Varoitus: tähän aiheeseen ei ole vastattu yli 120 päivään.
Jollet ole varma että haluat vastata juuri tähän, harkitse uuden aiheen aloittamista."
Höhö.
Sade
päiv...
viik...kuukautena on hyvä vaikka kirjoitella jotain aikansa kuluksi. Intternetsin ihmemaassa kiertää parhaillaan sitkeä
huhu tulevista sääntömuutoksesta koskien heittoasentoa. Huhuilulla taitaa olla jotakin pohjaakin kun PDGA:n kilpailukomitean jäsen oli siitä jotain lipsautellut. Ja asiaa on kaiketi tarkoitus käydä läpi hetken päästä olevilla liitopäivillä. Itse uskon uuden säännön vasta sitten kun sen itse näen PDGA:n julkaisemana, mutta kivahan sitä on käytellä spekulaa etukenossa. Katsotaas miten pitkälle pääsen ennen kuin tulkitsen jonkin jutun väärin ja puhun höpöjä. Toivottavasti joku puhaltaa pilliin ennen kuin joudun hakemaan mopoa taivaanrannan tuolta puolen.
Koska kertaus on opintojen äiti ja lyhytsanaisuus nokkeluuden sielu, käyn vähän läpi mitä nykyiset säännöt sanovat
minun ymmärrykseni mukaan. Heiton lähtiessä pelaajan kaikkien tukipisteiden on oltava pelialueella ja mikään tukipiste ei saa olla kiekon tai markkerin takareunan etupuolella. Lisäksi pelaajalla on oltava
ainakin yksi tukipiste kosketuksissa heittopaikkaan eli lieen.
Mitä se sitten tarkoittaa, että ainakin yksi tukipiste koskettaa? Lie on määritelty olevan 30cm pitkä jana kiekon tai markkerin takaosasta lähtien taaksepäin korista katsottuna. Yllä olevassa kuvassa näkyy ääritapaukset asennosta, joka on vielä sallittu. Käytännössä lie on siis suorakaide, jonka syvyys on 30cm ja leveys suurin piirtein 50-70 cm riippuen siitä kuinka pitkät kengät pelaajalla sattuu olemaan jalassa. Tässä on tärkeää huomata, että tuo maksimaalinen leveys on voimassa vain ja ainoastaan silloin kun kengänkärki kulkee tuon janan kohdalta. Jos saman kengänjäljen kuvitteellisesti nostaa vaikkapa pystyyn janan vierelle, kyseessä on heittoasentovirhe. Niin, ja sen tukipisteen ei tarvitse olla kenkä vaan se voi olla vaikka sormenpää jos niikseen tulee.
No mitäs se heittoasentovirhe sitten merkitsee? Heittäjä itse ei saa omaa virhettää tuomita, mutta riittää, että saman heittueen joku jäsen sen bongaa ja siitä viipymättä ilmoittaa. Tällöin heittäjän pitää uusia heittonsa samasta heittopaikasta, pelaaja saa varoituksen ja edellinen heitto jätetään huomiotta. Tämä siis kierroksella sattuvasta ensimmäisestä heittoasentovirheestä. Mutta jos kiekko meneekin OB:lle niin heittäjä on syyllistynyt isompaan virheeseen (rangaistusheitto tulokseen) ja silloin tuomitaankin sen mukaan ja taianomaisesti heittoa ei jätetäkään huomiotta. Vai mitenkäs se olikaan, hä? Tuossa alkuun linkittämässäni videossa puhutaan muitta mutkitta siitä, että vaikka kiekko menisikin OB:lle niin sitä ei huomioida vaan pelaaja saa uusintaheiton. Asiassa on selvästi mielipide-eroja
Jos heittoasentovirheitä tulee lisää niin sitten puhutaankin jo tulokseen lisättävistä rangaistusheitoista. Vaan rangaistusheittoja ei saa tuomita yksittäinen pelaaja vaan vaaditaan toisenkin heittueen jäsenen vahvistus tapahtuneeseen heittoasentovirheeseen. Ainakin periaatteessa. He-hei, tästähän seuraa semmonen tilanne, että entä jos heittäjällä onkin jo varoitus aiemmasta heittoasentovirheestä ja uusi virhe tuottaisi tulokseen lisättävän rangaistusheiton niin onko sitten väliä minne kiekko päätyy? Nykysääntöjen puitteissa useamman yhtä suuren virheen tapahtuessa valitaan ensin tapahtunut. Mites nämä sitten meneekään? Jännää.
Sitten sen sääntöuudistuksen kimppuun. Huhutun mukaan lien takana on tilaa edelleen 30cm, mutta jana muuttuukin 20cm leveäksi suorakaiteeksi. Ohhoh.
Samaan tapaan kuin edellisessä kuvassa kyseessä on aivan äärimmilleen viritetty tilanne. Eli riittää kun kengänkärki hipaisee kiekon takana olevaa suorakaidetta. Nyt sallittu maksimialue onkin osapuilleen 70-90cm leveä. Ja sama homma, jos tukipiste ei osu vaaleanpunaisen alueen sisään niin heittoasentovirhehän se. Noh, tää on oikeastaan aika simppeli.
Varsinainen hauskuus syntyy uudesta rangaistuskäytännöstä. Uuden säännön mukaan varoituksia ei enää anneta vaan ensimmäisestä heittoasentovirheestä tulee suoraan yhden heiton rangaistus. Tämän lisäksi pelaajaa ei laiteta heittämään uutta heittoa samalta heittopaikalta vaan heitto huomioidaan sellaisenaan. Jos kiekko sattuu menemään OB:lle niin siitä seuraa lisärangaistus.
Tämä uudistus on aikasta erikoinen. Minulla ei ole selvää kuvaa siitä, että miksi näin halutaan tehdä. Koska olen ikuinen pessimisti, niin näen tässä ainakin pari ongelmaa. Aiempien sääntöjen mukaan pelaajaa voidaan rangaista vain yhdestä virheestä kerrallaan ja samanarvoisten virheiden tapauksessa aiemmin tapahtuneesta. Tämä käytäntö siis romutetaan heittoasentosäännön kohdalta ja luodaan tulkitsemista vaikeuttava poikkeus? Lisäksi, mahdollinen kahden heiton rangaistus on melkoisen väkevä. Tälläkin hetkellä on ongelmana pelaajien haluttomuus huutaa ”jalkavirhettä” toisille, koska pelätään ryhmädynamiikan heikkenemistä ja niuhottajaksi leimautumista. Jos pahimmillaan lisää toiselle pelaajalle kaksi heittoa kierrostulokseen niin saa olla aivan todella räikeä virhe että kukaan siitä sanoo. Mielestäni nykysääntöjen 30 sentin jana on sekin suhteellisen vaikea ja siitä lipsutaan ihan koko ajan kaikille tasoilla. Kiekon halkaisevan janan hyvänä puolena on kuitenkin sen helpohko hahmotettavuus. Ei tarvitse kuin mennä kiekon taakse ja katsoa korille (tai mandolle, huoh...) päin niin on aika selvää mihin jalan pitää osua. Jos pelataan vähänkin epätasaisemmassa maastossa niin pitää olla melkoinen geometrikko jos pystyy sanomaan miten ”vähän alle kiekon levyinen ja öpaut jalan mittainen” laatikko kulkee sammalen päältä. Nyt voi seurata hassuja tilanteita kun lähimpänä kiekkoa oleva kanssapelaaja huomaa pelaajan virheen ilmoittaen siitä ja kun rankkutapauksessa vaaditaan toiselta pelaajalta vahvistus, niin kohtuullisen pahaan asemaan seuraavaksi parhaiten tilannetta seurannut pelaaja siinä herkästi joutuu.
Loppudisclaimerina todettakoon ettei tätä ole vielä taputeltu ja kirkossa kuulutettu. Ihmetyttämään kuitenkin pistää jos tällainen uudistus tehdään.
e: 30cm eikä 30m
