Frisbeegolf-forum.fi

Kirjoittaja Aihe: Täysillä päin puuta  (Luettu 223376 kertaa)

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #945 : 16.11.19 - klo:15:11 »
Hole-In-One Challenge oli taas Vaajakoskella, sillä Kuokkalan radalla olisi kuulemma tarvinnut kahluusaappaita. Vaajakoskella ei tarvittu. Keli oli aivan täydellinen. Pikkupakkasta, mutta lunta ei niin paljoa että kiekot hukkuisivat sen takia.
Tuli muuten jännä kisa! Viimeisen väylän puteissa ratkaistiin voittaja.

Koko ensimmäinen kierros meni itseltä huonosti. Varsinkin puttaaminen oli myrkkyä. Menetin kuusi pistettä puttaamalla ohi. Pahimmillaan vajaasta neljästä metristä alarautaan.

Toinen kierros ei alkanut sen paremmin. Olin seitsemän heittoa perässä, ja kokeilin kahdeksan metrin puttia ykkösväylällä. Metrin ohi korista. Sitten sain erinomaisen kakkosväylän. Kaksi kertaa kolmosen rinkiin ja yksi laiteosuma. 14 pistettä kerralla, ja olinkin enää heiton takana.

Huono puttaaminen jatkui toisellakin kierroksella. Taas kolme ohiputtia. (Puttaaminen ei ollut pakollista. Onnistuneesta putista kaksi plussaa ja ohi menosta kaksi miinusta).

Kaksi väylä jäljellä ja olin yhden heiton takana. Toiseksi viimeisellä molemmat juuri ja juuri kolmosen ulkopuolella, joten puttaamalla kaksi plussaa. Jäi viimeisen väylän varaan.

Yritin ylämäkiväylään ensin kaksi kertaa suoralla heitolla. Ensimmäinen yritys Claymorella oli erinomainen, mutta puusta roikkuvat risut blokkasivat. Viimeisen avauksen yritin Fusella ylikääntävää, mutta heitin liian hiljaa ja liian korkeana. Jäin n. 13 metrin putille, kun  kilpakumppani oli viidessä metrissä.

Ensimmäistä kertaa koko kisan aikana keskityin kunnolla puttiin ja sain kiekon aivan keskelle koria. Pahaksi onneksi kanssakilpailijakin onnistui omassaan ja vei voittajana Hannu Hanhi -Jokerin yhdellä pisteellä.

Peli oli itsellä huonoa, mutta kiva ja tasainen kisaaminen teki päivästä oikein hauskan. Oli hyvä että jaksoin lähteä, vaikka koko aamupäivän oli sellainen olo, että jään kotiin enkä tee mitään. Korkeintaan vietän ”vuoden harmainta päivää” mainoksen yllyttämällä tavalla ja haen lähikaupasta harmaata juomaa.  No, senhän ehtii tehdä vielä nyt illallakin. Itse asiassa teinkin niin.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #946 : 17.11.19 - klo:16:51 »
Peurungan viikkokisat. Tänään ei ollut ihan niin kivaa. Sää oli sinänsä OK: kosteaa, mutta maa vielä valkoisena. Ei kuitenkaan satanut kisan aikana. Tiit loskassa. Mäet sohjossa. Kisan puolivälin jälkeen huomasin että jalka kipeytyi.  Missä lie venäytin, rinteillä liukastellessa.
Mukana oli taas ihan eri kiekkoja kuin viimeksi. Kävin parvekkeelta vähän ammentamassa jotain sellaisia mitä ei ihan viime aikoina ole tullut heitettyä. Eipä ne peliä parantaneet.

4. Ylämäkeen uuden karha Elasto Maailma. Oli paljon vakaampi kuin mitä siihen viime aikoina olen heitellyt. Vasemmallehan se vei. Hyvä lähäri kuitenkin. +0

5. Antsaväylään olin kaapannut mukaan Gold Saintin. Heitin liian varovasti eikä kiekko mennyt ihan perille. Pitkä ylämäkiputti sisään. -1

6. Kun aloittaa kipuamalla kolme väylää ylämäkeen, on tässä vaiheessa yleensä ihan puhki. Niin nytkin. Pirkon jälkeen piti vielä aloittaa heitot. Grande katastrof. Kiekko ei pysynyt kädessä ollenkaan ja livahti vasuriin. Vain puuosuma pelasti OB:lta. Kakkosheitto aivan liian hiljaa ja putti metrin ohi korista. +0

7. Gold Ballista oli tarttunut mukaan. Erinomaisesti väylää pitkin. Puttilähäri pikkupuiden yli. +0

8. Tähän väylään vedin hatusta alivakaan Obsidian Shardin. Jäi näppiin ja kimposi puusta oikealle. Pitkä lähäri Sinuksella korin viereen, mutta ei pysähtynyt vaan liukui vielä rinteen alas korin taakse. Bogihan se silloin on. +1


Tajusin jossain vaiheessa että vaatteita on päällä ihan liikaa. Mäkien kipuaminen nosti hien pintaan, enkä pystynyt nauttimaan enää pelistä kun oli tukalan kuuma. Käsittämätöntä miten sama vaatetus oli juuri sopivasti eilen kun oli yksi aste pakkasta, ja nyt aivan tukalan kuuma kun oli yksi aste lämmintä. Tyhmässä Commanderissa ei ole edes ylätaskua johon olisi voinut tunkea ylimääräisen paidan välistä. Takki auki ja ilman hattua yritin sitten jäähdytellä itseäni, mutta eihän se auttanut.


9. Sama kiekko kuin kuutosella. Sama tilanne kun kiipeilin kiekkoa rinteen alta ja hengästyneenä heittämään. Ei pysynyt kädessä vaan lähti vasemmalle. Puuosuma. Onneksi lähäri sentään meni korille. +1

10. Tällä par 4 -väylällä pitää vain heittää väylää pitkin. Heitin puuhun. Jostain syystä kiekko lähti kauheassa antsassa jo kädestä. Toivottomasta paikasta kakkosheitto hankalaan paikkaan toiselle puolelle väylää. Sieltä hyvä lähäri pitkälle putille, mutta putti ohi, ja toinenkin putti ohi. Tuplabogi. Yäk. Tältä väylältä pitäisi saada pörö. +3

11. Jäi näppiin ja kimposi puusta väylälle alkumatkasta. Jäi näppiin ja meni oikealle. Heti seuraavalle pöröväylälle taas bogi. +4

12. Väliväylään Fuse aivan liian matalana. +4

13. Gold Ballista liian matalana, eikä lähtenyt liitoon. Helposta paikasta kuitenkin antsa, mutta TAAS karkasi kädestä. Mikähän siinä on ettei osaa pitää kiekosta kiinni? Hiljainen antsa on kyllä oikeasti vaikea heitto ja näitä virheitä tulee siinä ihan liian usein. +5

14. Deputylla ylikääntävä, mutta epäonnekkaasti  liikaa oikealle ja puusta syvälle metsään. Siitä ei enää ihannetulokseen päässyt. +6

15. Metsän kautta lähdin hakemaan ylikääntävää, mutta puuosuma jätti kiekon keskelle mäntyanomaliaa. Heikko kämmenheitto väylän yli toiselle puolelle ja sitä rataa. Selvisin bogilla. +7

16. Ylämäkineppiin korin tasalle viiden metrin putille. Kiipesin kiekon luo ja puttasin helppoa pöröä turhan huolettomasti yläpantaan. +7

17. Escape liian matalana. Hyppyputti metrin ohi. +7

18. Maailma ylämäkeen mutta feidasi liian aikaisin ja osui puuhun. +7

19. Respectillä kokeilin kämmentä. Lähti liian kaukaa vasemmalta, mutta jäi vielä putille. Ei kiinnostanut putata sisään. +7

20. Opto Pure on Vaajakosken kuohuissa, joten tähän Basic Jokeria. Oikein mainio suora kiekko! Vähän pitkäksi, mutta putti sisään tällä kertaa. +6

21. Respectillä upsi karkasi kädestä, mutta ihmeesti se meni silti korin viereen. Luisti käsistä sillain omituisesti liian aikaisin ja lähti liian korkeana, mutta ehkä se pitääkin heittää sillä tavalla? +5

1. Kun Respecti kerran toimi niin hyvin upsilla niin päätin kokeilla sitä helppoon ykkösväyläänkin. Oikeaa OB-linjaa pitkin reipas heitto, mutta kiekkohan on vakaa kuin piru. Feidasi hyvissä ajoin ennen koria, ja skippaili vielä väylän vasempaan reunaan. Nyt putti kuitenkin toimi. Pitkä putti. +4

2. Pro Ballista lähti aivan liian korkeana. En päässyt edes kaivon kannelle. +4

3. Päätin antaa Pro  Ballistalle toisen mahdollisuuden. Lähti antsassa ja kiersi kauas OB:n puolelle, mutta ymmärsi feidata juuri ja juuri takaisin väylälle. +4


Oli aivan liian lämmin keli pelata frisbeegolfia. En pysty keskittymään ja teen tyhmiä virheitä kun liika vaatetus ahdistaa. Sitten jalka alkoi kipeytyä niin viimeiset väylät tuli heitettyä vähän varovaisesti. Se ei varmaan ollut vakavaa kummiskaan. Vakavaa on se että oikeasti ei kiinnostanut kuin vähän alusta koko pelaaminen. Tuloksesta en välittänyt yhtään, mutta välillä hermot meni huonoon pelaamiseen. Olisikohan aika ottaa tähän väliin kuukauden tauko. Nyt jos koskaan olisi sen aika. Harmi ettei tuolla ulkona pysty tekemään mitään muutakaan liikunnallista… Jos kävelisi kaljalle joka ilta?

Poissa Ari

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 282
    • Profiili
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #947 : 18.11.19 - klo:10:53 »
Tuo vaatetus on kyllä isossa roolissa. Pitäisi olla just sopivasti päällä.
Itse olen ratkaissut asian niin, että auton takaluukussa on hieman erilaisia vaihtoehtoja.
Paikanpäällä sitten tehdään ratkaisuja. Kaatiksella on vielä senverran ylämäkiä, että liikaa vaatetta aiheuttaa pahalaatuisen hikoiluongelman kun vähemmälläkin tulee hiki.

Kylmä ei saa tulla, mutta ei kuumakaan. Melkein yhtä hankalaa kuin puttaaminen.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #948 : 24.11.19 - klo:18:19 »
Kylmä ei saa tulla, mutta ei kuumakaan. Melkein yhtä hankalaa kuin puttaaminen.
Se on juuri näin.

Tänään oli sekä kylmä että kuuma samaan aikaan. Peurungan viikkokisoihin lähdin pitkän pohdinnan jälkeen.
Alussa oli kylmä. Muutamia putteja ja putteriavauksia kun heitteli niin näpit oli ihan jäässä. Sitten kierroksen edetessä piti heittää rukkaset pois kädestä ja avata taas takkia kun selkä alkoi olla hiestä märkä. Vaikka ei vaatetta ollut kuin pari t-paitaa ja ohut pusero.

Olkapäätä olen yrittänyt saada kuntoon olemalla hyvin varovainen sen kanssa. Oli niin mukavan näköinen keli kun ei satanut yhtään, että päätin kokeilla. Ei se oikein kestänyt. Loppukierroksesta ei kunnolla pystynyt kättä edes nostamaan. Tuloksena syksyn huonoin kierros. Ensimmäisen 10 väylän jälkeen vielä +2, mutta loppua kohti ei enää käsi noussut, ja +8 oli saldona.

Saa nähdä mitä tuo pelaaminen vaikutti olkapäähän. Ei viikon lepo ainakaan sitä ollut parantanut. Kolmen viikon päästä pitäisi kuitenkin lähteä Espanjaan, joten olisi ihan kiva jos siellä voisi vähän kiekkoa heitellä.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #949 : 01.12.19 - klo:13:22 »
Fribatauko pitää. Julmaa on ollut katsella aurinkoisia pikkupakkasia kotisohvalta, mutta oikeasti nyt pitää vaan saada käsi kuntoon. Tässä on auttanut tänä viikonloppuna myös se, että auto on ollut muualla menossa. :)

En siis lähtenyt tänään Peurunkaan. En mennyt eilen Äänekoskelle. En käynyt viikolla kuplahallilla.  Sen sijaan olen harrastanut kuminauhajumppaa ja käsipainoilua. Hyvin hyvin varovasti ja vain vähän kerrallaan. Kuitenkin joka päivä. Ja luulenpa että tämä on auttanut! Nyt kukaan ei iske puukolla olkapäähän kun ojennan kättä suoraksi. Taidan jatkaa tällä linjalla vielä toisenkin viikon. Sitten pitää tarkistaa tilanne että kävisikö Puskaputtaajien pikkujouluissa Peurungassa. Yleensä ne ovat olleet yksi vuoden hauskimmista tapahtumista.

Äänekoskelle näemmä puuhaavat uutta seuraa. Nykyisinhän iso osa Äänekosken pelaajista on edustanut Puskaputtaajia. Jo aiemmin seurasta on siirtynyt väkeä uusiin perustettuihin seuroihin. Eipä tuo minuun sinänsä mitenkään vaikuta. Toki isommalla porukalla olisi mukavampaa näissä yhteisissä tapahtumissa, mutta en ole koskaan ollut mitenkään yltiösosiaalinen niin en tunne tarvetta kulkea lauman mukana. Hyvähän se on että ihmiset saavat mennä minne huvittaa. Jaloilla äänestäminen on aina suoraa demokratiaa. Mietin vaan että mitenkähän kauan Äänekoskelle riittää yksi seura... tuntuu olevan eri porukat jo nyt Äänekoskella ja siihen kuuluvassa Suolahdessa. Tosin suolahtelaiset vähemmän käyvät omaa kyläänsä kauempana pelaamassa. Kuten ei hirveän moni koskelainenkaan.

Pari viikkoa on aikaa ennen kuin lähden Mijakseen. Jos käsi ei kestä pelaamista joka päivä niin eipähän tarvitse olla lumisateessa ainakaan. Peruskuntoa olisi hyvä kohottaa. Veikkaanpa että tuolla tulee käveltyä paljon. Ei tarvitse nastakenkiä. Kuukauden kunnonkohotus. Sitähän alkaa jo odottaa!


Katsaus vuoteen 2019

Viime talvesta on niin pitkä eika etten oikein muista. Metrix-ratingit pyörivät 900 alapuolella kuitenkin. Vuoden alussa pohdin sitä pitäisikö vaihtaa amatööriksi kun ei rahaakaan ollut kisoista tullut. JyLin talvisarjaa pelailin ja kaikkia lähiseudun viikkokisoja toki myös.

Huhtikuu
Ensimmäinen PDGA-kisa oli Startti Masters Hyvinkäällä. Lähdin sinne oikeastaan vain lomailemaan. Loikoiltiin kylpylässä kun olisi pitänyt olla tutustumassa rataan. Sitten muistan että oli jotain vaivaa toisena päivänä ja oli vaikeuksia jopa kävellessä. Ratingit näemmä 906 ja 893.

Siitä viikon päästä oli RSSO Peurungassa. Siinä oli tiukkaa kisaa Ilkka ja Maco Moilasta vastaan. Kierrokset 926, 898 ja 926. Jäin toiseksi, mutta tienasin silti 84$. Vieläkään en onnistunut tässä kotiradan kisassa ihan niin kuin olisin halunnut, mutta on tuolla huonomminkin tullut pelattua.

Toukokuu
Halusin käydä katsomassa millainen rata on Tali. En ollut sielläkään koskaan pelannut ennen. Mikäpä sen parempi paikka aloittaa tutustuminen kuin käydä pelaamassa Pro Touria. Sieltä muistan vesisateen. Ei kai se joka päivä satanut, mutta muistissa ei ole muuta kuin se. Senkin muistan, että koska en olllut omalla autolla liikkeellä niin mukana ei ollut ihan kaikkia varusteita mitä olisi halunnut. Vähän kehnoissa fiiliksissä taapersin ratingit 865, 889 ja 857. Ennen varsinaista kisaahan siellä pelattiin Väinö Mäkelä Challenge tms. ja se meni muistaakseni aavistuksen paremmin. Voitin sieltä Prodigyn lahjakortin, jonka lahjoitin eteen päin koska itselle ei ollut sille mitään käyttöä.

Kuun lopulla jatkoin matkailua (olin kesälomalla jo alkukesästä/keväällä) ja matkustin Orimattilaan. Taas täysin sokkona lähdin huvittelemaan ja koko ensimmäisen kierroksen ajan jouduin kiusaamaan kanssakilpailijoita kyselemällä missä ilmansuunnassa kori on. :) Rating 897 molemmilta kierroksilta.  Viisi heittoa jäin kakkossijasta, joten ei se kuitenkaan ihan katastrofi olllut.

Kesäkuu
Sekaparien SM-kisoihin oli tullut mukaan 50-vuotiaiden sarja niin sinnehän piti tietenkin päästä mukaan. Taas pelattiin itselle aivan uudella radalla Pikkaralassa Oulussa. Oltiin päivä etuajassa liikkeellä niin ehdittiin käydä kierroksen verran tutustumassa paikkoihin. Todella vaativa rata, täytyy myöntää. Pelasimme kuitenkin nousujohteisesti parantaen jokaisella kierroksella tulosta. Finaalikierros taidettiin melko lailla tasatahtia heitellä voittajien kanssa, mutta SM-hopea oli meille erittäin hyvä suoritus. Vuoden kohokohta ehdottomasti.

Jos keväällä kävi selväksi ette SM Mastereihin ole asiaa näin huonolla palaajalla, joten laitoin siihen varatut rahat palamaan Tyynessä. Rahan polttamiseksihan se sitten menikin. Ennen pääkisaa pelasin parikisaa Nevaksessa. Se olisi voinut mennä paremminkin, mutta oli siinä jotain hyvääkin välillä.  Sitten pääkisa alkoi Sibbessä. Muistaakseni puoliväliin asti pelasin melko seiftiä peliä, mutta sitten alkoi tulla heikompia esityksiä. Kruununa viimeisen väylän vedenylitys, jossa hukkasin tärkeitä kiekkoja ja tulos tuhoutui lopullisesti. Ei siinä vielä kaikki: kun sitten illalla ajelin vaimoa noutamaan Helsingin keskustassa niin auton sivuikkuna juuttui alas. Autoa ei voinut jättää keskustaan ikkunattomana, joten ajettiin sitten kotiin vielä samana iltana. Kaksi maksettua kierrosta jäi palaamatta. Olisi tuo reissu saanut jäädä tekemättä. Muistoksi kisasta jäi 808 rating ja autoremontti.

Heinäkuu
Raaseporin Helmi. Olin suunnitellut olevani SM-kisoissa Kaatiksella. Kun nyt sinne en päässyt, lomailtiin Raaseporissa. Siellähän olikin oikein mainio rata, ja mukavassa auringonpaisteessa pelattiin kaksi päivää. Kierrosten ratingit 922 ja 931. Tulin toiseksi kaksi heittoa voittajalle jääneenä. Kotiin viemisinä todella upea iso palkintolaatta ja 119 euroa palkintorahoja. Ei harmittanut tämä vaihtoehto yhtään!

European Amateur Open. Nokian rata on kyllä niin upea kokemus että sinne menee mielellään. Juurikaan en nyt muista miten peli siellä kulki, mutta kun lunttaan PDGA:n sivuilta niin ratingit olivat 890 ja 920. Sijoitus Advanced-sarjasa 72/101, ja kun otetaan huomioon että minulla oli koko porukan huonoin rating, niin monta parempaa pelaajaa jäi taakse. (Itse asiassa olisin voinut vaihtaa sarjaa alemmaksi, mutta ei jaksanut nähdä vaivaa mokoman takia. Recreational-sarjassa olisin ollut sijalla 12) No ei tuossa silti varsinaisesti kehumista ollut. Beast +10 keskiarvolla pelasin kuitenkin paremmin kuin edellisinä vuosina.

Elokuu
Tampereen Frisbeegolfkeskuksessa käin kokeilemassa Masterit Sentterillä -kisaa. Peli meni huonosti. En enää muista yksittäisiä väylliä missä tuli tuherrettua.  896 j 858 olivat ratingit. Alkoi olla vähän takki tyhjä. Sitten kun ei jaksa innostua niin tulee vain heiteltyä miten sattuu, eikä se edes satu yhtään. Rata on kuitenkin hyvä, joten täytyy joskus käydä tuolla uudelleen vähän motivoituneempana.

Hunaja Open. Kylmäkosken rata oli myös aivan uusi tuttavuus. Ihan sillä tuli käytyä pelaamssa, varsinkin kun Lempäälässä on itselle hyvä majapaikka ihan lähellä. Nyt tämä visiitti ei vain mennyt oikein suotuisissa merkeissä. Ensimmäisenä päivänä sain nimittäin lievää vahvasti pahempia vatsavaivoja, ja istuin huussissa ison osan kierroksesta. Ei vain pystynyt pelaamaan. Niistä väylistä merkittiin par+4 korttiin. Sain onneksi jatkaa seuraavana päivänä pelaamista, niin näin nekin väylät jotka jäivät lauantaina kiertämättä. Rating 680 ja 865 kertovat paljon fiiliksestä. Tykkäsin kyllä radasta! Täytyy käydä sielläkin joskus terveempänä uudelleen.

Syyskuu
Nokia Open. Tähän oli hyvä päättää kisakausi. Muistan miten kisa alkoi äärimmäisen huonosti. Muutaman ensimmäisen väylän jälkeen olin jo jossain +10 -tasossa menossa… En kyllä muista mistä se johtui. Sisulla kuitenkin pyristelin kierroksen loppuun. Ensimmäisen kierroksen rating 836.  Toisena päivänä meni jo paljon paremmin. Vilkaisin mitä olin kirjoittanut silloin syyskuussa toisen päivän neljännen väylän jälkeen: ”tästä eteenpäin selkä ja kylki vihoitteli jatkuvasti, jopa putissa ja kiekon noukkimisessa maasta. En antanut sen häiritä, vaan heittelin varovaisemmin.” Ja näemmä samat vatsaoireet olivat taas vaivana kun kierroksen jälkeen olin kirjaillut: ”Paransin eilistä tulosta yhdeksällä heitolla. Alku varsinkin oli ihan hyvää, mutta sitten tuli kylkivenähdys kämmenrepäisyssä, ja vatsavaivat tekemään lisäjännitystä peliin. En selvinnyt kuivin jaloin kierroksesta, mutta puhtailla kalsareilla kuitenkin.” Toisen kierroksen rating 901.
Ennen viimeistä kierroksta kirjoitin:”Täytyy yrittää edes yksi kohtalainen kierros saada aikaiseksi. Ei näissä kisoissa muuten kehtaa enää kiertää.” ja kierroksen jälkeen: ”Kolmas kierros oli jo sinne päin, mitä pelaamisen pitäisikin olla. Ei vielä kuitenkaan ihan.
Lauantai-iltana alkoi kurkkukipu. Sateessa T-paidassa pelaaminen ilmeisesti oli liikaa”. Tuosta kolmannesta kierroksesta sain kuitenkin ratingin 947. Ei hullumpi tapa päättää kesää, vaikken neämmä ollut ihan tyytyväinen tuohon viimeiseenkään +5 -kierrokseen. Jos sen perjantain tulokset olisi jätetty pois, olisin tullut kisassa toiseksi ja tienannut 261$. Nyt sain vain lämmintä kättä ja olikohan kolmossijasta joku pokaalikin. Ainakin palkintopallilla piti käydä kuvattavana.

Siinäpä nuo suurimmat kisat. Jotain yhden kierroksen reitattuja kilpailuta taisi olla vielä välissä, mutta ne nyt ovat lähinnä viikkokisoja.


Tällainen oli kesä 2019. Syksyllä vain jotain paikallisia pikkukisoja. Ja nyt siten joulukuussa Espanjaan. Tulevan vuoden näkymistä ja mahdollisista tavoitteista katsotaan sitten lähempänä vuodenvaihdetta.

Jaa, laitetaas muuten ylös sellainenkin fakta vielä että tämä oli ensimmäinen kesä kun rating putosi. Viime syksynä se oli 903 ja nyt  894. Tästä voisi pätellä että ukko on tullut vanhaksi ja alamäki alkanut. Toisaalta samaan aikaan Metrix-rating on noussut. Vuosi sitten se oli 890 ja nyt 915. Ota näistä nyt sitten selvää. Onhan tuossa kesällä kyllä muutama pohjakosketus tullut otettua joten ei mikään ihme että putoaa. Nekin kuuluvat peliin. Mielenkiinnolla odotan miten ensi vuosi menee.
« Viimeksi muokattu: 01.12.19 - klo:17:14 kirjoittanut takarivi »

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #950 : 07.12.19 - klo:19:40 »
Päätin että olkapää kestää käydä Puskaputtaajien pikkujouluissa Peurungassa. Kyllä se kesti. Viimeisellä väylällä oli kuitenkin jo sellainen olo, että ei meinannut saada kättä nousemaan olkapään tasolle asti.
Lunta satoi ihan reippaasti ja kun olin pukeutunut kevyesti, ja olin vielä unohtanut paksut rukkaset kotiin niin puolet kisasta tuli heitettyä jääkalikkasormilla. Se ei ole helppoa!
En saanut kiekkoa lentämään likikään niin pitkälle kuin haluaisin. Lisäksi alussa suuntakin oli ”hiukan” hakusassa. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut se miten hyvin pelaa, vaan se että oli paikalla. Hauskaa oli huonosta kelistä huolimatta. Päivä aloitettiin makkaran grillauksella ja glögillä. Pelin ja vuosikokouksen jälkeen vielä syötiin hyvin. En jaksanut jäädä iltaa viettämään kylpylään vaan tulin kotiin saunomaan. Nyt on tämän vuoden heittelyt Suomessa heitelty. Seuraavana käyn kiekot läpi ja päätän mitä otan viikon päästä mukaan Espanjaan. Loput johonkin jemmaan.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #951 : 08.12.19 - klo:20:11 »
Kun kerran eilen paikat kesti heittää Peurungassa niin kestäähän ne tänään Suolahdessakin. Näin ajattelin, kun kävin kesämökkiä viilaamassa talvikuntoon, ja samalla reissulla pyörähdin kiertämässä kierroksen vesitornia Suolahden viikkokisoissa.
Pari ensimmäistä väylää oli vielä ihan hakemista. Sitten yksi pörö, jonka jälkeen kaksi seuraavaa väylää päin puuta.
Kierros -5. Ihan normaalia tekemistä, vaikkei mukana ollutkaan ihan niitä kiekkoja, joilla olisin tuolla halunnut heittää. Lopulta kuitenkaan kiekoissa ei ollut suurin syyllinen muutamaan epäonnistumiseen. Yksi bogi ja kuusi pirkkoa oli saldo.
Nyt alkaa miettiminen mitä kiekkoja, ja paljonko, otan mukaan reissuun. Toisaalta haluaisi matkustaa kevyesti, ja ottaa vain pikkubägin ja sinne vaikkapa kuusi kiekkoa. Vaikea kuitenkaan päättää millaiset ne kiekot pitäisi olla. Siksi enemmän. Täytyy ehkä ensin pakata matkalaukkuun muut, ja katsoa sitten paljonko jää vielä tilaa.
Ihmettelin miksi on ollut viimeaikoina jatkuvasti päänsärkyä. Illalla tajusin että niska ja hartiat on aivan kivikovassa koppurassa. Varasin ajan hierojalle. Kun on ollut illat kotona ja lukenut kirjoja tai tuijottanut telkkaria niin ei ole tullut riittävästi liikettä hartioihin. Ei ole ollut fribatauko siinä asiassa hyväksi. Mutta olkapää on aika hyvä.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #952 : 15.12.19 - klo:21:39 »
Perillä Fuengirolassa!!

Rasittava matka on takana (välistoppi Helsingissä) ja vihdoin sain myös puhelimen temppuilleen mobiilidatan toimimaan. Pimeää on jo pihalla, mutta johan se on kellokin niin paljon että voi alkaa koisimaan. Huomenna sitten tutustumaan Mijaksen fribarataan jos ei pahasti sada.

Pakkasin noin kymmenen kiekkoa ja pari putteria mukaan. En ottanut ihan uunituoreita, enkä myöskään luottokiekoiksi kulutettuja. Ihan ykkösbägillä ei siis olla liikenteessä, mutta ei haittaa. Täällä ei ole yhtään lunta/jäätä/sohjoa/pakkasta. Mieluummin viskon täällä vaikka ämpärinkansia kuin palelen pimeässä Suomessa.

Majapaikka on Torreblancan alueella, joten ajatuksena on kulkea kävellen radalle. Pian se selviää millainen kiipeäminen sinne on. Paikan omistajan mukaan se ei ole mahdotonta. 2,5 km vuoren rinnettä ylös vain. :) Kunnon kohotus onkin tämän reissun yksi tarkoitus, joten tällä mennään! Kotiin vasta kuukauden päästä kun päivät on jo vähän pidempiä.


Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #953 : 16.12.19 - klo:21:12 »
Rankka päivä.
Heräsin ”normaaliin aikaan” eli aamuviiden ja aamukuuden välillä Suomen aikaa. Täällä kello oli vasta neljä. Muutaman tunnin odottelin että aamu vähän valkeni (noin kahdeksalta), ja lähdin kävelemään alas rantaan. Täällä mäellä kun ei ole mitään kauppoja. No ei ollut paljon rannallakaan! Ja jos joku olikin, niin oli vielä kiinni. Kävelin toista reittiä takaisin. Tuollainen neljän kilometrin raapaisu.
Sitten hetki huilia kämpillä ja takaisin rantaan. Nyt löytyi jo supermarketti. Viisi litraa vettä toiseen käteen ja vähän evästä toiseen. Sitten kipuamaan taas rinnettä ylös. Pari kolme kilometriä.
Vähän taas huilia ja vihdoinkin tositoimiin. 2,5 kilometriä ylämäkeen kohti Mijas Disc Golf Parkia.

En mahda muistaa vielä väyliä niin en käy jokaista läpi. Ykkösväylä oli kuitenkin helppo. Mukaan oli tarttunut kotoa kätköistä Mace. Sillä suora heitto vastatuuleen ja birdiellä liikkeelle. Kakkosväylään Getaway käänsi vahvaan tuuleen aavistuksen liikaa, ja jäi vuoren rinteeseen. Mace pikkuantsaan ja väylää pitkin oletettua koria kohti. Hieno heitto, mutta KIEKKOA EI LÖYTYNYT MISTÄÄN! Puoli tuntia ravasin rinnettä edestakas kunnes näin jotain punaista piikkipuskassa. Varovasti kättä sitä kohti, mutta SE OLIKIN ÄMPÄRINKANSI!!! Ei olisi pitänyt eilen manata että heitän mieluummin täällä ämpärinkansia kuin kotona hangessa mitään.  Tapiksi sain käden niin verille siitä puskasta, että piti mennä takaisin kahvilaan pesemään pahimmat veret pois, ettei kaikki valkoiset kiekot muutu vaaleanpunaisiksi. Macea ei koskaan löytynyt. :( Juuri kun se oli päässyt monen vuoden jälkeen takaisin bägiin.

Rata oli raskas kiertää a) korkeuserojen takia b) piikkipuskien takia c) yksin pelatessa ilman spotteria d) liian pitkien väylien takia. Pari väylää jätin suosiolla pelaamatta kokonaan kun jo yhden kiekon olin hukannut. Ei ole varaa hukata enempää.

Kierroksen jälkeen kävin kahvilaan palauttamassa erään löytökiekon ja sain muutamalla lantilla toastin ja kylmän juoman. Kyllähän ne tarpeen jo olivat.  Sitten vielä 2,5 kilometriä taaperrusta takaisin kämpille. Täältä en olekaan sitten päässyt enää mihinkään. Niin joka paikkaa kolottaa että tuntuu varmaan huomennakin. Mutta siksihän täällä ollaan!

Poissa Rockatansky

  • Seniori
  • ****
  • Viestejä: 410
    • Profiili
  • Oikea nimi: Henry Liukkonen
  • Seura: LDG
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #954 : 17.12.19 - klo:11:36 »
Rankka päivä.
Heräsin ”normaaliin aikaan” eli aamuviiden ja aamukuuden välillä Suomen aikaa. Täällä kello oli vasta neljä. Muutaman tunnin odottelin että aamu vähän valkeni (noin kahdeksalta), ja lähdin kävelemään alas rantaan. Täällä mäellä kun ei ole mitään kauppoja. No ei ollut paljon rannallakaan! Ja jos joku olikin, niin oli vielä kiinni. Kävelin toista reittiä takaisin. Tuollainen neljän kilometrin raapaisu.
Sitten hetki huilia kämpillä ja takaisin rantaan. Nyt löytyi jo supermarketti. Viisi litraa vettä toiseen käteen ja vähän evästä toiseen. Sitten kipuamaan taas rinnettä ylös. Pari kolme kilometriä.
Vähän taas huilia ja vihdoinkin tositoimiin. 2,5 kilometriä ylämäkeen kohti Mijas Disc Golf Parkia.

En mahda muistaa vielä väyliä niin en käy jokaista läpi. Ykkösväylä oli kuitenkin helppo. Mukaan oli tarttunut kotoa kätköistä Mace. Sillä suora heitto vastatuuleen ja birdiellä liikkeelle. Kakkosväylään Getaway käänsi vahvaan tuuleen aavistuksen liikaa, ja jäi vuoren rinteeseen. Mace pikkuantsaan ja väylää pitkin oletettua koria kohti. Hieno heitto, mutta KIEKKOA EI LÖYTYNYT MISTÄÄN! Puoli tuntia ravasin rinnettä edestakas kunnes näin jotain punaista piikkipuskassa. Varovasti kättä sitä kohti, mutta SE OLIKIN ÄMPÄRINKANSI!!! Ei olisi pitänyt eilen manata että heitän mieluummin täällä ämpärinkansia kuin kotona hangessa mitään.  Tapiksi sain käden niin verille siitä puskasta, että piti mennä takaisin kahvilaan pesemään pahimmat veret pois, ettei kaikki valkoiset kiekot muutu vaaleanpunaisiksi. Macea ei koskaan löytynyt. :( Juuri kun se oli päässyt monen vuoden jälkeen takaisin bägiin.

Rata oli raskas kiertää a) korkeuserojen takia b) piikkipuskien takia c) yksin pelatessa ilman spotteria d) liian pitkien väylien takia. Pari väylää jätin suosiolla pelaamatta kokonaan kun jo yhden kiekon olin hukannut. Ei ole varaa hukata enempää.

Kierroksen jälkeen kävin kahvilaan palauttamassa erään löytökiekon ja sain muutamalla lantilla toastin ja kylmän juoman. Kyllähän ne tarpeen jo olivat.  Sitten vielä 2,5 kilometriä taaperrusta takaisin kämpille. Täältä en olekaan sitten päässyt enää mihinkään. Niin joka paikkaa kolottaa että tuntuu varmaan huomennakin. Mutta siksihän täällä ollaan!

Noista Mijaksen piikkipuskista on ollut muillakin juttua. Kannattaa kuulemma pelata ennemmin pitkät housut jalassa kuin shortseissa? Ota lämmöstä kaikki irti. Kyllä tätä Suomen loskasäätä sitten taas riittää  8)

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #955 : 17.12.19 - klo:20:41 »
Noista Mijaksen piikkipuskista on ollut muillakin juttua. Kannattaa kuulemma pelata ennemmin pitkät housut jalassa kuin shortseissa? Ota lämmöstä kaikki irti. Kyllä tätä Suomen loskasäätä sitten taas riittää  8)

Ei auta edes paksut farkut. Piikki menee niistä läpi leikiten. Ei ole kotimaan ruusupuskat mitään näihin verrattuna. Pitäisi olla rautahaarniska. :) Tänään tuli mieleen että kiekon etsiminen noista on melko sama kuin etsisi lumihangesta, ainoa ero on että lumihanki ei pistele.

Tänään oli sitten toinen päivä Mijasin radalla. Kokeillaan muistanko väylät. Heitin harjoituskierroksen niin että merkkasin tuloksetkin ylös. Luntataan nyt vielä ratakartastakin, harmi vain ettei siinä ole korkeuseroja.

1. 78m par3 taitaa olla pieneen alamäkeen. Premium Jokerilla korin tasalle. Putti alarautaan. +0
2. 164m par4, oikealle näkymättömiin kääntyvä. Navakkaan takatuuleen Spartalla suora heitto. Suoraan pusikkoon. Liian tuoreessa muistissa eilinen kiekon hukkaaminen joten jatkoin putterineppailua korille. +0
3. 145m par4. Ensin alamäkeä, sitten ylämäkeä. Ei käsi riitä heittää perille asti. Likikään. Pidin kiekon matalalla, ettei tule feidejä minnekään pusikoihin. Sitten puttasin ohi. +0
4. 88m par3 pieneen ylämäkeen.  Tuuli oli tällä maisemaväylällä aivan järkyttävän kova. Ja jos kiekko feidaa vasemmalle, siellä on niin paljon piikkipuskia, että antaa olla vaan. Heittelin putterilla väylää pitkin ja nostin bogin. +1
5. 152m alamäkeen par4. Paha vastatuuli. Otin vakaimman kiekon mitä mukana on.  Laitoin Defenderin pieneen antsaan, eikä kiekko tullut koskaan sieltä takaisin. Ja minä kun pelkäsin että jos se lähtee feidaamaan liian aikaisin niin tuuli vie sen sata metriä vasemmalle. Nää on mulle kyllä niin hyvää harjoitusta… kun en osaa heittää alamäkeen (laajiksen viimeiset väylät) enkä osaa heittää kovassa tuulessa. Täällä on molempia tarjolla...+1
6. 144m par3.  Nyt en kyllä muista… mutta noin pitkä ja par 3, joten joku niistä alamäkiliidätyksistä sen täytyy olla. Bogia näyttää tuloskortti. +2
7. 172m par4. Melko avoin väylä jossa alussa pientä alamäkeä. Laskeskelin että ensin satametrinen draivi, sitten 70 metrin lähäri. Muuten hyvä, mutta se draivi jäi vähän vajaaksi, ja lähäri feidasi korin vasemmalle puolelle. Pitkä putti ei tässä tuulessa maistu. +2
8. 74m par3. Heitetään rinteen vasemmalta puolelta niin ettei koria näy. Ilman spotteria en ala hukkaamaan kiekkoja, kun vasemmalla oli rotko ja pirusti piikkipuskia. Merkkasin itselle bogin ja jätin pelaamatta. +3
9. 95m par 3. Väylä menee piikkipuskarotkon yli, mutta se ei sinänsä ole ongelma. Avaus lähti kutienkin liian matalana ja meni nippanappa rotkon toiselle puolelle ennen kuin tömähti rinteeseen. Ylämäkeen ja kauheaan vastatuuleen kokeilin Jokerilla. Hyvin lähti koria kohti, mutta tuuli nosti sitten kiekkoa korkeuksiin. En nähnyt lentoa loppuun saakka ja etsin kiekkoa varmaan 10 minuuttia ennen kuin löysin. Tuuli oli tuonut sitä takaisin puiden takana yhtä paljon kuin olin saanut heitettyä eteen päin. Tähän sitten leivoin tuplabogin. Muistaakseni eilen olin tässä pirkkoputilla… +5
10. 122m par4. Alkumatka suoraa, pieneen ylämäkeen, sitten väylä kääntyy näkymättömiin oikealle. Vähän sama tilanne kuin kasiväylälläkin: en halua heittää tuollaiseen paikkaan ollenkaan ilman spottausta. Heitin avauksen  ja merkkasin nelosne korttiin, koska se ei vaikuttanut vaikealta. +5
11. 58m par3. Ylämäkeen pieni antsaneppi. Korikin on näkyvissä. Eilen olin tässä nostolla, nyt takatuuleen Sparta ei kääntynyt niin nopeasti kuin odotin, ja kiekko jäi puuhun. +5
12. 52m par3. Ylämäkeen mandoportista läpi. Kierroksen ainoa pörö. +4
13. 124m par3. Vaikka on alamäki niin en saa kiekkoon tarpeeksi vauhtia. Toki vasemmalta puhaltava tuulikin jotain voi vaikuttaa. +4
14. 112m par3 vuoren rinnettä pitkin vasemmalle kääntyvä väylä. Kokeilen Defenderillä, mutta lyhyeksihän se jää. +4
15. 95m par3. Alamäkiväylä. Tuuli on niin navakka että heitän ihan liian matalana. Jään puolimatkaan. Eilen muistaakseni olin tässä korin vieressä vasemmalla. +4
16. 140m par 4. Todella ikävä väylä, josta en vielä ole keksinyt mitä reittiä pitäisi yrittää. Ensin on alamäkeä, sitten tulee kukkula, jonka yli voi yrittää, tai sitten kiertää oikealta. Tiipaikalle ei edes näe missä kori on, kun se on sen kukkulan takana jossain. Ymmärrän kyllä että jollekin 200 metrin heittäjälle tässä ei ole mitään ihmeellistä, sen kun laittaa hyssen. Mutta tällaiselle vanhalle ukolle tässä ei ole mitään kivaa. Kun sieltä notkon pohjalta heität kakkosheittoa, et vieläkään tiedä missä ilmansuunnassa kori on. +5
17. 108m par3. Tuntuu kyllä pidemmältä. Vaikka sain Slaidin lähtemään todella hyvin kädestä, niin pääsin vain sinne ylätasanteelle, mutta toivottoman kauas korista vieläkin. +5
18. 155m par4. Alamäkeen ensin ja sitten ylämäkeen, jos ei satu omistamaan 155 metrin kättä. Väylä näyttää helpolta, mutta se on harhaa. Nimittäin ne kaikki puut ja puskat on ihan saman näköisiä, joten joudut kävelemään sen 100 metriä takaisin rinnettä ylös tiipaikalle, ja yrität painaa mieleen minkä puun lähellä se kiekko on. Enemmän meni aikaa taas kiekon hakemiseen kuin muuhun pelaamiseen. Mutta kuntohan siinä vain kasvaa kun kävelee edestakaisin. :) +5

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #956 : 18.12.19 - klo:21:23 »
Kolmas päivä Mijaksessa. Kaapissa oli sen verran vettä ja leipää, ettei tänään tarvinnut kävellä alas ostoksille. Sai säästää sen energian radalle.

Pelattiin parikisaa. Tuuli oli lähes täysin tyyntynyt eiliseen verrattuna. Oli hienoa päästä paikallisten kanssa kiertämään. Näki vähän miten niitä väyliä heitetään.
Pelattiin kierros tulokseen -9. Minusta se oli hyvä kierros, vaikka otettiinkin yksi bogi. Voittajat taisivat heittää neljä heittoa paremmin. Viikko takaperin Seppo Paju ja Kevin Jones saivat -18.

Mijaksen rata on kyllä ihan siitä kiinni miten pitkälle heittää. Eipä juuri muuta. Keväällä kun tuolla pelataan Suomen Pro Tourin ensimmäinen osakilpailu, niin rata on kuulemma täysin uusi. Nykyisen rinnalle tehdään vielä talven aikana kokonaan uusi, haastavampi rata.

Vähän alkaa selkiytyä sekin mitä kiekkoja mukana olisi pitänyt olla. Distance -kiekoille olisi ollut tarvetta. Lähäreihin kaipaisin Sinusta, en ole vielä oppinut miten pitkälle Jokeri liitelee. Parissa oikealle kääntyvässä olisi niin mukava kun olisi Deputy mukana.

Heitettiin siis kierros, mutta lähdettiin sitten hetken huilin jälkeen vielä toisellekin rundille. Hyvin sen jaksoi, vaikka vähän alkoi vanhan miehen kädestä voima vähetä. Vielä jaksoi kävellä kämpillekin.

Pariksi seuraavaksi päiväksi on povattu reippaita sateita. Voi olla että huilipäivät eivät ole pahasta.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #957 : 20.12.19 - klo:22:16 »
Sadepäivät tulivat juuri oikeaan aikaan Mijaksessa. Jostain syystä sain etusormeen tosi pahan rakkulan. Ei kiekko ennen ole noin pahasti repinyt heittokättä. Se oli todella kipeä jo keskiviikon parikisoissa, mutta sinnittelin sen kuitenkin, ja yritin olla välittämättä kivusta kun heitin. Pari päivää se on nyt saanut olla rauhassa, joten toivon sen olevan huomenna taas pelikunnossa kun sateiden pitäisi tauota.
Ihan en ole liikkumista jättänyt huilipäivinäkään. Molempina päivinä reipasta kävelyä fuengirolan keskustaan ja osin myös takaisin. Myönnän kyllä että tänään tuli loppumatkan linja-autolla, ja eilen tilasin Überin hakemaan minut ja ostokset Lidlistä. Ehkä ei pahaa tee jaloillekaan että on saanut olla vähän pienemmällä rasituksella.

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #958 : 21.12.19 - klo:21:13 »
Tänään ei satanut koko päivää joten suunnistin radalle. En viitsinyt kaikkia väyliä pelata, enkä laskea tuloksia. Kunhan heittelin. Heittelemisen riemusta.
Tuuli oli taas hurja. Joskus siitä oli apua, kun taas joillain väylillä olin aivan hukassa, kuten kiekkokin meinasi olla. Kaikki löytyivät kuitenkin onneksi.
Tein sellaisen ryhtiliikkeen että heittelin lämmittelyheittoja verkkoon ennen kuin lähdin repimään radalle. Varsinkin kämmenellä!!! Aluksi aivan varovaisia, ja kuulostelin kestääkö käsi forettamista. Sitten vähän kovempaakin. Kesti se. Aivan sata lasissa en uskaltanut viskoa kuitenkaan.
Sitten ykkösväylään heitinkin noin viisi kämmenheittoa, ja niistä kaksi oli nostolla! Vau!!! Se oli tämän päivän ehdoton kohokohta.
Valitettavasti etusormi kipuilee edelleen joka heitolla. Sitä alkaa oikein varomaan kun tietää että joka heitto sattuu. Kasvaisipa siihen paksu nahka äkkiä. On se ennenkin vähän vaivannut, mutta nyt oikeasti enemmän.
Ajan puolesta olisin ehtinyt toisenkin kierroksen mutta kova tuuli ja alkava sateen tuntu veivät suuremmat heittohalut.
Vähän on vielä hakusassa miten pitäisi heittää sivutuulessa. Jos tuulee oikealta, ja pitäisi päästä pitkälle, heitänkö ylivakaata hyssessä, vai miten. Ja sama tietysti jos tuuli onkin vasemmalta… Ja entäs jos tuuli onkin ”väli-ilmansuunnista” Ei aivan sivusta, mutta ei aivan takaakaan jne. Niitä tuolla testailin ja yhden kerran hämmästyin todella… Olikohan se väylä 14… 112 metriä tasamaata, joka kiertää rinnettä vasemmalle. Alkuviikosta kun kokeilin paikaltaan, jäin 20 metriä lyhyeksi. Sitten parikisassa keskiviikkona kun oli kavereita etsimässä avuksi, uskalsin heittää pienen vauhdin kanssa ja kiekko meni aavistuksen pitkäksi. Nyt kovaan sivutuuleen oikealta uskaltauduin kokeilemaan Defenderillä. Heitin paikaltaan reilusti oikealle, ja annoin tuulen tuoda kiekkoa takaisin. Näytti hyvältä. Koria ei näy heittopaikalle, mutta odotin kiekon löytyvän jostain sen läheltä. Vielä mitä, kiekko oli mennyt 20 metriä pitkäksi! Ja heitto ei todellakaan ollut mitään repimistä, vaan rento vippaus.
« Viimeksi muokattu: 21.12.19 - klo:21:16 kirjoittanut takarivi »

Poissa takarivi

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 040
    • Profiili
  • Oikea nimi: Tero Koivu
  • Seura: PuskaPuttaajat
Vs: Täysillä päin puuta
« Vastaus #959 : 22.12.19 - klo:21:15 »
Ensimmäinen viikko takana. Tänään ensimmäinen yksilöviikkokisa Mijasin radalla.
Radan helppoudesta kertonee se, että pelasin bogeyfreen. Omasta huonoudesta se, että sain vain kolme pirkkoa.

1. Ensimmäisen pirkon otin avausväylältä. En vielä oikeasti luottanut kämmenavaukseen, joten heitin Prodiscuksen Basic Jokerilla pikkuantsan, joka piti kulmansa loppuun saakka. Helppo avaus.

8. Toinen pirkko oli yllättävä. Kasiväylä, jotan en ole uskaltanut itsekseni heittää vielä ollenkaan. Ei ole mukana sopivan alivakaata putteria. No… pakon edestä oli sitten kaivettava kämmenheitto. Defenderillä vain reippaasti rotkon päälle, josta varma feidi mutkan taakse. Kympin putti sisään. Vau!

16. Kolmas pirkko oli sitten melkein vielä yllättävämpi. Väylä, josta en kunnolla hahmottanut ensin että miten se pitää pelata. Onneksi sain vinkkejä keskiviikkona, ja heitin koko väylän oikealta puolelta ohi rotkon pohjalle asti. Sieltä sitten pitkä suora ylämäkiheitto korin juureen. Avaukseen Prodiscus Slaidi, jatkoheittoon Prodiscus Fasti.

Lisäksi oli lukuisia ”melkeinpirkkoja”. Väyliä, joista ne piti ottaa, mutta jostain syystä jäi ottamatta. Karmeimpana esimerkkinä viimeinen väylä 18. Hyvä avaus, hyvä lähäri. Sitten viimeisillä voimilla kolmen metrin putti ketjuista ulos.
Tai väylä 15. Avaus feidasi korin vasemmalle puolelle n. 8 metrin ylämäkiputille. Edessä oli roikkuvia oksia, jotka näyttivät olevan juuri ja juuri sen verran alhaalla, että huonona päivänä hipaisevat puttia. Olisin päässyt niistä merkkaamalla kiekon, mutta kun ei ollut markkeria mukana niin en jaksanut alkaa kikkailemaankaan. Hipaisi, ja osui alarautaan.

Pari kertaa tuli surkea avaus kun kiekko lähti myyräntappajana. 170 metrin par4:lla ajattelin kiskaista niin paljon kun kädestä lähtee. Huonosti ajateltu. Lähti nokka alhaalla maata kohti. Siistillä perusheitolla olisi ollut kohtuu helppoa ottaa pörö.

Metrix-rating näillä räpellyksillä 916 tai jotain sen tapaista. Keli oli mainio auringonpaiste. Käsi kesti, sormi kesti. Miehellä meinasi kunto loppua, ja loppuikin.