Keski-Suomen seuramestaruuskilpailun ensimmäinen kierros oli yksilökilpailu. Oli vähän jännä lähteä heittelemään tuntemattomia väyliä paikassa, jossa ei näkynyt väylää ollenkaan. Tiit oli tehty viimeisen päälle, opasteet olivat huippuluokkaa ja koritkin kohdillaan. Muutamalla väylällä se väylä vain tuntui puuttuvan.
No..oikeastihan se ei ollut niin, mutta ensimmäisellä kierroksella tuntui siltä.
Parikilpailuna pelattu toinen kierros oli jo helpompi, ja vesisadekin taukosi välillä. Muutamia todella upeita väyliä. Parikierros oli helppo siinä mielessä että parini puttasi erinomaisesti ja heitti hienoja pitkiä kämmenheittoja, joihin itse en pysty koskaan.
Muistaisinkohan väyliä...tekisi mieli kirjoittaa ne kertaalleen tähän, niin ne jäisivät ehkä paremmin vielä mieleen. Ei..en muista niitä kaikkia, eikä taida olla karttaa muistin tueksi. Hmm..no...etsinpä hetken...odottakaas... ei löydy...metrixissä oli väylien mitat mutta nekin jostain käsittämättömästä syystä jalkoina.
1. Avasin kävelytielle, josta oli helppo putata korin alle.
2. Tietä pitkin hysse korille, jäi vähän lyhyeksi.
3. Hazardin ympäröimä lyhyt tuplamandoväylä. Avaus mandopuuhun.
4. Pitkä hysse, jossa 90 asteen mutka tulee alussa. Mahdollista päästä korille avauksella, mutta ei sillä heitolla, jonka minä tein. Parikierroksella avasin vakaalla midarilla väylälle.
Nyt en enää muista missä järjestyksessä väylät tulivat, enkä pysty mistään tarkistamaan, joten olkoon. Ei tullut otettua ratakartasta kuvaa kun olin paikalla.
Kengät ja vaatteet kastuivat ekalla kierroksella niin pahasti, että meni vähän pelifiilis itseltä. Märät kiekot karkailivatkin. Sitten kun kävi syömässä ja vaihdoin uudet kuivat vaatteet, ja kumisaappaat jalkaan (ihmettelen miksen laittanut niitä heti aamusta) niin elämä alkoi hymyillä. Oikein mainio fribapäivä.