähdimme Helsingistä nelihenkisellä seurueella (Rockyz, minä ja 2 muuta) ja tarkoituksena mennä vähän pidemmällä kaavalla kun kyseessä oli erittäin todennäköisesti viimeinen PDGA-kisa tälle vuodelle. Kisa oli sunnuntaina, mutta menimme paikalle jo lauantaina. Kiertäessä tuli vähän haettua erilaisia avauksia ja ihmeteltyä muutoksia. Muutoksiahan oli tullut paljonkin kun joku oli ottanut ja tehnyt radan läpi kevyen liikenteen väylän. Koska kisassa ei pelattu väyliä 7-9 niin jätimme ne väliin. Treenikierros kovassa tuulessa toi tulokseksi +4, mikä olisi melko taskulämmin kisatulokseksi. Neljä päälle koostui jokusesta pöröstä, mutta surkean monesta bogista eli tyytyväinen ei pystynyt olemaan.

Treenien jälkeen oli ruokahetki ja koska tietoisesti vähän laveammin tuli elettyä niin löysimme itsemme Tampereelta Gastropub Tuulensuusta. Ei sitä ainaista pizzaa/kebua vaan vähän parempaa tällä fribareissulla. Huolelliseen kisavalmistautumiseen kuului toki myös saunominen ja pienimuotoinen yöriekkuminen isäntäväen kanssa pikkutunneille asti ja kiitos siitä vielä heille, oli erinomaisen hauskaa! Tuota saunomista ja riekkumista sitten tuli kompensoitua kisa-aamuna liian myöhäisellä heräämisellä ja aivan hillittömällä kiireellä. Kisassa kun ei pelaajakokousta ollut laisinkaan vaan jokaisen piti löytää itsensä aloitusväylälle omin neuvoin niin kaaoshan siitä syntyi. Erityisesti kun kisakoneessa olevat listat eivät pitäneetkään enää paikkaansa ja kun radalle on tullut uusia väyliä väylänumeroineen ja kisakierroksilla ei pelattu kaikkia väyliä. Eli kisaamaan tuli lopulta lähdettyä ilman yhtä ainutta lämmittelyheittoa tai puttia. Tuosta väylänumerosekoilusta johtuen merkkaan tähän väylänumerot niin kuin ne on tuoreimmassa ratakartassa.

I kierros (poissa väylät 7-9 ja 21-23)

11 (eli ns. vanha kasi): Todella kankealla kropalla ja kohmeisilla sormilla peukku-upsi Firebirdillä. Putille asti meni, mutta päivän ensimmäinen putti ei uponnut. +0

12: Iso hysse mutanttibossilla koria reunustavan puurivistön taakse. Puttiin ei ollut oikein mahdollisuuksia eli pikkunepillä oksien alta nostolle. +0

13: Peukku-upsi Firebirdillä putille ja putti on edelleen niin erinomaista, että ei pöröä. +0

14: Täysriuhtaisu bossilla pieneen antsaan päätyen korista oikealle ja ihan kivalle lähäripaikalle. Taas kerran peukku-upsilla yrittäen saada jäämään korinyppylän päälle, mutta eihän se. Suoritettavaksi jäi 4m putti ylämäkeen, mutta yllättäen ei sekään sisälle. +0

15: Tämä väylä on jotenkin petollinen kun kori näyttää olevan lähempänä kuin mitä se on ja aina tulee himmailtua suotta. Tälläkin kerralla piesty XCaliber feidasi lujasti vasemmalle ja lähes #16 tiille. Epämääräisellä hissiputtiantsalla sieltä pääsi korille, mutta puttikuningas R.T. Nalle näytti taas kyntensä. +1

16: Käteen bossi ja edellisen väylän paineet purettuna draiviin. Luja hysseriipaisu päätyi mukavasti tien vasemmalle puolelle korin eteen 6-7 metriin ja puttikin lipsahti sisään. Aika hyvältä tuntui saada ensimmäinen putti sisälle tässä vaiheessa kisaa. +0

17: Avaus piestyllä buzzzilla lähti vähän turhankin ujosti vaikka tarkoituksenahan koko heitolla on pedata vain seuraavaa. Jäin oikealle puolelle mutkan sisään ja harmillisesti puiden taakse. Vakaa bossi kouraan ja yrittämään todella jyrkkää forehysseä ja paluuta väylälle. No eihän siitä mitään tullut kun ei kunnon taaksevetoakaan saanut eli heitto suurinpiirtein flättinä suoraan väylän vasemman puolen puistikkoon. Jep, just sinne minne ei pitänyt. Seuraava heittopaikka olikin vähintäänkin eksoottinen kun tarjolla ei ollut oikeastaan yhtään mitään. Peukku-upsille ei oikeasti ollut tilaa, mutta kun mies on hädissään niin tuttuihin asioihin se takertuu. Hieno kymmenmetrinen upsi lähti ja se päätyi lähes yhtä ankeaan paikkaan. Nyt sentään aukesi jonkinlainen rako lähes koria kohti niin siihen sitten yrittämään. Ihan jees lähti, mutta kun tilaa ei ollut aivan tarpeeksi niin kiekko kääntyi liian aikaisin pois ja jälleen, heh, keskelle puita. Tässä kohtaa sitä oli jo ”korimäen” juurella. Kun oikein nivusia venytti niin aukesi lähes kiekonlevyinen reikä korille ja siitä sitten puttia yrittelemään. Suurena yllätyksenä osuin puuhun. Lopulta henkinen luovuttaminen ja neppi korin alle ja nostamaan seiskaa eli tuplaa, hohhoijjakkaa. Yksi huono heitto poiki kasan hirveitä jatkopaikkoja ja kauheita suorituksia eli aika klassiset kävi. +2

18: Tämä väylä harjun päällä on sen verran tiukka, ettei käynyt mielessäkään lähteä yrittämään puiden välistä. Yli tietenkin kun mahdollisuus on. Peukku-upsia pienellä ärähdyksellä ja kiekko reiluun kymppiin väylän oikealla reunalla. Neppi korille ja pudotus koriin. +2

19: Tässä väylässä on todella raakaa kun koria ei näy ollenkaan eikä oikein mitään muutakaan merkkiä korin sijainnista ole. Heitin Teebirdillä antsan, joka sukelsi päin oikean puolen puita vähän liian aikaisin. Metsän keskeltä löytyi kuitenkin putterilirutusväylä korille ja otin sen. Kori on hieman rinteessä niin liru valahti muutaman metrin korin alle. Päätin, että nyt viimein putataan kunnolla eikä pelleillä. Putti ylärautaan ja rollit mäkeä alas reiluun kymppiin. Mmm. Neppi korin alle ja nosto. Mmm. +4

20: Mäen päällä vähän tuuleksi niin käteen päätyi tuore Ch Ape (kiitos Kaatis, kiitos PG). Iso hysse jäi parikymppisille putille, josta saattoi vain unelmoida. Neppi korille, nosto. +4

24: Ch Wraith isoon ja korkeaan antsaan kohtuullisen kovalla umphilla ja sehän löytyi kympistä. Puttikin sujahti epähuomiossa sisään. Ratakarttaan tämä oli merkattu par 4:ksi joten eagle siitä kai sitten tuli. Vähän turhan helppo par 4 minusta. +2

25: Boss-riipaisu tiilammikosta, putterineppi korille, nosto. +2

26: Avaus Teerexillä lähti sen verran hyvin suuntaansa, että näytti tulevan holari aivan väkisellä. Ihan lopussa kori kuitenkin väisti ja kiekko sen takana olevaan rinteeseen. Siivoustöiksi jäi pelkkä nosto sisään. +1

1: Teerex-fore suoraan päin mandoporttia ja kiekko putoaa niille metreille. Ei sen ihan noin pitänyt mennä. Ruotsalainen keittolautanen Berg forella korille ja nosto. +1

2: Ajatuksena oli heittää hyzerflip Buzzzilla. Sellaisen heiton kun lasauttaa päin puiden latvoja niin siitä ei tule aivan halutunlaista vaan se menee syvälle oikealle ja erittäin kökölle jatkopaikalle. Epätoivorolleri ei vienyt ihan kupille asti vaan jouduin vielä kerran neppaamaan putterilla ennen kuin nostamaan pääsi. +2

3: Tämä väylä on pöröautomaatti. Heitin Teebirdin peukku-upsilla ja se jäi 8 metriin. Ei toivoakaan, että niin pitkä putti menisi sisään. +2

4: Tämäkin väylä on pöröautomaatti. Heitin Teerexin hyssellä ja se jäi 6 metriin. Ei toivoakaan, että niin pitkä putti menisi sisään. +2

5: Tämäkin väylä on pöröautomaatti. Heitin Bossin täbömax-voimalla sinne johki ja sehän oli putilla. Matkaa 8-9 metriä. Ei toivoakaan, että niin pitkä putti menisi sisään eli pöröön joutui tyytymään. +1

6: Sormiupsi tottelevaiseksi hakatulla Flx Surgella jäi kolmeen metriin harjun päälle. Minikokoinen kuolemanputti alamäkeä vasten upposi. +0

10: Vastatuuli vei Ch Wraithin liikaa oikealle ja metsän siimeksiin. Sieltä ei ihan noin vain korille tultu vaan joutui yrittämään kahdestikin. +1

Tavoitteena oli heittää miinukselle ja ihan siihen ei päässyt. Vaan voi elämä miten hirveää oli puttaaminen tuolla kierroksella! Ajauduin jonkinlaiseen noidankehään tuon kanssa kun alla ei ollut yhtään tuntuman hakemista eikä treeniputteja niin sitten jokainen missattu putti toi lisää paineita seuraavalle ja eihän siitä hyvää seuraa. Kyllä minä putata osaan, mutta krapulasipuli ei kestä ihan noin pahaa röykytystä.

Tulipas pitkä tästä yhdestäkin kierroksesta jo. Jätänpä kakkoskierroksen tuonnemmaksi.

[ReTeeNalle]

Yksi päälle ensimmäisen kierroksen jälkeen toi sellaisen olon, että eiköhän sillä MA3-sarjasssa ole jossakin suht ylhäällä, mutta tuskinpa sentään kärjessä. Kierroksen jälkeen oli 25 minuutin evästauko. No eihän meillä mitään eväksiä missään vaiheessa tullut hankittua niin joutui sitten lähtemään talla suht syvällä moottoritilassa kohti Shelliä syömään ”jotain”. Tällä kertaa oli sitten sitä ainaista pizzaa tarjolla, mutta yllättävän hyvää kun odotukset huoltispizzaa kohtaan oli aika alhaiset. Siinäpä sitten ruokaympyrää sisäänhengittäessä pohdittiin, että ei millään voi olla kauhea kiire kun ei TD tuloksia ehdi syöttämään kisakoneeseenkaan siinä ajassa. Vaan toisin kävi...

Kun palasimme takaisin radalle, oli hieman lohdutonta katsella kun heittueita maleksi kohti väyliä ja tiesimme, että kävipä taas ohraiset. Eipä siinä muuta kuin TD:n pakeille marssimaan hattu kourassa ja kysymään, että mistäs tuota pitäs lähteä. Onneksi emme olleet aivan ainoat vaan muitakin kysymysmerkkikatseisia parveili tirehtöörin luona. Kun lähtölistoja ei ollut kisakoneessa eikä muuallakaan niin arvon herra tirehtööri otti johdon käsiinsä ja teki neljän hengen sekaheittueen ja passitti matkaan. MA3:n ykkönen oli kuulemma pelannut kaksi alle eli the game is on. Ja taas aloitus oikeastaan heti kun tiille vaan pääsi. Ja taas jäi lämmittelyt täydelliseen nollaan, uuh. Toivottavasti ei tartte missään vaiheessa putata.

II kierros (poissa väylät 7-9 ja 14-16)


26: Loistavan lämmittelyn jälkeen rautakankimaisella rentoudella Teerex vasemman puolen puihin. Pikkuvälistä uittamalla putteri korin alle ja nosto sisään. +0

1: Teerex-fore napsahtaa puuhun puolivälissä, kakkosheittona laiska putterointi korin alle. +0

2: Hyzerflip Teebirdillä noin suurinpiirtein korille, mutta jäikin vähän vajaaksi ja puiden taakse. Neppi korille, nosto. +0

3: Peukku-upsi Firebirdillä jäi taas lyhyeksi, tyhmä minä. Putti ei osu eli nostetaan par. +0

4: Teerex-hysse karkaa vähän liikaa oikealle ja standardimittainen putti on edelleen sula mahdottomuus eli nosto jälleen. +0

5: Kreegah, ReTeeNalle bundolo! Ch Boss lujaa kädestä, mutta harmillisesti raapaisee latvoja eikä mene ihan korille asti. Neppaus korin alle ja pörön nosto. -1

6: Sikafleksi/surkeeflaksi (flx surge) sormiupsilla edelliskierroksen tapaan, mutta jää vähän lyhyemmäksi. Riskit on sen verran kamalat, että pakko hivuttaa putteri korin alle. -1

10: Ch Wraith karkaa jälleen liikaa oikealle, koska allekirjoittanut ei suostu oppimaan virheistään. Ei sieltä edelleenkään pääse korille yhdellä niin mentiinpä sitten kahdella. +0

11: Peukku-upsi pluiks korille, putti ohi korista, pluiks. +0

12: Luja hysse koria reunastaville puille ja rutiininomaisesti putti ohi. +0

13: Peukku-upsi Firebirdillä putille, mmm, putti ohi, mmm. +0

14: Tässä Boss... eiku hei, ei me pelata tätä väylää! Kiekko oli jo kourassa ennen kuin joku muisti, että tältä kierrokseltahan tämä väylä jäi väliin. Olipas moka lähellä.

17: ESP Buzzz hyzerflipillä pitkälle mutkan ohi ja jäi vielä väylällekin. Eli avaus sweet spottiin, naminami. Ape-Nalle rykäisee muovisen kädellisen ajatuksenaan heittää koko matkan korille asti, mutta vauhdin lisääntyessä vaaralliset tilanteetkin lisääntyvät ja heitto karkaa naurettavan paljon oikealle. Mittaa riitti korille, mutta kiekko keskellä korimäen alla olevia puita. Puiden välistä vääntelehtimällä putterifore löytää tiensä kuitenkin nostolle ja nosto sisään. -1

18: Jälleen peukku-upsia ärähdyksellä, tällä kertaa kourassa 1st run RESPECTi. Kulma ei osu aivan oikein ja heitto nousee vähän liian korkeaksi ja mätkähtää pariin kymppiin ja väylän oikeaan reunaan. Kurottelemalla selän takaa putterineppi korille ja nosto. -1

19: Hyzerflippiä Teebirdillä paitsi että napsahtaa heti alussa osittain puun latvaan. ¿Hay hyzerflip? Hyzer sí, no hay flip. Ei sentään ihan tielle asti leijaile, mutta 30m korista vasemmalle keskelle kenttää. Sieltä Teerexillä piikkihysse korin viereen ja neppaus sisään. -1

20: Tuore Ch Ape lähes 45 astetta oikealle tarpeeksi lujaa ja kyllähän feidi sen korille tuo. Näytti siltä, että tipahtaa suoraan korille, mutta ottikin ison skipin juuri ennen. Lopulta löytyi pelottavalta neljän metrin etäisyydeltä kiekko ja tarinan sankari puttaamaan. Oikea jalka markkerin taa, vasen jalka sivulla ja vähän pyöräytetään päkiöillä, jotta pitoa riittää. Pari heilautusta... tähtäys... irrotus ja kiekko lentää täysin selkä edellä korin ali osumatta mihinkään. Eihän tuossa kohtaa voinut enää kuin nauraa sille miten huonosti on koko päivän puttaillut. Noh, par sentään. -1

21: Banzai, Boss täysiä ilmoille ja johki sinne 120 hujakoille ja vähän liikaa oikealle jaksoikin. Käpälään Firebird ja sopivasti kulmaa antamalla upsi banaanina suoraan korille. Vähän meinasi rollata, mutta jäi kuitenkin 5-6 metriin. Käsittämättömästi putti osui ja kolmonen. -2

22: Turha neppi meni peukku-upsilla pitkäksi, neppi korille, nosto. -2

23: Peukku-upsi korille, mutta lipsahti hieman oikealle. Tulos oli selvä jo ennen puttia. -2

24: Ch Wraith ja antsa ilman antsaa. Kiekko päätyi vasemmanpuolen rinteeseen ylös ja syvälle, auts. Toivotaan-toivotaan putterifore ei mahdu millään vähän alle kiekonmentävästä välistä vaan jää edelleen puihin. Neppi ulos puista korin alle ja putti sisään. -2

25: Boss karkaa vähän turhan ylös ja syö mittaa turhan paljon. Vähän kuusen takaa oli kuitenkin linja yrittää pitkää antsaputtia yhden puun yli ja toisen ympäri. Ahneuksissaan tyhmä sitä koittaa ja korkea antsa feidaakin korin yli ja ohi ja vähän puun taakse. Jatkoputti ei menekään sisään (kuka yllättyi?) ja vasta seuraava uppoaa. Olipas hölmö tapa lopettaa kierros. -1

Olipas toinenkin kierros melkoista höpöttelyä. Kierros ei tuntunut oikein kisailulta vaan paremminkin sunnuntaiheittelyltä pois lukien suorastaan naurettava puttaaminen. Tuloskortissa 16 kpl kolmosia ja 4 nelosta eli aika helppo oli laskea lopputulos. Olisiko hyvin vähällä vaivalla ollut mahdollista saada paljon parempi tulos? No aivan ehdottomasti. Lämmittelemättömyys vei kauhealla tavalla luoton pois puttaamisesta ja muutama huono putti romutti suorittamisen täysin. Eli on sillä ainakin itselle ehdottomasti merkitystä, että koskee kiekkoihin ennen kisaamista. Ei niinkään liikeratojen muistamisen ja fysiikan suhteen vaan ihan sipulipelin vuoksi.

Koska pelasin hassuheittueessa niin minulla ei ollut maaliin tultaessa minkäänlaista käsitystä siitä, miten olen mahtanut sijoittua. Ykkönen oli kuulemma pelannut +1 eli yhteensä yhden alle. Kovempia tuloksia ei kuulunut joten tulin kai toiseksi sitten. Myöhemmin tuo varmistui ja oikeastaan ihan hyvä ettei jouduttu sudaroimaan tai että olisin mennyt ohi, koska itse sekoilin lähdön kierrokselle ja pelasin tulostani ikään kuin muilta piilossa. Enpä muista yhtä pahaa sekoilua missään kisassa ihan hetkeen Ratingit kierroksilta olivat 925 ja 929 eli suht ok.

Paluumatkalla korpimaita vaeltavat gastronautit kävivät vielä herkuttelemassa Hookin siipiä ja kauden päätös oli valmis.

[ReTeeNalle]

Vuoden viimeinen rating-päivitys ja ei muutosta keulimisnumeroon. Tähän vuoteen lähdettiin luvulla 899, tämä vuosi päättyy luvulla 898. Aika surullista.

On tuossa sentään yksi pieni onni mukana kun keväällä lähtee iso pökäle todella heikkoja kierroksia pois kerralla.

[ReTeeNalle]

Tulipa käytyä Kaatista kiertämässä ihan höntsähengessä taas pitkästä aikaa. Tuossa hetki sitten kun hommasin itselleni jouluisen punaiset uudet Haixin fribapopot niin nyt oli ihan hyvä tulikaste niille köpötellä ~17000 askelta vihtiläistä nurmea. Pohjien kovuus yllätti aika kovasti, saas nähdä miten iloiset krampit saakaan tänä iltana kun ei ole tottunut sellaisiin. Muuten kengät vaikuttivat varsin asiallisilta.

Vaan en ymmärrä, että miten rata oli käytännössä ihan täysin tyhjä!?! Sää oli kertakaikkisen loistava (+1, tyyntä) ja ei juuri minkäänlaisia elonmerkkejä. Mitä ihmeen fribakansaa se tämä oikein on...

Vastaan tuli sentään eräs sauna-analyyttinen setämies itsetuhoisen ruohonleikkaajan (en vieläkään ymmärrä miten jyrkimmät mäet voi leikata...) kera niin ei ihan täysin omalla porukalla rataa omistettu. Tulokset olivat aika heikot, mutta mitäpä tuolla niin väliä höntsäillessä.

[ReTeeNalle]

Alkaa olla pikkuhiljaa vuoden viimeiset pelit käsillä ellei sitten jotain pientä höntsää vielä ehdi ennen vuodenvaihdetta kokeilemaan. Tänään oli Talissa vielä leikkimielinen Tonttu Open, jossa oli myös kiitettävän paljon ulkomaalaisedustusta. Sääkin oli hyvä.

Jos sitä jonkinlaista yhteenvetoa vuodesta yrittäisi saada kasaan. Olen käynyt pelaamassa tämän vuoden aikana 155 kertaa (yksi kerta on joko yksi tai useampi kierros putkeen, mutta jos välissä on ollut pidempi tauoko kuten ruokailu niin kerrat ovat erillisiä).  Ajallisesti noihin ”kertoihin” on mennyt yhteensä noin 500 tuntia ja aktiivisin kuukausi oli elokuu 69 tunnilla.

Kauden tavoitteena oli hyvästellä lopullisesti jo jonkinlaisia vilunväristyksiä aiheuttava MA3-luokka, mutta tällä hetkelle rating seisoo lukemassa 898 eli en onnistunut. Toisaalta pidän varmana, että jos olisin poiminut kisojen suhteen rusinoita pullasta niin rating olisi mennyt heittämällä yli. MA3-/rating-asiaan on kuitenkin tulossa muutos hyvinkin varmasti ja lisää siitä vähän myöhemmin tekstissä. Kaudelle oli toki muitakin tavoitteita, mutta ei aivan niin yksinkertaisesti mitattavia. Yhtenä tavoitteena oli luontevampi putterin käyttäminen erilaisissa heitoissa ja rauhallisempi putti. Noh, putti ”riippuu päivästä”, koska laiskana treenaajana on aika heikko rutiini. Silti puttaaminen ei ole samanlaista helvettiä kuin esimerkiksi edellisellä kaudella. Olen melko tyytyväinen myös putterin käyttämiseen lyhyissä (20-50m) foreissa. Yksi tärkeä tavoite oli pakottaa itseni treenaamaan putteriantsat kuntoon. Tuohonkin joudun ikävä kyllä vetämään henkselit päälle kun pelailu on niin paljon kivempaa kuin treenailu Tuota asiaa voisi ihmetellä talven halliharjoitteluissa.

Ja kaipa sitä sitten sanasia kisaamisesta. Kävin 26 PDGA-kisassa ja pelasin yhteensä 60 kisakierrosta (59 lasketaan ratingiin). Korkeimmin reitattu kierros oli 965 Syysmyrsky Prosta, matalin oli todellinen katastrofikierros Normitali-liigassa 717 arvoisesti. Keskiarvo kauden ratingeille on 896 eli aika lähellä tuota nykyistä. 30 ensimmäisen kierroksen ka-rating oli 883, 30 jälkimmäisen 909 eli yleinen suunta ylöspäin. Regressiosuorakikkailu pistejoukkoon kertoo samaa eli hyvin pienellä kulmakertoimella nousua. Joskus voisi näppäilyharjoituksena katsoa kuinka monen kierroksen jälkeen alkaisi estimaatit osumaan siihen himoittuun tonniin

Vuoteen sattui myös jotain mitä olen aika pitkään onnistunut välttämään kokonaan. Pelottavat kirjaimet D, N ja F. Denffaus kävi Porin pro-tourilla kun käsi meni ilkeään epäkuntoon kovan ylirasituksen vuoksi. Käsi kuntoutui onneksi aika nopeasti ja minun ei tarvinnut lepäillä laakereillani kovin pitkään. Suorituksissa vamma näkyi sen verran, että denffauksen jälkeisessä kisassa ka-rating oli 853 jonka jälkeen heti tuo edellä mainittu katastrofikierros. Kun käsi oli taas kunnossa, seuraavan kisan ka-rating oli 928.

Pelasin vuoden aikana aika vapaasti eri luokissa surffaten. Avoimissa paras sijoitus oli 10., MA1:ssä 3., MA2:ssa 4. ja MA3:een mahtui kolme kakkossijaa. Career winejä ei tälle vuodelle herunut yhden yhtä. Joitakin ei-PDGA-kisoja kiersin myös ja niistä päällimmäisimpinä mielessä NDGE (loistava!), Stamina ja Tallaajien seuranmestaruuskisa TTT. Lisäksi tuli pelattua 19 viikkokisat Talissa ja liudan muita viikkokisoja ympäriinsä. Tulihan tuota kilvoiteltua.

Vielä hetkeksi ratingin pariin. Kun laskuihin ottaa pelkästään tämän vuoden kierrokset, pitäisi uudeksi ratingiksi tupsahtaa 901. Seuraavassa rating-päivityksessä nähdään miten lähelle omat laskut osuivat. Keskihajonta vuoden kierroksille on massiivinen 43,26 eli sen varjolla ei tule kierroksia laskuista putoamaan. Ensi vuonna tulee ensimmäisen kisan yhteydessä esiin myös pieni huvittava rating-järjestelmän erityispiirre. Minulla on tämän vuoden alussa monta hyvin heikkoa kierrosta (7 kierrosta keskiarvolla 861). Jos pelaan ensimmäisenä kisan pääsiäisen tienoilla niin nuo kaikki heikot kierrokset poistuvat kerralla. Oletetaan tämä pääsiäiskisa olevan vaikkapa Kankaanpäässä ja olevan kolmikierroksinen (täyttä spekulaatiota). Vaikka kierrosmassaa on melkoisen paljon niin rating-nousee tuosta ennustetusta 901 ylöspäin vaikka pelaisin kierrokset keskiarvolla 875. Ihan mahdottomia ei ratingin nostamiseen tarvita siis. Valitettavasti tuo massa toimii myös toiseen suuntaan eli vaikka pelaisin koko kisan tuhannen pisteen keskiarvolla niin rating nousisi vain 12 pistettä. Tuhannen pisteen keskiarvo on tottakai todella realistinen minulle.

[ReTeeNalle]

Vielä jäi jotain hampaankoloon kun mietin vuotta kokonaisuutena. Tuosta rusinoiden poimimisesta pullasta tuli mieleen kokeilla, että mitä jos olisin jättänyt 3 heikointa kisaa pelaamatta? Silloin rating olisi 908 ja vuodessa nousua olisi tullut 9 pistettä nykyisen -1 sijaan. Tämä on tietenkin jossittelua, mutta sisältää sellaisen ajatuksen, että ei tartte montaa kisaa ryssiä totaalisesti että koko vuosi on "pilalla". Olin vähän pettynyt siihen, että tämän vuoden korkein kierros oli vain 965. Ensi vuonna on kuitenkin yksittäisiä korkeita kierroksia paljon tärkeämpää ettei tätä vuotta vastaavia ydinpommikisoja tule yhtäkään. Tasaisuutta siis ja hyvällä tavalla ensi vuonna.

[Jaskala]

Vielä jäi jotain hampaankoloon kun mietin vuotta kokonaisuutena. Tuosta rusinoiden poimimisesta pullasta tuli mieleen kokeilla, että mitä jos olisin jättänyt 3 heikointa kisaa pelaamatta?

Rusinoitahan ei voi pullasta poimia enään kun pulla on jo popsittu.  Eli oisko noi kolme kisaa ollu semmosia, jotka oli jo etukäteen ns. haastavia ratingin suhteen vai valkkasitko oikeesti vain ne huonosti menneet?

Huonoja kisojahan tulee aina vaikka valkkaisit kuinka ne itselle suotuisimmat. Tästä huolimatta on väistämätön fakta, että tuo valikointi näkyy positiivisesti ratingissa.

[ReTeeNalle]

Rusinoitahan ei voi pullasta poimia enään kun pulla on jo popsittu.  Eli oisko noi kolme kisaa ollu semmosia, jotka oli jo etukäteen ns. haastavia ratingin suhteen vai valkkasitko oikeesti vain ne huonosti menneet?

Huonoja kisojahan tulee aina vaikka valkkaisit kuinka ne itselle suotuisimmat. Tästä huolimatta on väistämätön fakta, että tuo valikointi näkyy positiivisesti ratingissa.

Kaksi noista kisoista oli etukäteen tiedossa, ettei korkeita pojoja ole tulossa eli tylyllä rating-shoppailulla olisin voinut paisuttaa numeroita helpostikin. Yksi noista tuli täysin yllätyksenä ja kisa vaan meni täydellisen poskelleen muttei kuitenkaan niin huonosti, että olisi pudonnut pois laskuista. Pahin mahdollinen, toisin sanoen.

Ja tottahan toki huonoja kisoja tulee aina, siltä ei voi välttyä. Mutta huonosti mennyt kisa voisi tarkoittaa hyvinkin 20-30 pistettä oman ratingin alle mennyttä 80-90 pisteen sijaan.

[ReTeeNalle]

Eipä ollut frisbeevuosi vielä täynnä sittenkään, kukapa olisi uskonut? Kinkun vastapainoksi tuli käytyä vierailemassa Huuhanmetsässä yhden kierroksen verran. Vähän tuuli tuiverteli, mutta muuten oli oikein mukavat olosuhteet heitellä. Radalla oli miellyttävän vähän ruuhkaa kun ei yhtäkään toista heittäjää näkynyt koko kierroksen aikana. Jostain välillä kilahti ketjut, mutta liekö tuuli tai tontut ketjuja kilkutelleet. Viime vierailuun verrattuna rata tuntui helpommalta vaikka nosteet veikin kiekkoja välillä vähän jännittäviin suuntiin. +3 kylmiltään joulupöhössä oli ihan ok-tulos.

Arvoisa lukija, hyvää joulunaikaa juuri sinulle!

[ReTeeNalle]

156 kertaa frisbeegolfia tänä vuonna. Se ei ole ihan pieni määrä aktiiviharrastajallekaan. Mutta taidan joutua vähän suru puserossa toteamaan, että on hyvin epätodennäköistä, että tulen koskaan rikkomaan tuota määrää. Ellen sitten voita lotossa ja lähde pelaamaan Jenkkilään because I can

Hyvää uutta vuotta tasapuolisesti jokaiselle!

[ReTeeNalle]

Viime vuodesta tais jäädä pieni fribakrapula. Tänä vuonna en ole ehtinyt vielä kiekkoihin koskemaan, mutta jos keskiviikkona onnistuisi kampeamaan kehonsa hallivuorolle ja hakemaan taas sitä rutiinia.

Viime vuoden lopulla minulla oli lahjakortteja poltettavana kun parasta ennen -päiväys lähestyi. Tein muutaman ostoksen ja yhdestä voisi kertoa vähän enemmänkin. Hankin Patrick McCormickin kirjan Zen and the Art of Disc Golf. Kirja ei ole kovinkaan paksu, vain satakunta sivua. Uskoisin, että monelle pelaajalle tätä kirjaa voisi kuvailla "huuruiluna", mutta minusta se antaa vähän enemmän. Kirjassa ei todellakaan opeta heittotekniikkaa eikä mitään muita varsinaiseen mekaaniseen suorittamiseen liittyviä kikkoja vaan se on suunnattu enemmän herättämään ajatuksia siitä miten frisbeegolfiin tulisi suhtautua. Rumasti sanottuna sipulikirja siis. Siitä huolimatta mielenkiintoista luettavaa esimerkkeineen, jotka ainakin jokainen vähänkin pidempään pelannut tunnistaa omista kokemuksistaan niin hyvässä kuin pahassa. Itse en saanut kirjasta kovin paljoa, koska olin aiemmin lukenut Joseph Parentin kirjan Zen Golf, joka käsittelee samoja aiheita kattavammin ja huomattavasti rakenteellisemmin. Zen Golf -kirjan huonona puolena oli tietenkin se, että siinä puhuttiin siitä varsinaisesta golfista eikä tästä meidän kiekkohörhöilystä. Suosittelen kuitenkin McCormickin kirjaa oikeastaan kaikille pelaajille. Jutut joko uppoaa tai tuntuu ihan turhalta hutulta, mutta mielenkiintoinen kirja se on joka tapauksessa eikä hintakaan ole paha.

One more thing: Tuli näköjään ilmoittauduttua Open de Españaan, joka järjestetään helmikuussa Oviedossa, Pohjois-Espanjassa. Kun lentoliput tuli jo maksettua niin kaipa sinne joutuu sitten lähtemään  Rataesittelyn mukaan odotettavissa on kaunis paikka, joka vaatii aika paljon tarkkuutta. Mutta antaa myös isokätiselle etua heittovalikoimaan.

[Kempster]

Itsekin joskus tuon Zen and the Art of Disc Golf opuksen hommasin, en kronologisesti kannesta kanteen lukenut vaan sieltä täältä pienissä erissä nautin. Ja kuten Nalle sanoi, niin ei tosin mitään maailmaa mullistavaa tarjoa – jos on yhtäänkään mentaalipuolen urheiluopuksia ja kirjoituksia lukenut. Mutta silti ihan hyvää ja kevyttä ahmittavaa.

Hitto, Open de España... kyllä houkuttelis päästä pois täältä talven keskeltä shortsikeleihin pelaamaan! Pitäisköhän sitä vähän tiimin ja sponsoreiden kanssa jutella

[ReTeeNalle]

Sic redit ursus iterum ex terra hibernis.

Vermon raviradalla lumitilanne on viimeinkin sen verran hellittänyt, että vieressä sijaitsevassa Talin frisbeegolf-puistossa on mahdollista pelata ilman lumilinkoa ja -kenkiä. Veikkaisin, että aika harvalle tulee yllätyksenä se, että minä olen vähän hulluna tähän lajiin. Niin hulluna en kuitenkaan ole, että minua kiinnostaisi kiinnittää kiekkoihin lahjanaruja tai ledejä, joten jos on liian huonot olosuhteet, en pelaa. Pelaamisen sijaan keskityn valittamaan huonoista olosuhteista kaikille, jotka suostuvat kuuntelemaan.

Tänään onneksi kuitenkin olosuhteet olivat jo sen verran keväiset, että Talissa pystyi pelaamaan. Tai keväiset ja keväiset, ei noita vuodenaikoja pääkaupunkiseudulla oikein ole paitsi VR:llä. Lunta oli niin vähän, että ei tarvinnut pitkävartisia kenkiä eli kiekkojen katoileminen ei ollut minkäänlainen ongelma. Liukkauden kanssa olikin sitten vähän eri asia kun nastapohjaiset kengätkään eivät meinanneet pahimmissa kohdissa riittää. Oli muuten melkoisen nopeita greenejä Ja voi elämä niitä skippejä. Parin kierroksen verran ehti iltapäivään puristaa ja onhan se muovinnakkelu ulkona jotain ihan muuta kuin hallissa robottimaisella tavalla rivissä. Aurinkokin taisi pilvien seasta väliin pilkistää.

Ajattelin tähän blogotteluun kokeilla jotain mitä en ole koskaan ennen tehnyt. Viime postauksessa hehkutin kisaa Espanjassa ja ennen kisaahan pitää laatia pelikirja, mitä? Radalle ei pääse kuin ihan viime hetkellä ja mietityttää minkä verran pelikirjaa silloin ehtii laatimaan niin kokeillaanpas vähän erilaista lähestymistapaa. Pelikirja videoväylille. Kisaleiska saattaapi vähän poiketa normista, mutta nyt joutuu siihen tyytymään mitä on annettu. Ja joitakin väyliäkin uupuu, äh. No silti

Väylävideot löytyvät täältä. Olisipa muuten hyvin mielenkiintoista kuulla muidenkin näkemyksiä asioihin kun nyt ei varmaankaan kovin monella ole vuosien kokemusta radasta ja ”omaa tapaa” heittää väyliä.

1: Lyhyt, mutta kiperä. Vakaa putteri (Jokeri/Berg) voisi ehkäpä olla tai sitten pieni liipaisu Buzzzilla. Foren voi mielestäni unohtaa kaltevuuden takia eikä bäkkärihyssereittikään oikein houkuttele kun on niin vähän tilaa.

2: No tuosta nyt saanut juuri mitään selvää ja uhkailunakin oli uusista pallopeleistä. Jos väylä on 80-100 metrinen hysse niin Teerexillä varmaan hyssettelen.

3: Täähän on Kaatiksen kolmosväylän loppuosa. Jokerilla matalaa hysseheittoa, kitka pysäyttää.

4: Ilkeä on, tsajai. Eiköhän tuossa forella mennä, käteen Teerex/Boss/Xcaliber. Videolla oksat näyttäisivät olevan tiellä, mutta jos siinä oikeasti onkin tilaa niin sitten peukku-upsilla.

5: Onpas nätti väylä vaikka onkin tosi ”tyhjä”. Näyttäis täsmälleen rennolta Teerex-heitolta minun silmiin, ei pitäisi olla ihmeitä.

6: 102m ja 10 metriä ylöspäin. Isoa heittoa tarvitaan, mutta kovaa riipaisemalla Bossia pitäisi päästä ainakin pitkälle putille. Mieluummin lie korin alle mäkeen kuin vasemmalle ja mäen päälle vaikka prot mitä tuosta sanoisivatkin. Minä en ole pro.

7: Huhhuh, härski hysse. Nyt kaavitaan bägistä jyrmyosastoa eli isoon kulmaan Firebird/RESPECTi/Ape. Aika paljon jää pakosti tuurin varaan sen kanssa, että mihin kohtaan kiekko lopulta pysähtyy. Jos tuossa meinaa lipsua pakolla OB:lle niin sitten vaikka eka heitto rauhallisesti putterilla ja toka varmasti korille. Voisi tuossa sormirolleriakin lämpimikseen kokeilla. Par näkyy olevan 4, minusta ei ole järkevää se.

8: Tiukasta tykkää espanjalainen ratamestari. Videolla väylä näyttää huomattavan paljon lyhyemmältä kuin metreissä (130m) eli ei tuossa ihan rallatellen korille mennä. Tässä tuli ensimmäinen tenkkapoo. Eka heitto rauhallisesti puiden väliin ja hyville jatkoille? Lujempi heitto toivoen että purjehtii läpi? Bäkkärillä heitto joka tapauksessa on pakko lähteä. Tätä joutuu vähän testailemaan paikan päällä, mutta ensimmäisenä käteen Thunderbird/Kaxe/Teebird.

11: Taas on nättiä ja tyhjää. Teerex pienellä hyssellä perille.

13: Tervetuloa Vihtiin. Ei kun olihan se par 3. Vaikuttaa erinomaisen kovasti hyppyputilta. Jos ei riitä pituus niin sitten varovainen putteribäkkäri.

15: Kunhan nyt ei rollais... Videohan valehtelee aina eli mäki lienee vähän jyrkempi kuin miltä näyttää. Mittaa alkaa olla aika paljon, mutta alamäkeen upsi saattais mennä perille asti ja se ei ihmeemmin rollaile. Jos tuulee lujasti niin sitten mutanttijyrädessu hyssepommilla.

17: Hyssellä mäkeen, ei pitäs olla mitään ihmeellistä. Teerex/Boss. Videon veijareista aika moni jättää kovin lyhkäiseksi, ei kai se nyt niin paljoa nouse ylös?

18: Täähän on veikeä. Ensimmäiseksi heitoksi voisi tarjoilla Buzzz OS:a ja toivoa, että menee tarpeeksi pitkälle, että kakkosheittona voisi puttilähestyä. Kovin pitkäksi tuota kakkosheittoa ei tekisi mieli jättää kun korin ympäristö vaikuttaa melkoiselta ob-ansalta.

Parahin lukija, miten itse lähtisit puremaan näitä pähkinöitä?

Radan par on ilmeisesti 60. Radalta löytyy aika heikosti aiempia tuloksia, mutta yksi kisa luotettavalla propagaattorimäärällä on kuitenkin olemassa. 55 näkyy olleen melkein tonni, melkoista ja 60 vielä 950. Pariin pelaaminen ei näyttäisi ihan toivottoman vaikealta kunhan ei ala itseään OB-rallilla rankaisemaan. Ja rööreihin on vaan osuttava. Muutama väylä pitäisi olla aika helppoja pirkotettavia. Totuus voi olla perillä erilainen, mutta laitetaanpa tuo par tavoitteeksi itselle.