Vähän vielä. tää on parasta kun voi harrastaa helmikuussa, vaikka ei heitä heittoakaan...
Pelaajan persoonallisuus muuten näkyy pelityylistä ja peliin suhtautumisesta kilometrien päähän. jos sattuu olemaan vaativaa persoonallisuutta, pienellä impulsiivisuus twistillä, niin ei hyväksy itseltään mitään virheitä, heikkouksia tms. Silloin potkitaan bägiä ja markkeria, heitetään sateenvarjoa. Haukutaan oikein olan takaa itseään mielessä ja sadatellaan, että miksi mä en ikinä onnistu kisoissa kun muuten olen aina onnistunut. Leikitellään ajatuksesta denffata ja sillä tavalla vahvistetaan ajatusta jatkossakin lopettaa, heti kun ongelmia esiintyy. Vahvistetaan ajatusta, että kun menee huonosti, niin olis helpompi lopettaa kuin jatkaa niiden ikävien ajatusten kanssa. Sitten tuleekin yks onnistuminen ja ollaan yhtä aurinkoa, ja hehkutetaan koko lajin hienoutta jne.
Denffauksesta puheen ollen
Kummasta oppii enemmän: denffauksesta vai siitä, että vetää kiessin loppuun tosissaan? Ja ennen kaikkea, kummasta on hyötyä tulevissa kilpailuissa? Se voi olla vaikeeta jatkaa kisaa tosissaan, kun tulee se kuuluisa heikko hetki ja jos viikkiksissä pistää plörinäks aina siinä vaiheessa.
Huh huh, kun oli ajatusten virtaa. Ei paljon pisteitä heruis kirjoituksissa tästä kokonaisuudesta.
