Noniin! Päätimpä nyt kokeilla tämmöstä ja kirjoitella huvikseni hieman kuluneiden vuosien touhuista ja ehkä hiukan tulevistakin.
Mulla on aina asiat menny niin että jos jotain alotan ni perehdyn siihen kunnolla ja keskityn siihen etten jää paikalleen rullaamaan vaan kehitystä tulee kokoajan. Friba touhut alko joskus kun kaverit pyys messiin hyvinkään maastoihin heittelemään ja jo sillon ihan ensimmäinen asia mikä loksahti tässä lajissa oli se hauskuus ja omanlaisensa sosiaalinen tapa käydä ulkona kävelemässä samalla tutustuen uusiin ihmisiin.
Sitten tulikin jossain vaiheessa se hetki kun joku aivoissa "naksahti" ja halusin olla parempi kun kaverit siinä lajissa. No sitten lähettiinkin heittämään hirvee määrä kiekkoa ja lyömään päätä sei.... puuhun.
Pikakelaus pari vuotta eteenpäin--> Viime vuosi oli sitten ensimmäinen kisakausi ja se olikin jo hyvin opettavainen.
Ensimmäisenä kun aloitti kisaamaan, tuli vastaan se yhteisö mistä friba on täysin uniikki. Jaksaa vaan kisoissakin avata suunsa niin kavereita alkaa olemaan ympäri Suomea. Se rento ilmapiiri mikä kisoissa on, houkuttaa kisaamaan vaan enemmän. Taisin käydä 30-40 PDGA alaista kisaa heti ekana vuonna.
Siinä sitten kun kisoissa painoi menemään ja tunaroi yhdet jos toisetkin kisat, rupes tulemaan mieleen että mitä mä tääl oikee teen.
Siitä sitten lähettiinkin ihan oikeesti pohtimaan että millä sitä kehitystä alkais saamaan. Treenit meni täysin uusiks tässä vaiheessa. Rupesin utsimaan tietoa netistä siitä kuinka kaiken maailman pro pelaajat reenaa ja lähdin soveltamaan omaan toimintaan. Onneks puhun sujuvaa englantia joten ymmärtäminen siltä kannalta ei ollut vaikeaa.
Tässä vaiheessa tuli katsottua esim Will Schusterickin yms tekniikka videot varmaan 100+ kertaa uusiks analysoiden kaikki jalan asennot ja kyynerpään kulmat..... ihan kaikki siis. Siitä sitten alkoi pikkuhiljaa ottamaan asioita omaan harjoitteluun ja aloitin rangella reenaamisen.
Sitten tähän kauteen.
Kausi alkoi tällä kertaa hiukka myöhemmin, mutta totesin saman kuin viime vuonna. Perkeleen tyhmä ku et reenannu talvella tarpeeks. Putti kateissa, draivi lomalla ja lähäritki jossain matkoilla. No siitä sitten sisuuntuneena lähettiin reenaamaan taas.
Tällä kaudella onkin sitten alkanu draivit napsua pitkälle. Moni on sitä ihmetelly että mitä oon tehny kun alkuvuoden ja tän hetken heitossa on niin suuri ero. Noh, siihen ei olekkaan sitten helppoa vastausta mutta yritetään vähän avata sitä arkea.
Viimevuodesta muutamia oppeja. Myös huonolla säällä piyää reenata, iltavuoro ei ole tekosyy siihen ettei mene aamupäivästä vaikka rangelle, rangelle ei kannata mennä jos siellä vaan viskoo täysiä ilman mitään päämäärää, pään sisänen peli sitä pitää kehittää.
Nyt olen siis päässyt siihen että teen 2-3 kertaa viikossa noin 1,5h range harjoituksen ja otan aina jonkun asian sinne mitä reenaan. Esim viimekerralla halusin painottaa reeniä thumberiin/peukalo upsiin.
Lopun viikon kiertelen ratoja kavereiden kanssa ja siihenkin olen nyt ottanut sen mentaliteetin etten heitä rundia ns. höntsänä. Vaan käsittelen jokaisen heiton AINA kuten kisoissa. Ja yhtenä viimeisimmistä lisäyksistä reeneihin on mun henkilökohtainen "friba shamaani" kuten leikkimielisesti kutsun kaveria. Tää henkilö on kilpaillu ja harrastanu yli 20v taistelulajeja ja sitäkautta henkiset asiat tulee hyvin opittua sieltä. Ja kuten tää kausi on nyt opettanut, tässä lajissa henkinen osaaminen ja sen keskittymisen hakeminen on se peli mikä vaan pitää osata.
Joku aika takaperin putti katos niin pahasti etten oikeen tienny mitä tehdä. Noh shamaani hoiti asiansa ja tokas mulle et "helvettiäkö pitää ylianalysoida asioita?". Tässä vaiheessa siis selitin että kuinka unohdan ponnistaa takajalalla ja työntää olkapäällä ja kroppaon välillä väärässä asennossa ja selkä on kaarella ja ja ja.
Tästä sitten mentiin ja putti alkokin toimia niin hyvin että voitin seuraavat kisat Ristikivessä. Oli itelläkin ihan kumma fiilis kun oli tajunnu sen että tekniikka riittää jo todella pitkälle vaikkei täydellinen olekkaan. Kuhan pääpelin saa mukaan toimintaan. Noissa kisoissa muistan kirkkaana yhden asian, keskittyminen väylään oli kokoajan ihan eri tasolla. Ja nyt sittemmin onkin saanut sillon tällön taas kiinni tuosta ja kaikilla kerroilla on hyvät sijoitukset napsunu kohalle.
Tästä nyt sitten lähetään taas kehittämään toimintaa ja uusiin haasteisiin.
Seuraavana kisana onkin sitten Ideaparkin onkalot ja haasteet. Sinne jo ehdinkin sarkasmin säestämänä uhkailemaan kuinka rata näyttää helpolta 😂 . Oikeesti jännittää kovasti miten saan siellä kisan käyntiin kun eka väylä on pitkä tiukka tunneli mihin kaiken järjen mukaan pitäisi myös osua
. Ja se että sitä rataa ei pääse reenaamaan, tavallaan myös harmi koska se pelikirjan tekeminen eri ratoihin on hauskaa
.
Tässä nyt jotain pientä avausta mun fribailuihin, nähdään kisoissa o7.
Topic: Mikan kisatouhut (Read 3902 times)