Sitten on niitä päiviä kun mikään vaan ei ota onnistuakseen.
Tämä on hyvä pointti ja henkisen pelin vahvuuden ydin mielestäni. Kun menee hyvin, silloin on helppo olla vahva henkisesti (paitsi mestaruuden puolustaminen, siihen en lähde nyt), mutta kun tulee vastoinkäymisiä, niin miten uskoa taitoihinsa ja ennen kaikkea siihen, että pystyy itse vaikuttamaan jokaisessa tilanteessa tekemisiinsä. Eihän se putti mihinkään ole kadonnut, vaan oma suhtautuminen siihen. Kun sanoo, että 'jaahas, tällainen päivä tänään', niin antaa itselleensä luvan epäonnistua. Tämä opetetaan jo lapsuudesta; 'Onko meidän pikku Petteri noussut väärällä jalalla ylös tänään, kun on niin känkkäränkkä, No huomenan on sitten parempi päivä' tai nappulaliigan valmentajan sanoin´Tuu pois sieltä, sulla on taas niitä päiviä´. Ihan kun sitä ei pystyisi itseään hallitsemaan ja muuttamaan tekemisiään/ajattelemisiaan. Tällöin voisi sanoa, että vastuu tekemisistään annetaan pois. Toisaalta tehokasta itseluottamuksen kannalta, kun syyttää muita ja ei pyri tekemään itse muutosta asialle, mutta pitkällä aikavälillä 'ne huonot' päivät tulevat lisääntymään todennäköisesti. Mitä enemmän ajattelee negatiivisemmin, niin vaikeampaa on. Se ei tarkoita sitä, että jos epäonnistuu puteissa kolmella ensimmäisellä väylällä, niin etteikö sitä voisi putata 15. seuraavalla loistavasti.
Ja kerrottakoon, että itse taistelen sun kanssa näistä samoista asioista. Vaikka näitä kirjoittelen, niin en todellakaan ole omaksunut näitä. Tykkään lukea näistä ja ehkä vielä jonakin päivänä pystyn toimimaankin ns. zen-tyylillä. Niin ja en syyttele yleisesti huonoa päivää, vaan ihan konkreettisesti tiettyä kiekkoa tai tuulta. 'Taas se s@*tanan tuulenpuuska vei sen kiekon ob:lle, ilman sitä olis ollu niin nätisti pelattavissa'. Vielä jonain päivän opin lukemaan tuultakin...
