Recent Posts
91
Treenipäiväkirjat / Re: Jussin rata kiertely blogi.
« Last post by jussi32 on 21.07.23 - klo:14:49 »Nyt kun sulla alkaa olla aika iso kasa kierrettyjä kenttiä niin mitkäs on top5 wow elementin väylää mitkä on vastaan tulleet?
Itsellä yleensä maisemalliset alamäki liidätykset ja vesi elementti väylät tuo sellaisen pysäyttävän fiiliksen että ei haluaisi edes jatkaa matkaa eteenpäin vaan ihailla vaan..
Kyllä ne alamäki llidätykset taitaa olla.
1. On parkkivuori. Nykyään tää on 18 väyläinen, mutta anakin vanhassa ysiväyläsessä se oli muistaakseni väylä nro 3 100m alamäkeen. Otin nosto2 siitä. Tasasella en saa ihan 100m heittoja, mutta hyvä väylä jyrkästi alamäkeen ja onnistunut heitto.
2. On laajavuoren 16. laskettelurinteen päältä alas. Laajavuoren käynnistä on varmaan jo 10v, mutta tää ei kai ole miksikään muuttunut?
3. Kiipulassa on hieno lammen ylitys. Muistaakseni väylä nro 12. Meni helposti yli. Joskin hieman vasemmalle seiftasin.
4. Laitetaan tähän vaikka tuoreen tänään pelatun uuden hämeenlinnan kantolan 10 väylä yli 300m par5. Muut väylät tässä radassa on kapeita, mutta tässä väylässä on tilaa ja tässä saa tykittää ja täysiä, mutta sellaisia heittoja kuitenkin, että ei heitä kävelytielle joka mun käsittäkseni oli ob eli sen yli tai ali piti aina saada.
5. Sierravuoressa tosi hieno väylä. Nykyään tääkin taitaa olla 18 väyläinen, mutta silloin vanhassa radassa väylä nro2 tosi hieno nokian beast mainen nurmikko väylä.
Sitten vosi sanoa myös huonot väylät tai radat, mutta jätetään sanomatta. En vaan tiedä miksi jokapuolelle suomea pitää saada rata, mutta sitten kuitenkin annetaan sen radan täysin kasvaa kasvia ja tyyliin korien hukkua sinne kasvien sekaan? Täytyisi myös huomioda se asia, että rataa olisi myös hyvä ylläpitää jotta sitä olisi mukava pelata. Tätä ylläpitoa kannattaa miettiä kun niitä ratoja rakentelee jokapuolelle suomea.
92
Treenipäiväkirjat / Re: Täysillä päin puuta
« Last post by takarivi on 20.07.23 - klo:22:33 »Niin se vaan tämäkin lomaviikko uhkaa kääntyä lopuilleen, vaikka vasta alkoi. Kävin tiistaina pelaamassa Hiiskassa JyLin PDGA-liigaa ja keskiviikkona ajelin turistiksi Nokialle katsomaan, miten maailman parhaat pelaavat. Samoja virheitä näyttävät tekevän sielläkin.
Hiiskassa…. hmm… mitähän siellä tuli pelattua…Muistikuva on, että jotenkin tasaisehkosti. Jatkuvasti olin puttaamassa melko kaukaa korista, mutta onneksi oli sellainen päivä, että putit upposivat. Miinuksella pelailin aina viimeiselle väylälle asti. Siinäkin sain avauksen hyvin keskelle väylää, tuurin avustamana toki, mutta sitten halusin harjoitella kämmenlähäriä, vaikka olisin hyppyputillakin päässyt varmasti korin alle. Niinhän siinä kävi, että kiekko liiteli hiukan pitkäksi, ja putosi mäkeä alas kappaleen matkaa. Hankalasta asennosta ei rinneputti osunut sitten enää, ja päädyin nollaan. Sen jälkeen kaveri, joka piti kirjaa, sanoi, että siinä meni voitto. No voi peeveli… olisinpa tuon tiennyt, niin olisin voinut varmistaa liigan kakkossijan. Nyt joutuu vielä ensi viikolla taistelemaan. Mitä tästä opimme? Kannattaa harjoitella vielä lisää niitä kämmenlähäreitä. Metrix 986, PDGA 948.
Nokialla taas oli suuren maailman meininkiä, kun USA ja Eurooppa taistelivat joukkuekilpailua keskiviikkona. Oli jännää viimeiseen väylään asti.
Tänään kävin vielä hetken aikaa katselemassa European Openin ensimmäistä kierrosta, mutta en jaksanut jäädä koko kisaa ihmettelemään. Ajelin takaisin kotimökille jo hyvissä ajoin. Uintireissun ja saunan jälkeen voikin nyt alkaa miettiä mitä seuraavaksi keksisi. Lauantain Petäjäveden kisanhan jo peruin alkuviikosta. Ei ollut nyt sellainen olo, että jaksaisi pelata tosissaan.
Hiiskassa…. hmm… mitähän siellä tuli pelattua…Muistikuva on, että jotenkin tasaisehkosti. Jatkuvasti olin puttaamassa melko kaukaa korista, mutta onneksi oli sellainen päivä, että putit upposivat. Miinuksella pelailin aina viimeiselle väylälle asti. Siinäkin sain avauksen hyvin keskelle väylää, tuurin avustamana toki, mutta sitten halusin harjoitella kämmenlähäriä, vaikka olisin hyppyputillakin päässyt varmasti korin alle. Niinhän siinä kävi, että kiekko liiteli hiukan pitkäksi, ja putosi mäkeä alas kappaleen matkaa. Hankalasta asennosta ei rinneputti osunut sitten enää, ja päädyin nollaan. Sen jälkeen kaveri, joka piti kirjaa, sanoi, että siinä meni voitto. No voi peeveli… olisinpa tuon tiennyt, niin olisin voinut varmistaa liigan kakkossijan. Nyt joutuu vielä ensi viikolla taistelemaan. Mitä tästä opimme? Kannattaa harjoitella vielä lisää niitä kämmenlähäreitä. Metrix 986, PDGA 948.
Nokialla taas oli suuren maailman meininkiä, kun USA ja Eurooppa taistelivat joukkuekilpailua keskiviikkona. Oli jännää viimeiseen väylään asti.
Tänään kävin vielä hetken aikaa katselemassa European Openin ensimmäistä kierrosta, mutta en jaksanut jäädä koko kisaa ihmettelemään. Ajelin takaisin kotimökille jo hyvissä ajoin. Uintireissun ja saunan jälkeen voikin nyt alkaa miettiä mitä seuraavaksi keksisi. Lauantain Petäjäveden kisanhan jo peruin alkuviikosta. Ei ollut nyt sellainen olo, että jaksaisi pelata tosissaan.
93
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 19.07.23 - klo:20:17 »Kilpailun jälkeisinä parina päivinä huomasi, että on ollut isot kisat. Kummasti se vie mehuja ihmisestä kun oikein kovasti keskittyy ja alkoi maanantaina tuntua että kyllähän tästä jo kotiin joutaa.
Sunnuntaina kisan jälkeen käytiin Grand Canyonilla ja olipa huikea paikka. Ei sitä voi kuvilla näyttää eikä sanoin selittää miten iso monttu se on. Toista kilometriä syvä ja siinä kohtaa missä me oltiin niin noin 40 kilometriä leveä. Ei sitä tajua varmaan paikanpäälläkään, mutta heti kun sinne meni niin tajusi ettei ole tajunnut mitään. Suosittelen käyntiä jos vain sattuu sielläpäin olemaan.
Alunperin ajateltiin että käydään Fountain Hillsissä ja samalla reissulla vähän outleteissä siellä suunnalla, mutta eipä käyty. Todettiin, että 47 astetta lämmintä on meille jo vähän liikaa eikä pelaamisessa ole mitään tolkkua, joten lähdettiin sitten pelaamaan omalla kylällä Snowbowlin rata. Se on laskettelurinteeseen tehty, nousumetrejä noin 400. Ensin mentiin 7 väylää ylämäkeen ja tuntui että aika samanlaisia lyhyehköjä väyliä ovat vaikka ylämäkeen pelattiinkin. Sitten alkoi tulla vähän monipuolisuutta ja lopussa päästiin vielä alamäkeen heittämään pituuttakin. Muutkin olivat hyödyntäneet väylän 17 alamäen ja 100m leveän fairwayn. Olihan se hienoa tyhjentää kassia siinä tiillä ja sitten etsiä niitä kiekkoja pikku heinikosta. Radan huolto on käytännössä mahdotonta jyrkkyydenkin takia, mutta ei sitä heinää ole kuin aika harvassa. Yli 200m päässä kuitenkin alkaa jo vähän etäisyydet hämärtyä ja meni siinä etsiessä hetki. Löydettiin muutama ylimääräinenkin kiekko.
Kaikenkaikkiaan huikea reissu. Menestystä ei ollut tiedossa, mutta kokemusta sitäkin enemmän. MM-kisatkin on nyt sitten plakkarissa ja sijoitus 15 on ihan hyvä. Keskusteltiin ratingeista ja todettiin, että meille jotka päivittivät ekaa kertaa bägiä noin korkealla oleviin olosuhteisiin taisi olla hieman hankalaa saada kiekot tottelemaan niin, että olisi avauksilla päässyt rinkiin samalla lailla kuin kotona. Winterhalterin Jani oli paikanpäällä viikon verran pitempään ja tuli neljänneksi. Joka kierroksella tuntui helpommalta heittää niitä kiekkoja ja kun oppi heittämään alivakaata flättinä niin käänsihän se vähän ylikin. Todennäköisin syy itsestä alhaisen tuntuisille ratingeille on korkea ilmanala. Pelaaminen tuntui paremmalta kuin ratingit ja mehän tietenkin odoteltiin niitä amerikan ratinkeja.
Toisaalta voi todeta että aika hyvin ne ratingit toimii. Ratingin mukaan olin 14. Pelasin 1 pisteen alle oman ratingin ja olin 15. Toimii.
Uskoisin, että vaikka oli hieno kokemus niin tässä on vähän samaa kuin Japan Openissa. Se on sitten pelattu kun se on pelattu eikä isompaa hinkua ole toiselle kierrokselle. Kuittailtiin siellä jenkeille, että on näitä kisoja jo Eurooppaan haettu että voivat joutua lentelemään kohta. Vastaus oli useimmiten, että Eurooppaan on niin pitkä matka.
Frisbeegolfin MM-kisoissa on samaa kuin 15 vuotta sitten SM-kisoissa. Niihin tuli kaikki jotka kykenivät ja enimmäkseen tapaamaan kavereitia ja ehkä vasta sitten seuraavaksi pelaamaan kilpaa. Kärjen tienoilla kilpailu on tietenkin kovaa, mutta +20 sijoituksella olevat kaverit olivat tulleet tapaamaan vanhoja tuttuja. Toivottavasti saadaan MM-kisat Eurooppaan ja ehkä vielä enemmän että annetaan MM:iin maapaikkoja liitoille jotka valitsevat joukkueensa. Olivat ihmeissään kun kerroin, että meidän EM-kisat on näihin verrattuna oikeat urheilukilpailut juuri siksi, että liitto valitsee edustajansa.
Ehkä vielä joskus.
Sunnuntaina kisan jälkeen käytiin Grand Canyonilla ja olipa huikea paikka. Ei sitä voi kuvilla näyttää eikä sanoin selittää miten iso monttu se on. Toista kilometriä syvä ja siinä kohtaa missä me oltiin niin noin 40 kilometriä leveä. Ei sitä tajua varmaan paikanpäälläkään, mutta heti kun sinne meni niin tajusi ettei ole tajunnut mitään. Suosittelen käyntiä jos vain sattuu sielläpäin olemaan.
Alunperin ajateltiin että käydään Fountain Hillsissä ja samalla reissulla vähän outleteissä siellä suunnalla, mutta eipä käyty. Todettiin, että 47 astetta lämmintä on meille jo vähän liikaa eikä pelaamisessa ole mitään tolkkua, joten lähdettiin sitten pelaamaan omalla kylällä Snowbowlin rata. Se on laskettelurinteeseen tehty, nousumetrejä noin 400. Ensin mentiin 7 väylää ylämäkeen ja tuntui että aika samanlaisia lyhyehköjä väyliä ovat vaikka ylämäkeen pelattiinkin. Sitten alkoi tulla vähän monipuolisuutta ja lopussa päästiin vielä alamäkeen heittämään pituuttakin. Muutkin olivat hyödyntäneet väylän 17 alamäen ja 100m leveän fairwayn. Olihan se hienoa tyhjentää kassia siinä tiillä ja sitten etsiä niitä kiekkoja pikku heinikosta. Radan huolto on käytännössä mahdotonta jyrkkyydenkin takia, mutta ei sitä heinää ole kuin aika harvassa. Yli 200m päässä kuitenkin alkaa jo vähän etäisyydet hämärtyä ja meni siinä etsiessä hetki. Löydettiin muutama ylimääräinenkin kiekko.
Kaikenkaikkiaan huikea reissu. Menestystä ei ollut tiedossa, mutta kokemusta sitäkin enemmän. MM-kisatkin on nyt sitten plakkarissa ja sijoitus 15 on ihan hyvä. Keskusteltiin ratingeista ja todettiin, että meille jotka päivittivät ekaa kertaa bägiä noin korkealla oleviin olosuhteisiin taisi olla hieman hankalaa saada kiekot tottelemaan niin, että olisi avauksilla päässyt rinkiin samalla lailla kuin kotona. Winterhalterin Jani oli paikanpäällä viikon verran pitempään ja tuli neljänneksi. Joka kierroksella tuntui helpommalta heittää niitä kiekkoja ja kun oppi heittämään alivakaata flättinä niin käänsihän se vähän ylikin. Todennäköisin syy itsestä alhaisen tuntuisille ratingeille on korkea ilmanala. Pelaaminen tuntui paremmalta kuin ratingit ja mehän tietenkin odoteltiin niitä amerikan ratinkeja.
Toisaalta voi todeta että aika hyvin ne ratingit toimii. Ratingin mukaan olin 14. Pelasin 1 pisteen alle oman ratingin ja olin 15. Toimii.
Uskoisin, että vaikka oli hieno kokemus niin tässä on vähän samaa kuin Japan Openissa. Se on sitten pelattu kun se on pelattu eikä isompaa hinkua ole toiselle kierrokselle. Kuittailtiin siellä jenkeille, että on näitä kisoja jo Eurooppaan haettu että voivat joutua lentelemään kohta. Vastaus oli useimmiten, että Eurooppaan on niin pitkä matka.
Frisbeegolfin MM-kisoissa on samaa kuin 15 vuotta sitten SM-kisoissa. Niihin tuli kaikki jotka kykenivät ja enimmäkseen tapaamaan kavereitia ja ehkä vasta sitten seuraavaksi pelaamaan kilpaa. Kärjen tienoilla kilpailu on tietenkin kovaa, mutta +20 sijoituksella olevat kaverit olivat tulleet tapaamaan vanhoja tuttuja. Toivottavasti saadaan MM-kisat Eurooppaan ja ehkä vielä enemmän että annetaan MM:iin maapaikkoja liitoille jotka valitsevat joukkueensa. Olivat ihmeissään kun kerroin, että meidän EM-kisat on näihin verrattuna oikeat urheilukilpailut juuri siksi, että liitto valitsee edustajansa.
Ehkä vielä joskus.
94
Treenipäiväkirjat / Re: Jussin rata kiertely blogi.
« Last post by mykey on 19.07.23 - klo:08:32 »Nyt kun sulla alkaa olla aika iso kasa kierrettyjä kenttiä niin mitkäs on top5 wow elementin väylää mitkä on vastaan tulleet?
Itsellä yleensä maisemalliset alamäki liidätykset ja vesi elementti väylät tuo sellaisen pysäyttävän fiiliksen että ei haluaisi edes jatkaa matkaa eteenpäin vaan ihailla vaan..
Itsellä yleensä maisemalliset alamäki liidätykset ja vesi elementti väylät tuo sellaisen pysäyttävän fiiliksen että ei haluaisi edes jatkaa matkaa eteenpäin vaan ihailla vaan..
95
Treenipäiväkirjat / Re: Saturin Miikan mutinat
« Last post by mykey on 19.07.23 - klo:08:24 »Tänään lähdetään kisaturisteiksi EO2023 president cup katsomaan, sieltä yleensä muutama kiekko ja ratabongaus saadaan samalla ja ison maailman meininkiä.
96
Treenipäiväkirjat / Re: Saturin Miikan mutinat
« Last post by mykey on 18.07.23 - klo:20:29 »Kiikan koulun DGP tuli käytyä bongaamassa Sastamalan pohjoispuolella olevassa pienessä Kiikan kylässä. Näppärä 9 väyläinen oli paikoin ihan haastavia rakoja mutta aika hyvää peliä oli ja -7 sattui olemaan toiseksi paras ikinä ja metrix rating antoi 984? Ihan hauska bongaus vaikka rata olikin jo parhaat päivät nähnyt ja koulun ollessa kiinni kesän niin näköjään heinää ei kukaan siellä pois ajellut.. joka tapauksessa yllättävän mukavaa pitkästä aikaa tehdä jotain muutakin kuin vain pelata PDGA kisakierroksia..
97
Treenipäiväkirjat / Re: Täysillä päin puuta
« Last post by takarivi on 17.07.23 - klo:21:34 »Nyt on Äänekosken ensimmäinen PDGA-liiga takana. Pientä hiomista vaatii tuo formaatti vielä jatkossa, sillä viimeiselle kierrokselle Viitasaarelle meitä oli tullut vain seitsemän lisenssipelaajaa. No, eiköhän se siitä hioudu. Saman verran oli lisenssittömiä kirittäjiä kuitenkin matkassa.
Olen viime päivä lähinnä laiskotellut, joten päätin lähteä hyvissä ajoin matkaan, että ehtisin hiukan herätellä kroppaa ennen kierrosta, vaikkei tuossa minulla ollutkaan mitään varsinaista panosta. Lämmitellessä sain hyviä heittoja useampia. Siksi kisan alkaessa olikin itselle yllätys, miten voimatonta oli pelaaminen. Missasin pirkot ykkös- ja kakkosväyliltä, vaikka ne ovat oikeasti hirveän helppoja. Näin vain kävi. Samoin puttaaminen oli koko kierroksen ajan sellaista voimatonta alarautaa. Ehkä lämmittelin sitten hiukan liikaa, mistä näitä aina tietää. Putteja en kyllä lämmitellyt ollenkaan, eli se saattaa selittää miksi se oli niin vaikeaa alkukierroksella.
Kaikkiaan pelasin silti ihan kelvollisesti tänään. Yhden bogin sain, ja viisi pirkkoa. Muutama pirkko jäi ottamatta mainittujen puttiongelmien takia, ja jokunen lähäri jäi hiukan vaisuksi. Sanon silti, että pelasin hyvin, sillä nyt ei tullut yhtäkään ajatusvirhettä! Ei tullut sellaisia, että miksi heitin tuolla kiekolla enkä tuolla toisella, tai että olisin yrittänyt väärää linjaa. Sellaisia tulee aika usein, mutta nyt pää pysyi kasassa. Virheet olivat ainoastaan heikkoja heittoja. Ne kestän paremmin kuin hölmöilyn. Heikkoja heittoja tulee, kun ei ole harjoitellut tarpeeksi. Tulee heitettyä liian hiljaa, tai kiekko karkaa sormista yms. Hyväksyn sen täysin. Tyhmiä ratkaisuja taas en siedä itseltäni.
Lopputulos oli -4. Metrix 952 ja PDGA alustavasti 942.
JyLin liigaa olisi vielä kaksi tiistaita jäljellä. Katsotaan millaista keliä on luvassa, ja päätetään niistä sitten.
Olen viime päivä lähinnä laiskotellut, joten päätin lähteä hyvissä ajoin matkaan, että ehtisin hiukan herätellä kroppaa ennen kierrosta, vaikkei tuossa minulla ollutkaan mitään varsinaista panosta. Lämmitellessä sain hyviä heittoja useampia. Siksi kisan alkaessa olikin itselle yllätys, miten voimatonta oli pelaaminen. Missasin pirkot ykkös- ja kakkosväyliltä, vaikka ne ovat oikeasti hirveän helppoja. Näin vain kävi. Samoin puttaaminen oli koko kierroksen ajan sellaista voimatonta alarautaa. Ehkä lämmittelin sitten hiukan liikaa, mistä näitä aina tietää. Putteja en kyllä lämmitellyt ollenkaan, eli se saattaa selittää miksi se oli niin vaikeaa alkukierroksella.
Kaikkiaan pelasin silti ihan kelvollisesti tänään. Yhden bogin sain, ja viisi pirkkoa. Muutama pirkko jäi ottamatta mainittujen puttiongelmien takia, ja jokunen lähäri jäi hiukan vaisuksi. Sanon silti, että pelasin hyvin, sillä nyt ei tullut yhtäkään ajatusvirhettä! Ei tullut sellaisia, että miksi heitin tuolla kiekolla enkä tuolla toisella, tai että olisin yrittänyt väärää linjaa. Sellaisia tulee aika usein, mutta nyt pää pysyi kasassa. Virheet olivat ainoastaan heikkoja heittoja. Ne kestän paremmin kuin hölmöilyn. Heikkoja heittoja tulee, kun ei ole harjoitellut tarpeeksi. Tulee heitettyä liian hiljaa, tai kiekko karkaa sormista yms. Hyväksyn sen täysin. Tyhmiä ratkaisuja taas en siedä itseltäni.
Lopputulos oli -4. Metrix 952 ja PDGA alustavasti 942.
JyLin liigaa olisi vielä kaksi tiistaita jäljellä. Katsotaan millaista keliä on luvassa, ja päätetään niistä sitten.
98
Treenipäiväkirjat / Re: Täysillä päin puuta
« Last post by takarivi on 17.07.23 - klo:10:19 »Loppuviikko ja viikonloppu menivät miltei ilman fribaa. Sukulaisissa käyntiä ja sen sellaista. Eilen (onhan tänään maanantai, vai onko?) kävin illalla heittämässä pikakierroksen Äänekosken Liikuntapuistossa. Ei mitään suurempaa mainittavaa, mutta sainpahan elämäni ensimmäisen pirkon tuohon uusittuun kakkosväylään! En heittänyt nelosta viime kesänä (silloin se oli vielä par 4), enkä tänä kesänä tähän mennessä. Yleensä tuloksena on ollut kuutonen, eli bogi. Nyt sain hyvän antsa-avauksen, ja kakkosheittokin osui puiden väliin. Mainiota. Sitten loppukierros olikin sellaista melkein hyvää peliä, mutta tuttuja ongelmia oli tutuilla väylillä. Tarpeeksi kauan kun kiertää sama rataa, niin ei enää oikein jaksa edes yrittää sen kummempaa. Same old shit. Lopputulos +2. Normirundi siis tuota yhtä väylää lukuun ottamatta.
Tänään pitäisi tehdä päätöksiä. Lähdenkö hakemaan Äänekosken liigan pappasarjan voittoa Viitasaarelta illalla, ja aionko loppujen lopuksi osallistua ensi viikonloppuna Discooter Tourin Petäjäveden kisaan. Se pitäisi maksaa tämän päivän aikana, jos aion. Ensi viikonloppuun on niin pitkä aika, etten oikein osaa vielä sanoa mitään. Juuri nyt väsyttää sen verran, että en ehkä, mutta toisaalta jos ei sataisi, niin jospa sitä…mutta ennuste povaa sateista viikonloppua- Toisaalta sateiden ennustaminen viiden päivän päähän on ihan lottoa, se on nähty…. Oikeastaan koko loppuvuonna ei ole ainuttakan sellaista kisaa, joihin olisi jonkin asteista paloa päästä. Ei ole mitään odotettavissa, eikä sitä kautta mitään intoa käydä edes treenaamassa mitään. Ne kisat menivät jo toukokuussa. Auton imurointi ja peseminenkin kiinnostavat nyt enemmän, enkä oikein niitäkään jaksa tehdä. ”Tulkaa, viekää sitten vaikka tuhkat pesästä, mut minä nautin kesästä”, lauloi Junnu Vainio aikanaan. Taidan perua se Petäjäveden. En tuota Touria ole muutenkaan pelannut, niin on varmaan turha tässä vaiheessa aloittaa. Nyt on loma.
Tänään pitäisi tehdä päätöksiä. Lähdenkö hakemaan Äänekosken liigan pappasarjan voittoa Viitasaarelta illalla, ja aionko loppujen lopuksi osallistua ensi viikonloppuna Discooter Tourin Petäjäveden kisaan. Se pitäisi maksaa tämän päivän aikana, jos aion. Ensi viikonloppuun on niin pitkä aika, etten oikein osaa vielä sanoa mitään. Juuri nyt väsyttää sen verran, että en ehkä, mutta toisaalta jos ei sataisi, niin jospa sitä…mutta ennuste povaa sateista viikonloppua- Toisaalta sateiden ennustaminen viiden päivän päähän on ihan lottoa, se on nähty…. Oikeastaan koko loppuvuonna ei ole ainuttakan sellaista kisaa, joihin olisi jonkin asteista paloa päästä. Ei ole mitään odotettavissa, eikä sitä kautta mitään intoa käydä edes treenaamassa mitään. Ne kisat menivät jo toukokuussa. Auton imurointi ja peseminenkin kiinnostavat nyt enemmän, enkä oikein niitäkään jaksa tehdä. ”Tulkaa, viekää sitten vaikka tuhkat pesästä, mut minä nautin kesästä”, lauloi Junnu Vainio aikanaan. Taidan perua se Petäjäveden. En tuota Touria ole muutenkaan pelannut, niin on varmaan turha tässä vaiheessa aloittaa. Nyt on loma.
99
Treenipäiväkirjat / Re: Saturin Miikan mutinat
« Last post by mykey on 16.07.23 - klo:20:50 »Tänää käytiin bongaamassa pari uutta rataa matkalla uudestakaupungista kohti appivanhempien mökkiä. Sain keskimmäisen tyttären innostumaan samalla tarjouksella kuin pojankin aikoinaan 2e väylä voitosta ja satanen kun voittaa 18 väyläisellä... Saas nähdä kun kilpailuvietti ottaa vallan ja kohta taistellaan rahoista. Pari ihan mukavaa pikku rataa tuli tsekattua.
100
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 16.07.23 - klo:17:35 »Viimeinen kisapäivä eli semifinaalit alkoi haulikkolähdöllä jo aamukahdeksalta. Iltapäivän pelaamiseen tottuneena tuntui kovin aikaiselta raapia itseään ylös kuuden jälkeen ehtiäkseen lämmittelemäänkin.
Aloitin Thorpessa väylältä viisi ja alku olikin aika kankeaa, foret lähti taivaalle ja heittäminen tuntui hankalalta. Siitä se sitten kuitenkin lähti etenemään vaikka matkalle jäi kaksi kuuden metrin haaraputtimissiä puiden takaa sivurinteestä. Olipa yllättävän hankalia asentoja, mutta olisihan nuo pitänyt. Bogeyfree -4 oli oma paras kierrokseni Thorpessa ja ratingin perusteella koko kisassa. Muutaman sijan nousin ja olin lopputuloksissa 15. Seuraavaan sijaan olisi ollutkin viisi heittoa, joten ne poimittiin jotka pystyi. Pelaaminen oli aluksi senverran kankeaa ettei jäänyt sellainen hyvän kierroksen maku, mutta 991 ratingiin pitää olla tyytyväinen.
Kuten jo aiemmin kerroin, pelasin nyt sitten pisteen omaa ratingia heikommin. Olen kokonaisuuteen tyytyväinen, vaikka eihän tuolla keskiarvolla tietenkään pärjää. Seurattiin finaaleja kannustaen sinne päässeitä suomalaisia ja he todistivat että pystyy pelaamaan reilusti omaa ratingia paremmin
Nyt sitten pari päivää turistijuttuja ja sitten kotiin. EM-kisoja varmaan sitten odotellaan seuraavaksi ja pelataan siinä välissä jotain muutakin. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon pitää totutella vanhoihin kiekkoihin ja niiden lentoon kotona.
Aloitin Thorpessa väylältä viisi ja alku olikin aika kankeaa, foret lähti taivaalle ja heittäminen tuntui hankalalta. Siitä se sitten kuitenkin lähti etenemään vaikka matkalle jäi kaksi kuuden metrin haaraputtimissiä puiden takaa sivurinteestä. Olipa yllättävän hankalia asentoja, mutta olisihan nuo pitänyt. Bogeyfree -4 oli oma paras kierrokseni Thorpessa ja ratingin perusteella koko kisassa. Muutaman sijan nousin ja olin lopputuloksissa 15. Seuraavaan sijaan olisi ollutkin viisi heittoa, joten ne poimittiin jotka pystyi. Pelaaminen oli aluksi senverran kankeaa ettei jäänyt sellainen hyvän kierroksen maku, mutta 991 ratingiin pitää olla tyytyväinen.
Kuten jo aiemmin kerroin, pelasin nyt sitten pisteen omaa ratingia heikommin. Olen kokonaisuuteen tyytyväinen, vaikka eihän tuolla keskiarvolla tietenkään pärjää. Seurattiin finaaleja kannustaen sinne päässeitä suomalaisia ja he todistivat että pystyy pelaamaan reilusti omaa ratingia paremmin
Nyt sitten pari päivää turistijuttuja ja sitten kotiin. EM-kisoja varmaan sitten odotellaan seuraavaksi ja pelataan siinä välissä jotain muutakin. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljon pitää totutella vanhoihin kiekkoihin ja niiden lentoon kotona.