Juu, päivää vaan.
Homman nimi on se, että kiekkoa on tullut heiteltyä 4 täyttä kesää säännöllisen satunnaisesti. En nyt pitkää elämäntilanneselostusta tässä ala kirjoittamaan, mutta aikaa frisbeegolfiin ei hirveästi ole ollut. Viime kesänä oikeaa treenaamista oli tasan yhden treenikerran verran. Viikkokisoja kävin heittämässä n. 10kpl, ihan ok menestyksellä ja lisäksi ns. höntsäkierroksia tuli kierrettyä saman verran suunnilleen. Yksi 2vrk:n fribareissu tuli pääkaupunkiseudullekin tehtyä kaverini TT:n opastuksella. Pari vuotta on poltellut siihen malliin, että lisenssin hankinta on ollut selviö, kunhan aikaa vain jostain saisi hieman enemmän lajiin panostamiseen. Viime vuosi meni olkapää- ja jalkaleukkauksista kuntoutuessa ja tällä hetkellä (kolotuksista huolimatta) heittämistä pystyy tekemään täysipainoisesti ilman rajoituksia. Siispä lisenssi on hankittu ja tarkoituksena on kiertää kilpailuja ainakin muutamia, riippuen kaikesta, lähinnä ajasta.
Ainaisen ajanpuutteen tuskastelun takia, päätin tarttua härkää sarvista täksi vuodeksi. Pojan naapureilta synttärilahjaksi saama kori on pystytetty ja sijoitettu puttaamisen kannalta hyvään kohtaan pihalle. Eivät naapurit muuten arvanneet mitä tilasivat, kun meille korin hankkivat
voi sitä kilinän määrää.. Pihan sivussa loivassa rinteessä on tilaa n. 50 metriä, jossa pystyy lähipeliä treenaamaan ja naapurin metsää kohti pystyy myös pidempiä heittoja heittelemään. Lisäksi hankin ns. turvaverkon puiden väliin joka on sitten draivin treenaamiseen tarkoitettu. Näillä eväillä yritetään saada treenimäärää lisättyä paljon. Viikkokisoissa kiertelyt saattaa jäädä vähemmälle, koska matkaa seuran viikkokisoihin tulee se 40-80km/suunta. Senkin ajan voisi käyttää treenaamiseen. Paikallisissa pienemmissä viikkokisoissa nyt ainakin pitäisi piipahtaa useamman kerran, mutta siellä heittäjiä vaan on harmittavan vähän.
Oma peli on nojannut aina lähi- ja puttipelin laatuun. Draivissa olen aina ollut ns. narukäsi eli heittopituudessa tulee otettua kuokkaan muilta saman aikaa harrastaneilta. Kuitenkin muilla osa-alueilla olen pystynyt paikkaamaan niin, että viikkokisoissakin on viitsinyt käydä heittämässä. Draivin huonous on selvästi perua siitä, että en ole koskaan kovaa heittoa treenannut. Vastapainoksi hitaammat heitot ovatkin sitten hyvinkin mukavuusalueella. Heittelen mielelläni alivakailla kiekoilla, niin kuin toiseen keskusteluun tännekin jo kirjoitin. Ehkä siihen tulee muutos, kunhan saan tehoja heittoon lisää, tai sitten ei. Se jää nähtäväksi.
Tällä hetkellä tulee harjoiteltua pääasiassa puttirutiinia. 10m sisällä tuntuu mukavalta, vaikka aina ei niin hyvin uppoakaan. Tavoitteena on saada putti vakiinnutettua niin, ettei tulisi kesällä niitä varmaan monille tuttuja putin katoamisia kesken kierroksen. Yritän lähes päivittäin puttailla jonkin verran pihalla. JYLYn löysin vasta taannoin ja sitä on nyt reilu 10 kierrosta tullut heiteltyä. Keskiarvo on ollut reilu 500 ja tavoitteena on saada tulokset sinne 600 pintaan vakiintumaan. Aamulla tuli lumimyrskyssä tehtyä pohjalukema 346, mutta treenattava on silloin kun ehtii kelistä riippumatta. En nyt kateellinen ole (no vähän kuitenkin, myönnetään), mutta sanonpahan vain, että ne joilla elämäntilanne sallii treenata ns. milloin tahansa, niin nauttikaa ja hyödyntäkää se! Itsellä homma on mennyt siihen pisteeseen, että on tullut hankittua tehokkaista valoista lähtien pelit ja vehkeet, että silloin kun aikaa heittelylle ilmaantuu, niin ei haittaa vaikka olisi pilkkopimeää ja taivaalta sataisi kissoja ja koiria. Kasvattaa se ainakin motivaatiota, joten ei se ainoastaan huono asia ole ollut!
Varsinainen lisenssinpelaajan kisaura alkaa Peurungassa vajaa kolmen viikon kuluttua. Siellä on viikonloppuna 2pv mittaiset kisailut. Rata on täysin vieras eikä ratakartaakaan tuntunut mistään löytyvän. Videoita on tullut netistä katsottua, joten jonkinlaisen kuvan kyllä radasta ennakkoon saa. Samalla reissulla saan hoidettua alta pois asian, joka on venynyt 2 vuotta. Ei ole tullutkaan käytyä siellä suunnalla pariin vuoteen. Jyväskylässä kuitenkin aikanaan 5 vuotta tuli asuttua. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla = oikein hyvä asia. Etenkin kun matkaa Perunkaan tulee sellaiset 300km suuntaansa. Viikkoa ennen Perungan kisaa käyn Savonlinnassa heittämässä Karvis-sarjan kilpailun. Näiden kahden kisan jälkeen kalenteri on vielä avoinna eikä suurempia suunnitelmia ole. Katson tilanteen mukaan ja yritän pitää hauskaa sekä samalla kehittyä hieman paremmaksi heittäjäksi. Kauden tavoitteeksi olen laittanut Rating 920. Ei mahdoton, mutta pitää myös treenata. Vuoden päästä sitten näkee oliko tuo tavoite haihattelua, vai ei.
Ei kai tätä elämäntilannetta turhaan kutsuta "ruuhkavuosiksi", mutta sen linjan olen ottanut, että pitää ainakin yksi harrastus olla. Tosin mahtaako harrastus muuttua tässä vaiheessa turhan vakavaksi? Se onkin jo eri juttu
