Miken teot, tilastot ja tilitykset

[MikeDGH]

Eilen pelailtiin taas Nummenmäessä PDGA-liigaa. Hyvä kierros sai surkeahkon päätöksen kun viimeisen viiden väylän aikana otin neljä bogia korttiin (17, 18, 2, ja 3). Lopputuloksen ollessa +4 voi äkkiseltään päätellä miksi alkoi harmittamaan. Mutta anyway, kyllä mä vaan koko ajan alan pitämään siitä radasta enemmän ja enemmän, taitaa olla siellä jo enemmän kierroksia tälle vuodelle kuin Sahanmäessä. Suosittelen Nummenmäen vihaajille vaan enemmän kierroksia siellä. Siellä kyllä oppii malttia peliin ja väitän sen myötä pelillisen puolen kehittyvänkin. Vielä kun saadaan talkoot aikaiseksi, niin saadaan tarvittavat siistimisetkin tehtyä.

Viikonlopuksi matka suuntautuu Partaharjulle. On perjantain parikisaa, lauantain Iso Parta 2016 -kisaa ja vielä sunnuntaille Team DGstore Qualifieriä (TD + itse pelaamassa). En olekaan Partaharjulla vielä käynyt, mutta kovat odotukset paljon hehkutettua rataa kohtaan löytyy. Upeita metsäväyliä, korkeuseroja ja paljon puita. Tekniset metsäheitot ovat onneksi aina ollut ehkäpä vahvinta osa-aluettani, joten hyvillä mielin kisailemaan.

Viime aikoina olen tosiaan päässyt kunnolla sisään tuohon putterilla heittämiseen ja nyt saan hyvin kontrolloidusti heitettyä sen 70-80m luotisuoraan Wardenilla. Helpottaa entisestään kapeilla metsäpilleillä pelaamista. Jospa vielä tänään painelisi Sahanmäen metsiin, sinne väylien ulkopuolelle, treenaamaan puttereiden kanssa.

Jaskalan Enforcer ehdotukseen vielä: Mainitsemasi Biofuzion on tosiaan käynyt mielessä vaihtoehtona, mutta nyt noita Defendereitä tuli pari kappaletta hommattua ja todistettua niiden lento-ominaisuudet, niin eipä taida Enskasta olla enää haastamaan. Defender on aivan mahtavan tuntuinen kiekko, seuraavaksi vaan odotellaan siitä Fuzion/Biofuzion/Fluid muoveja. Lucid on jo vallannut paikan bägissä.

[TaneT]

Nummenmäki on kyllä ihan *itun vaikea rata kun birssejä ei juurikaan pääse hakemaan ja mörristä ei aina pääse edes putilla väylälle Ehkä pitäisi antaa kyseiselle radalle vielä mahdollisuus. Tuntuu tylsältä kuitenkin lähteä puolella väylistä lähtökohtaisesti pelata midarilla par/bogey. No se ei toki varsinaisesti ole radan vika

[ymme]

Nummenmäki on kyllä ihan *itun vaikea rata kun birssejä ei juurikaan pääse hakemaan ja mörristä ei aina pääse edes putilla väylälle Ehkä pitäisi antaa kyseiselle radalle vielä mahdollisuus. Tuntuu tylsältä kuitenkin lähteä puolella väylistä lähtökohtaisesti pelata midarilla par/bogey. No se ei toki varsinaisesti ole radan vika

nöyryyttä, se on helvetin hyvää treeniä

[Ari]

Nummenmäki on kyllä ihan *itun vaikea rata kun birssejä ei juurikaan pääse hakemaan ja mörristä ei aina pääse edes putilla väylälle Ehkä pitäisi antaa kyseiselle radalle vielä mahdollisuus. Tuntuu tylsältä kuitenkin lähteä puolella väylistä lähtökohtaisesti pelata midarilla par/bogey. No se ei toki varsinaisesti ole radan vika

Tane unohtaa nyt ne parit ja jatkaa kehittymistään. Kyllä se kehitys kehittyy vaikka parit jollain radalla olisi itsellä tiukassa. Muutaman vuoden ahkeran yrittämisen jälkeen saattaa tapahtua jopa yksittäisillä väylillä kehittymistä tai tulla jokin muu valaistuminen joka muokkaa peliä.
Pirkot on yliarvostettuja

[MikeDGH]

Extemporena eilen iltakiessille kaksikon Mutikainen - Hämäläinen kanssa Nummenmäkeen ja kyllä kannatti lähteä. Peli kulki aivan eri tapaan kuin esimerkiksi aamulla Sahanmäessä (-3, +1). Avauspeli toimi mallikkaasti, lähestymiset olivat hyviä ja puttikin alkoi vihdoin löytämään tiensä koriin eikä sen alitse. Kierroksen päätteeksi tulostaulu näytti -2 ja sehän on uusi ennätykseni Nummenmäkeen. Huikean tuosta kierroksesta tekee se, että naputtelin peräti seitsemän(!) pirkkoa rundiin. Se on kyllä varsin harvinaista herkkua tuolle radalle.

#1 Loistokas avaus Escapella ja muutaman metrin putti sisään. -1
#2 Pieni hyökkäys Trespassilla päätyen vasemmalle hyvään jatkopaikkaan, putterilla mukille ja nosto sisään. -1
#3 Avaus Defenderillä vajaaksi sisämutkaan pahaan paikkaan ja siitä epäonnistunut jatko. Kolmosella väylää eteenpäin ja nelonen pitkäksi korin taakse pöheikköön, putti oksiin ja kutosta korttiin. +1
#4 Hyvä avaus Trespassilla 15m päähän korista, roikkoputti ohi ja nosto. +1
#5 Avaus Trespassilla tielle aukean koivusta hieman eteenpäin, hyökkäysjatko Escapella täydellisen onnistuneesti kujaan kohti koria. Korille tullessa kiekko löytyi kuitenkin 15m korin takaa _synkästä mörristä_, pikku skipit oli ottanut. Miten se oli edes päässyt sinne? Pari puttia puihin ja vitonen korttiin. +2
#6 Kupla-Trespassilla isoa hysseä, pelailukolmonen. +2
#7 Avauksesta Escapella jäi antsa puuttumaan ja suoraksi metsään mentiin. Puolen metrin raosta putterilla kova ja suora heitto +10m pitkäksi korista. Pitkä putti ohi ja nosto sisään. +3
#8 Renegadella antsaliidätys kasiin ja putti sisään. +2
#9 Escapella avaus ässäten lähes tien mutkaan asti. Kakkosheitto Escapella loivaa antsaa ja skippaili korin alta vitoseen. Putti sisään ja pirkko korttiin. +1
#10 Renegadella iso taivasantsa, kiekko 15m korista. Putti alarautaan ja nosto. +1
#11 Trespassilla avaus niihin aukean pikkupuihin. Puiden alta kuopasta vaikea jatko hyssellä, sen jälkeen Verdictillä korille ja putti sisään. +1
#12 Convictilla hysse kolmoseen ja pirkko sisään. 0
#13 Avaus Escapella oikean reunan puita viistäen hieman metsän puolelle, Warrantilla antsa väylään, putterilla korille ja kolmosen putti sisään. 0
#14 Convictilla matalaa hysseä seiskaan ja putti sisään. -1
#15 Trespassilla mietoa ässää. Skippi vasemmalle pysähtyi koivuun ja seiskasta putti sisään. -2
#16 Renegadeen aivan liian jyrkkä kulma ja syvälle oikealle metsään. Tuskien taival sieltä vaati kaksi puttia oksiin ja bogia korttiin korin alta. -1
#17 Defender loivalla hyssellä väylään ja viitisen metriä korin takaa putti sisään. -2
#18 Avaus Trespassilla feidasi liian aikaisin ja paineli aika syvälle vasemmalle. Metsästä löytyi hyvä antsareitti ja Warranttia sinne. Täydellinen linja kohti koria, mutta joku pirkuleen mänty kasvoi eteen. Kolmonen kävelytien luota putterilla ja kasin putti sisään. -2

Oli sen verran hyvää tekemistä tuo rundi, ettei jäänyt edes nuo muutamat mokat, bogit/tupla tai epäonnen kautta löytyneet huonot jatkomestat harmittamaan. Oli hienoa huomata, että 1) putti alkoi taas löytämään tietään sinne mihin kuuluukin ja 2) onnistuin pitämään sipulin kasassa vaikka plussaa tulikin. Toki tuo bogien määrä (3 x bogey, 1 x tupla) antaa entistä enemmän uskoa siihen, että tuolla on mahdollisuus pelata aika huikeitakin rundeja.

Tuolla -2 kierroksella olisi PDGA-liigamme ratingien perusteella saanut sellaiset 970 luokkaa olevat taikaluvut. Olenko muistanut sanoa, että alan kerta kerralta pitämään enemmän tuosta radasta..?

[Flick Maniac]

Oon mä nummenmäen eduksi sanonut aina sen että jos tuo on kotirata ja tuolla oppii pelaamaan niin kyllä selviää missä vaan. Paitsi ylä ja alamäkiheitot pitää kattoa jiiriin muualla.

[TatuN]

Oon mä nummenmäen eduksi sanonut aina sen että jos tuo on kotirata ja tuolla oppii pelaamaan niin kyllä selviää missä vaan. Paitsi ylä ja alamäkiheitot pitää kattoa jiiriin muualla.

Hyvinkään miinuksiin voi myös lukea sen että tuulee tosi harvoin, molemmat radat kun on metsäratoja. Isellä tuon ainakin huomaan kilpaillessa muilla radoilla jossa tuulee enemmän.

[MikeDGH]

Iso Parta 2016 -viikonloppu (27.5.-29.5.2016)

Perjantaina reissun päälle heti aamusta ja Volvon nokka kohti Pieksämäkeä, suurimpana ohjelmanumerona lauantain Iso Parta 2016 -kisa. Kaupan kautta Partaharjulle ja samantien tutustumaan tuohon paljon kehuja saaneeseen rataan. Kehut osoittautuivat oikeiksi, upea rata. Treenikiessi meni vähän tutustuessa väyliin, mutta peli kulki ihan mukavasti jo siinä vaiheessa. Tulos +4 ei ollut ollenkaan paha, kun ei tuntenut rataa yhtään. Esimerkiksi kakkosväylän lähestymisen luulin heittäneeni kivasti siihen korin taakse, mutta siellähän oli 20m jyrkkä rinne. Tutustumisrundin jälkeen kamat kämpille ja mr Tähtisen kanssa kuviot kuntoon. Loppuillan ohjelmassa oli Iso Parta Kenraali -parigolfit ja sinne täräytettiin Marikan kanssa sekasarjaan. Tulos -5 oikeutti sarjan jaettuun kolmossijaan. Illalla vielä hengailua hyvän jengin kanssa.

Lauantaina oli sitten pääpäivä, Iso Parta 2016. 20 väyläinen kiinteä rata + 5 Rikun spesiaalia lisäväylää. Kaksi kierrosta eli rankka päivä edessä. Heti ekan rundin alusta alkaen heitto tuntui hyvältä - avaukset onnistuivat, lähärit toimi ja puttikin oli ihan ok. Kierroksen jälkeen totesin heittäneeni -4 ja oletin sen olevan ihan hyvä tulos, mutta ei nyt ihan kärkeä kuitenkaan. 90 pelaajan pelaajalistaan MPO:ssa mahtui kuitenkin paljon todella kovia nimiä (Koutonen, Ahokas, Discgolf Solvik, ratasuunnittelija Hyvönen, paikalliset kovakädet...) ja olin varma, että sieltä napsuu hirmuisia tuloksia. Eikö mitä, minähän olin kärjessä tuolla tuloksella! Hetkinen!

Lauantain toisella kierroksella peli oli ehkä aavistuksen epävarmempaa (kärkikortin tutina?), mutta ei missään nimessä huonoa. Etukäteen oli jo tiedossa, että viimeiset kolme väylää pelattaisiin juonnettuna yleisön edessä. Mahtavuutta! Kierros oli saatu pelattua noita kolmea väylää lukuunottamatta ja kärkikortin kesken teimme tulosvertailua. Ahokkaan Ville oli tuolla kierroksella -4 tuloksessa, minä -3 ja Koutosen Ville -3. Kokonaistilanteessa siis minä ja Ahokas jaetusti kärjessä, Koutonen heiton perässä. Meneepäs jännäksi "melkein tonnin miehiä" vastaan. Kärkikortin neljäs kaveri oli pudonnut kelkasta eikä kakkoskorttikaan ihan niskassa ollut.

Koko viikonlopun ainoa miinus tulee odottelusta ennen kolmen viimeisen väylän pelaamista. Odoteltiin muut ryhmät paikalle ja siinä menikin reilusti yli puoli tuntia ennen kuin pääsimme heittämään. Itselle ainakin ehti tulla jopa kylmä ja hyvä heittoflow katosi. Tällä kertaa mentiin tällä kaavalla, heitin kyllä päätirehtöörille ideaa ensi vuotta ajatellen erillisestä finaalista, ei kesken kierroksen pidettävästä odottelusta ja sen jälkeisestä kierroksen jatkamisesta. Kolmella vikalla väylällä tauko näkyi kärkikolmikosta eniten itselläni. Ahokas nappasi kaulan jo ekalla väylällä (abt 50m veden ylitys, buncr hazard), kun en uskaltanut putata 6-7 metristä rinneputtia vasten järveä kunnolla, vaan täräytin sen alarautaan. Koutonen myös par-tulokseen, yhden buncr hazard heiton saattelemana. Toisella väylällä kaikki kolme pariin, itse parhaimmalla pirkkoputtipaikalla - mutta ei. Kolmannella väylällä kaikki avasivat puttietäisyydelle ja minäpä olin ainoa kolmikosta, joka ei saanut pirkkoa sisään. Ahokas voitoon kahden heiton turvin ja me Koutosen kanssa sudariin kakkossijasta. Taas oltiin vettä ylittämässä. Tällä kertaa avaus liioitellusti rantaan hyssellä ja kauas korista jäätiin - kappas, alarautaan. Koutonen pirkotti ja kolmossija oli tosi asia. Aika huikeana pidän tuota suoristusta silti, pistin ihan tosissaan kampoihin koville jätkille. Iltaohjelmana lauantaina oli vielä koomikkopappi Sampsa Simpasen stand-up, hyvää settiä. Kisan tulokset täällä.

Sunnuntaina sitten Team DGstore Qualifier - TD:nä ja pelaamassa myös. Normaalia 20 väylän leiskaa pari kierrosta. Ekalla kierroksella sain pelailtua 0 tuloksen, vaikka hiukkasen oli ongelmia putin kanssa. Se riitti tuossa vaiheessa jaettuun viidenteen sijaan, kärkimiehen heitettyä -3. Hyvistä asetelmista siis kakkosrundille, putti kuntoon ja takaa ohi. Pyh. Tokalla rundilla putti oli vielä edellistäkin heikompaa ja kaiken huipuksi Partaharjulle tuntui kasvaneen rutkasti lisää puita aiempiin kierroksiin verrattuna. Kierroksella nappasin mm. viikonlopun ensimmäisen ja toisen tuplabogini. Kierroksen jälkeen tuloskortissa oli +4 ja se ei kyllä pistänyt hymyilemään. Eihän se katastrofi ollut, kun sillä jaetun kuudennen sijan sai aikaiseksi. Jäi vaan erityisesti puttipeli kaivelemaan. Taidan siis keskittyä puttitreeniin lähiaikoina...

Huikea viikonloppu. Taidan mennä ensi vuonnakin.

[MikeDGH]

Voihan putti. Se on nyt kadonnut jonnekin, siis lähinnä uskominen omaan tekemiseen. Tuo Partaharjulla pelattu Qualifier näytti jo suuntaa siitä katoamisesta, Nummenmäen PDGA-liigassa maanantaina missasin viitisen kappaletta iisejä putteja ja torstain viikkokisat ne Sahanmäessä vasta räpellystä olivatkin. 5-10 metriset putit jäävät järjestäen vajaaksi - paukkuvat alarautaan ja sujahtavat korin alitse. Suunta on kyllä pääsääntöisesti kohdallaan, mutta voima ei. Eikä auta vaikka kuinka keskittyy ja hokee itselleen, että nyt tempastaan koriin asti.

Vajaa kaksi viikkoa aikaa Berliinin reissuun ja siihen mennessä tuo touchi putin kanssa on kyllä saatava takaisin. Eihän sitä ulkomaille asti kehtaa lähteä alarautaan puttailemaan. Tietääpä ainakin mitä tässä kahden viikon aikana pitää treenata ahkerasti. Jos voi sanoa, niin muuten heitto tuntuisi olevan varsin mukavalla mallilla. Erityisesti avauspeliin olen ollut viime aikoina hyvinkin tyytyväinen. Viime aikojen kohokohtia on ehdottomasti olleet sellaiset 100 metriset pillit (Nummenmäki #15, Sahanmäki #18), jotka ovat alkaneet napsumaan hyvällä prosentilla korille.

Ennen Berliinin reissua kisakalenterista ei mitään stressiä aiheuttavaa kisaa löydy. Sunnuntaina pelaillaan seuran parimestaruuksista, maanantaina PDGA-liigan viimeinen osakilpailu, torstaina viikkokisat ja viikon päästä lauantaina varsin rennolla fiiliksellä (ehkä jopa janojuomien kera) Medicin Man Open parikisailu. Näihin ei tarvi pelikirjoja miettiä tai treenikierroksia harrastaa sen kummemmin. Pitäisi siis olla aikaa treenata puttia...

[MikeDGH]

Kasapäin hyviä fiiliksiä.

1) Putti. Eiliset viikkokisat Sahanmäessä ja tämän päiväinen kierros Södiksessä antoi uskoa siihen, että kyllä se sieltä alkaa löytymään. Nyt uskaltaa taas putata koriin asti eikä ne jää nössöyrityksiksi alarautaan (tai korin ali). Uskoa, luottoa ja toistoa, sillä se lähtee urilleen.

2) Joensuun Tilan rataprojekti. Ai, että! Kohta pääsee heittämään. Konekuski on hakenut omat puunsa pois ja pikku hiljaa kaikki väylät alkavat olla siivottuna heittokelpoiseen kuntoon. Ja se fiilis, kun tänään ensi kertaa asteli niittyväylille, jossa oli Tilan toimesta pistetty heinää matalaksi. Viime viikolla siellä ei mahtunut pitkän heinän ja koiranputkien joukkoon kävelemään ja nyt ne näyttivät frisbeegolfradan väyliltä. Niin, ja sitten vielä laitettiin tiimattoja paikoilleen. Kohta, kohta...

3) Berliinin reissu. Hittolainen, alle viikko enää reissuun. Tässähän alkaa matkakuume nousta ja kisafiilis kasvaa entisestään. Joko mennään?

Huomenna lauantaina heitelläänkin sitten hiukkasen vapaamuotoisempaa kisaa. Sahanmäessä pelataan jo perinteeksi muodostunut Medicin Man Open -parikisa. Mukana 54 paria, pari kierrosta grillaustauon kera, janojuomaa saa ottaa oman maun mukaan ja päivän huumoripitoisuus on korkealla. Joku TD-homma siinä sivussa pitänee hoitaa.

[MikeDGH]

Tumi oli kikkaillut näppärän tilaston (linkki Tumin blogissa), josta löytää pelaajakohtaisesti kymmenen parhaiten reitattua kierrosta. Olihan se sieltä tutkittava, vaikka oman koneen sisältämistä tilastoistakin ne olisivat löytyneet. Ei tosin paremmuusjärjestyksessä.

TOP10-kierrokset:
990 - 981 - 979 - 974 - 970 - 965 - 962 - 961 - 959 - 957

Se tonnin kiessihän sieltä puuttuu, tuo viime vuoden Berlin Openissa heitelty 990 oli toki harmittavan lähellä - yhden heiton päässä. Mutta kyllä mä sen vielä teen... Ikävä fakta on toki se, että vastaava rivi toisesta päästä paremmuuslistaa olisi aika kaukana tuosta listasta. Omista tilaistoista tutkittuna selviää, että huonoiten reitattu rundi on viime vuodelta Legacy Amateursista, Kivikosta. Näppärä 810.

[MikeDGH]

29th Berlin Open - yhteenveto reissusta

No mutta olihan se taas huikea reissu. Fribakisaa upeissa puitteissa, loistavia ihmisiä, erittäin hyvää safkaa, hiukkasen olutta ja vähän nähtävyyksiäkin. Pikkuinen yhteenveto reissusta friban osalta. Reissussa minun lisäksi Marika ja DGH:n seurakaveri Tatu. Kisassa mukana suomalaisväriä myös Jallen ja Niinan panoksella.

Torstai 16.6.
Paikan päälle saavuttuamme äkkiä tavarat hotellille ja esittelemään ratana toimivaa puistoa Tatulle. Kiinteitä koreja Volkspark Rehbergessä ei ole kuin pari kappaletta, joten viime vuotisen radan tuntemuksella kierrettiin ja heiteltiin kuvitteellisia väyliä.

Perjantai 17.6.
Aamupäivän tuli vettä siihen malliin, että arvelutti hieman osallistuminen illan parikisoihin. Iltapäivää kohden sade kuitenkin rauhoittui ja päästiin hieman treenailemaankin ennen parigolfeja. Parigolfeissa oli pelimuotona itselle uusi tuttavuus eli Best drive. Molemmat avaa ja siitä eteenpäin alternatena. Eli paremmalta avaukselta jatkaa se kumpi ei heittänyt sitä avausta ja sitten vuorotellen. Toimiva malli. Tatun kanssa pelattiin parina ja tulokseksi saatiin -4 sellaisella perusheittelyllä. Ei oikeastaan mitään loistavia suorituksia, muttei kyllä mitään pahempia mokiakaan. Sijoitus avoimessa oli 5/15.

Lauantai 18.6.
Ensimmäinen varsinainen kisapäivä. Eka rundi omalla osalla loistavaa peliä. Avauspeli toimi, lähestymiset onnistuivat ja puttikin sujui paria mokaa lukuunottamatta. Bogey free kierros, tuloskortissa -5 (sivuten omaa viime vuonna tehtyä enkkaa tuolla) ja sijoitus jaettu neljäs. Kierroksen alustava rating 989.

Toka rundi ei sitten sujunutkaan yhtä hyvin. Avaus- ja lähestymispeli oli ihan ok, mutta putti katosi aivan totaalisesti. Neljästä metristä rautoihin, kutosesta ketjuista pihalle ja kasista ohi koko laitteesta. Masennuksessani laskeskelin kierroksen jälkeen, että mokasin seitsemän alle kymppimetristä tuolla rundilla. Tuloskortin +2 ei tosiaan hymyilyttänyt (rating 913), sijoituskin romahti roimasti alas 19. sijalle.

Sunnuntai 19.6.
Kolmannelle rundille putti onneksi löytyi taas. En tainnut mokata yhtään alle kympin puttia ja ringin ulkopuoleltakin napsahteli muutama tärkeä vippi sisään. Avaukset tökkivät muutamilla väylillä, mutta hyvillä lähäreillä ja puteilla pelastin tulokseksi -4 (rating 974). Sijoituksellisesti sillä oltiin kierroksen jälkeen jaetulla 15. sijalla kahden muun pelaajan kanssa. Semifinaaliin pääsi 16 parasta avoimen pelaajaa, joten homma meni sudariksi. Kaksi kolmesta menisi semeihin ja yksi joutuisi laulukuoroon. Yhtä väylää kauempaa ei tarvinnut sudaroida. Itse avasin ekana about 8 metriin korista, jenkki McReynolds korin alle ja Saksan poika Baus vitoseen. Oma putti ohi ja homma oli sillä selvä. Harmitti. Lopullinen sijoitus avoimessa siis 17/45. Viime vuonna sijoitus oli 16, joskin silloin semeihin pääsi 20 pelaajaa.

Finaalissa pääsi sitten katsojan roolissa katsomaan ja kannustamaan Jallen upeita suorituksia. Voitonhan herra sieltä nappasi.


Näin jälkikäteen harmittaa vietävästi tuo toinen kierros ja se puttitaidon katoaminen. Semifinaalissa olisi oltu kevyesti, jos olisi kulkenut edes hieman parempi. Toki jossittelun varaa on varmasti muillakin... Keskiarvollisesti oma rating ylitettiin komeasti ja peli tuntui yleisesti ottaen tosi hyvältä. Pieni harmitus, mutta kaiken kaikkiaan upea reissu. Taas.

[MikeDGH]

Jussin Kisat @ Joensuun Tila, Sipoo

Uusi kokemus päästä kisaamaan PDGA-kisaa radalle, jonka on suurilta osin itse suunnittellut ja jonka rakentamisen eteen on vuodatettu paljon hikeä. Jonkin asteisena perfektionistina tietysti häiritsi mieltä, kun rata ei ole valmis vielä. Kyllähän se heitettävässä kunnossa on, mutta paljon on vielä tekemättä. Toisaalta, kun tietää että kyllä se aikanaan valmistuu (ja paranee), niin mielen häirintä helpottaa. Ja se kaikki positiivinen palaute mitä radasta on jo tullut lämmittää mieltä isosti.

No entäs kisa sitten? Eka rundi perjantaina oli varsin varman oloista tekemistä. Avaukset lähtivät oikeisiin uomiin, lähestymiset toimivat ja puttikin oli ihan ok. Tuolla radalla (on ainakin vielä ennen siistimisiä) tärkeätä pysyä väylällä mörriä välttäen ja siinä onnistuin hyvin. Kierroksen aikana ei tullut oikeastaan yhtään mokaa ja tuloksella -4 jaettiin MPO:n kärkipaikka. Oli muuten bogeyfree kierros ainoana 61 pelaajan porukasta.

Lauantaina pelattu toka rundi lähti hiukan tahmeasti liikkeelle. Pari heikkoa pirkkoputtia alkuun, sitten muutama hiukan nihkeiden avausten jälkeen pelastettu par ja kutosväylällä eka katastrofi. Avaus vasemmalle puskiin, sieltä huono lähestysmisyritys, seuraava lähäri vajaaksi, pitkä putti ohi ja tuplabogia korttiin. Kasilla availin puun kautta mörriin ja hyvä lähärikään ei auttanut, kun puttailin ohi kerran. Ysillä oltiin kirjaimellisesti suossa nilkkoja myöten, kun avaus "vähän karkasi" vasemmalle. Taistelupar kuitenkin. Kympillä puuhipsu ja taas suossa nilkkoja myöten. Alkoi kengät olemaan aikamoisen kosteat ja tuloskortissa komeili surkeasti +4. Totesin seuraavalle väylälle mennessä, että perkule nyt mä rupean pelaamaan. Kuin taikaiskusta oma peli alkoi sitten toimimaan. Viimeiseen kahdeksaan väylään kuusi pirkkoa, yksi par ja yksi hiukan epäonnisen rollin mukanaan tuoma bogi. Lopputulos -1. Tuo alkurundin tahmeus kaivelee mieltä ja kengät ovat kuivat varmaan joskus ensi viikon puolivälissä, mutta tuo kurssin muutos jonka sain aikaiseksi p*skan alun jälkeen tuo iloa elämään. Vastoinkäymiset pystyi kääntämään edukseen.

[ymme]

Tykkäsin todella paljon radasta. Täyttelin facebookissa pyörineen google docs -palauttelomakkeen, mutta ajattelin jakaa vielä väyläkohtaisen palautteen täällä, jos vaikka saisi jotain keskustelua aikaiseksi.

Väylä 1: Mielestäni vähän tylsähkö tällaisenaan, mutta silti perushyvä aloitusväylä. Ehdottaisin harkitsemaan korin siirtämistä vasemmalle, jolloin vaatisi vähän tiukempaa hysseä tai jopa heittoa puiden välistä.

Väylä 6: Vähän tylsä, sillä korille on todella vaikea päästä edes maagisella tuuriheitolla. Itseäni ei tällaiset par kolme-puolikkaat sinänsä haittaa, mutta väylästä tulee heti paljon mielenkiintoisempi, jos siinä on edes kaukainen mahdollisuus hakea taikalinjoja pitkin korille ilman Jani Ikonen -kättä.

Väylä 11: Tällaiset sokkoväylät ovat mielestäni vähän hölmöjä pelin sujuvuuden kannalta, sillä kiekon hävimisriski on huomattava heiton lipsahtaessa liikaa vasuriin. Näin ehdotuksena katselin vähän, että korille voisi mahdollisesti tehdä jonkinlaisen taskun etuoikealle suoraan väylän päähän siten, että kori näkyisi tiille edes vähän.

Väylä 16: Tästä tulee todella vaarallinen greeni, kun sammaleet kuorituvat kalliolta pois. Meinasi jo näin vähäisen käytön jälkeen väki liukastella niillä mättäillä ja pahimmillaan siinä on aika paha pudotus. Jos peliteknisesti jännän koripaikan haluaa säilyttää niin ehdottaisin korin siirtämistä 10-20 m metsään päin (harventaen toki metsää myösvähän) ja ehkä jopa korotettua koria.

Väylä 18: Takavasemmalla oleva pelto voisi mielestäni olla outtia melkeenpä huolimatta siitä leikataanko se pois tai ei. Saisi kivan jännärilisän, vaikka tällaisenaankin aivan mahtava liidätysväylä

Joka tapauksessa todella mielenkiintoisia väyliä ja pätevää maastonkäyttöä. Tulee aivan huikea rata, kun valmistunee ja aluskasvillisuuden saa kuriin sekä väyläpohjat ja siirtymät kuntoon. Nöyrät kiitokset työpanoksestanne koko työryhmälle

[MikeDGH]

Tykkäsin todella paljon radasta. Täyttelin facebookissa pyörineen google docs -palauttelomakkeen, mutta ajattelin jakaa vielä väyläkohtaisen palautteen täällä, jos vaikka saisi jotain keskustelua aikaiseksi.

Hienoa, palautetta pitääkin tulla, niin päästään kehittämään.

Väylä 1: Mielestäni vähän tylsähkö tällaisenaan, mutta silti perushyvä aloitusväylä. Ehdottaisin harkitsemaan korin siirtämistä vasemmalle, jolloin vaatisi vähän tiukempaa hysseä tai jopa heittoa puiden välistä.

Kori oli itse asiassa alkuperäisissä suunnitelmissa selkeästi enemmän oikealla, jolloin se OB-pelote olisi kasvanut. Turvallisuussyistä (ja helppojen ympyräkolmosten välttämiseksi) sitä vietiin vasemmalle. Enempää ei oikein voi viedä kun siellä tulee ne omenapuut sitten vastaan. Ties mitä mandoportteja niihin etupuihin keksitään kisoihin 

Väylä 6: Vähän tylsä, sillä korille on todella vaikea päästä edes maagisella tuuriheitolla. Itseäni ei tällaiset par kolme-puolikkaat sinänsä haittaa, mutta väylästä tulee heti paljon mielenkiintoisempi, jos siinä on edes kaukainen mahdollisuus hakea taikalinjoja pitkin korille ilman Jani Ikonen -kättä.

Tämä on vähän kinkkinen parin suhteen. Kolmosena on tosi tiukka, mutta vastaavasti nelosena liian helppo. Koriakaan ei viitsisi tuoda lähemmäs, se koripaikka siellä "ojan" rajaamassa niemessä on sen verran kiva.

Väylä 11: Tällaiset sokkoväylät ovat mielestäni vähän hölmöjä pelin sujuvuuden kannalta, sillä kiekon hävimisriski on huomattava heiton lipsahtaessa liikaa vasuriin. Näin ehdotuksena katselin vähän, että korille voisi mahdollisesti tehdä jonkinlaisen taskun etuoikealle suoraan väylän päähän siten, että kori näkyisi tiille edes vähän.

Tirkistelyaukko korille on työlistalla

Väylä 16: Tästä tulee todella vaarallinen greeni, kun sammaleet kuorituvat kalliolta pois. Meinasi jo näin vähäisen käytön jälkeen väki liukastella niillä mättäillä ja pahimmillaan siinä on aika paha pudotus. Jos peliteknisesti jännän koripaikan haluaa säilyttää niin ehdottaisin korin siirtämistä 10-20 m metsään päin (harventaen toki metsää myösvähän) ja ehkä jopa korotettua koria.

Tässä on jo suunnitelmissa korin vieminen pidemmälle siellä mäen päällä, saisi helposti 15-20m aukiota pitkin eteenpäin. Ainakin vaihtoehtoinen koripaikka tulee jo pikapuoliin.

Väylä 18: Takavasemmalla oleva pelto voisi mielestäni olla outtia melkeenpä huolimatta siitä leikataanko se pois tai ei. Saisi kivan jännärilisän, vaikka tällaisenaankin aivan mahtava liidätysväylä

Ei kai me nyt enempää valkoisia tikkuja laitella 

Joka tapauksessa todella mielenkiintoisia väyliä ja pätevää maastonkäyttöä. Tulee aivan huikea rata, kun valmistunee ja aluskasvillisuuden saa kuriin sekä väyläpohjat ja siirtymät kuntoon. Nöyrät kiitokset työpanoksestanne koko työryhmälle

Kiitokset palautteesta! Hommat radalla jatkuu!