Recent Posts
1
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 28.11.24 - klo:13:12 »Tässä kun on tämä ns. Offseason käynnissä niin olen ollut aika reipas. Salilla käynti on alkanut ja olen jaksanut aika kivasti tehdä siellä hommia. Otin personal trainerilta tosiaan ohjelman ja olen huomannut että kun sovittiin kerran kuukaudessa tapaaminen niin kyllä se jotenkin motivoi lisää tekemään kun tietää että joku tulee kohta katsomaan mitä on saatu aikaan.
Toisaalta olen käyttänyt jonkinverran aikaa viime kauden miettimiseen. En ihan ole tilastoja lähtenyt tulkitsemaan, mutta mielikuvien perusteella on ollut lähinnä kummallisen tuskaista. Ei oikein mitään hyvää syytä miksi ei kulje. Yksittäisiä hyviä kierroksia 980 paikkeille, mutta samalla sitten kierroksia jollaisia en muista pelanneeni koskaan.
Kävin keväällä linssileikkauksessa jossa korjattiin hajataittoa samalla. Olisiko aivojen ja silmän yhteispeli sitten kuitenkin jotenkin vinossa. Toisaalta en mielestäni ole mitenkään erityisen huonosti osunut koriin, siis aiempaa huonommin joten se tuntuisi sitten kuitenkin tekosyyltä.
Voisiko se sitten johtua siitä kun bägiin on tullut koko ajan alivakaampia kiekkoja. Mamba viimeisenä, vaikka halo onkin on jo aika alivakaa. Alivakaampi kiekkohan on tosi kätevä, mutta toisaalta taas sitten mahdollistaa kovin helposti pienet virhearvioinnit joista sitten seuraa kiekon väärä sijainti.
Tältä kaudelta on jäänyt muistiin myös kummalliset rannevippailut foren kanssa. Jotenkin on sellainen mielikuva, että aika usein on vielä päästy sitten outtiinkin kun ranteella on forea väännetty liikaa. Tämä osa-alue on ollut omaa vahvuutta, joten sen epäkuntoisuus on varmasti aiheuttanut kierroksen sisällä paljon hämmennystä.
Tästä päästään toistuvaan lopputulokseen. Jos katsoisi asiaa ulkopuolelta sanoisin itselleni ohjeeksi, että koitapa olla miettimättä noin paljoa. Tämähän ei sitten tietenkään onnistu ihan noin vain, joten tätä pitää vähän ajatella.
Kävin seuran treenivuorolla puttailemassa ja tein jälleen huomion. Jotenkin tuntuu kovin vaikealta ottaa kiinni siitä korin jostain lenkistä tähdäten siihen. Katseen tarkentaminen yhteen lenkkiin tuntuu aiheuttavan kummallista tarvetta katsella sinne tänne, enkä usko sen auttavan kiekon saattamisessa koriin.
Heittäessähän olen huomannut asian olevan samantyyppisesti. Liian usein olen jo heittänyt ennenkuin olen edes päättänyt mitä tehdään. Tähän olen saanut vähän parannusta, mutta menee vähän ohi välillä tilanteet.
En ole ihan varma mitä tälle asialle saisin tehtyä, mutta onpahan mietittävää kun ei uni tule.
Toisaalta olen käyttänyt jonkinverran aikaa viime kauden miettimiseen. En ihan ole tilastoja lähtenyt tulkitsemaan, mutta mielikuvien perusteella on ollut lähinnä kummallisen tuskaista. Ei oikein mitään hyvää syytä miksi ei kulje. Yksittäisiä hyviä kierroksia 980 paikkeille, mutta samalla sitten kierroksia jollaisia en muista pelanneeni koskaan.
Kävin keväällä linssileikkauksessa jossa korjattiin hajataittoa samalla. Olisiko aivojen ja silmän yhteispeli sitten kuitenkin jotenkin vinossa. Toisaalta en mielestäni ole mitenkään erityisen huonosti osunut koriin, siis aiempaa huonommin joten se tuntuisi sitten kuitenkin tekosyyltä.
Voisiko se sitten johtua siitä kun bägiin on tullut koko ajan alivakaampia kiekkoja. Mamba viimeisenä, vaikka halo onkin on jo aika alivakaa. Alivakaampi kiekkohan on tosi kätevä, mutta toisaalta taas sitten mahdollistaa kovin helposti pienet virhearvioinnit joista sitten seuraa kiekon väärä sijainti.
Tältä kaudelta on jäänyt muistiin myös kummalliset rannevippailut foren kanssa. Jotenkin on sellainen mielikuva, että aika usein on vielä päästy sitten outtiinkin kun ranteella on forea väännetty liikaa. Tämä osa-alue on ollut omaa vahvuutta, joten sen epäkuntoisuus on varmasti aiheuttanut kierroksen sisällä paljon hämmennystä.
Tästä päästään toistuvaan lopputulokseen. Jos katsoisi asiaa ulkopuolelta sanoisin itselleni ohjeeksi, että koitapa olla miettimättä noin paljoa. Tämähän ei sitten tietenkään onnistu ihan noin vain, joten tätä pitää vähän ajatella.
Kävin seuran treenivuorolla puttailemassa ja tein jälleen huomion. Jotenkin tuntuu kovin vaikealta ottaa kiinni siitä korin jostain lenkistä tähdäten siihen. Katseen tarkentaminen yhteen lenkkiin tuntuu aiheuttavan kummallista tarvetta katsella sinne tänne, enkä usko sen auttavan kiekon saattamisessa koriin.
Heittäessähän olen huomannut asian olevan samantyyppisesti. Liian usein olen jo heittänyt ennenkuin olen edes päättänyt mitä tehdään. Tähän olen saanut vähän parannusta, mutta menee vähän ohi välillä tilanteet.
En ole ihan varma mitä tälle asialle saisin tehtyä, mutta onpahan mietittävää kun ei uni tule.
2
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 06.11.24 - klo:11:01 »Täällä olikin huoltokatko, joten jäi sitten kirjoittelematta Kroatian reissusta.
Perinteinen reissu oli perinteinen. Paljon frisbeetä, hyvää seuraa ja kaikenlaista yleistä yhteistä aktiviteettia. Kovinkaan paljon ei tarvinnut huolehtia tylsistymisestä kun osallistui yhteisiin juttuihin. Taas uusia tuttuja ja vanhojen kanssa jutustelua.
1. Kierros
Tästä ei jäänyt kovin paljoa mieleen. Peli rullasi kohtuullisesti ilman isompia sotkuja muttei sitten kuitenkaan ihan nappiin mennyt. Ratingia muistaakseni 970 paikkeilla joten kepaisesti yli oman ratingin.
2. Kierros.
Tästä sitten jäi mieleen asioita. Ekan rundin tulos riitti kärkikorttiin ja olinkin jaetulla sijalla Philon kanssa joten jompikumpi meistä saa olla tyytyväisempi ekaan rundiin
.
Aloitus ykköseltä. Ihan ok heitto kentälle, siitä kuuteen metriin ja hommahan lähtee hyvin käyntiin. Hyvä putti keskelle laitetta ja ulos.
Parilla aloiteltiin. Nelosväylän saari oli kovin pieni, mutta vaikka olisi ollut kuinka iso saari niin mun heitolla sinne ei olisi päässyt.
Kankea alku ja plussalla ollaan. Kutosväylällä avaus seiskaan, hyvä putti keskelle keksintöä ja ulos. Jaaha. Hieman epäuskoista meininkiä.
Seiskaväylällä pikku kiukulla painettiin sitten isoa antsaa ja heitto oli ehkä 125m melkein korin tasalla mutta oikealla. 30m korille. Korin takana on 1,5m korkea valli joten päätin yrittää Buzzzilla forea. Hyvä heitto keskelle keksintöä. Ja ulos. No, ei nuo nyt jää aina mutta kyllähän se alkoi tuntua ettei auta vaikka osuu koriin. Sellainen kierros siitä sitten. Aikamoista painimista ja alamäkeä tietenkin.
Johonkin parin huitteille se ajautui sitten kun loppukierroksesta tein vaikeille par nelosille pirkot ja jätin helpot par kolmoset tekemättä.
3. Kierros.
Olipas hankalaa. Lämmitellessä tuli yksi kaunis tolppasylky ja jäin miettimään että puttaanko mä jotenkin väärin.
Eka väylä. 95m puurännistä ulos. Ihan ok heitto varsinkin kun lennosta vaihdoin foren bäkkäriin. Ehkä 14m korille.
Ihan hyvä fiilis. Päätin yrittää ja yritinkin. Yritys ei ollut huono, mutta kun se osui alarautaan ja rollasi ehkä kasiin. Enkä saanut siitä hyvää puttia niin aloitettiin sitten bogilla. Siinä kohtaa ei tuntunut että olisi mitään hätää, mutta puttaaminen oli vaikeaa pitkään.
Jone taisikin sanoa että näytti siltä kuin olisi mennyt eka väylä sieluun saakka. Plussaa kerättiin sitten ihan huolella eikä onnistumisia oikein tullut. Taisin pelata +3 jos muistan oikein. Sain loppua kohti hommasta aika hyvin kiinni, mutta eihän siitä mitään riemukulkua tullut.
Alkaako vanhalla pää sulaa liian helposti. Tässäkään kisassa ei ole mitään miksi pitäisi sulahtaa. Toisaalta tuo putti on ollut aika herkässä jo monta vuotta joten ei kai se ihme ole jos itseluottamus karisee matkalle. Foressa on jokin pieni valuvika, täytyy toivoa että nyt kun pelailee vähemmän niin unohtaa mitä tekee väärin. Jäi kyllä vähän heikko maku tästä kaudesta. Ei lähellekään tonnia yhtään kierrosta, ei yhtään hyvää kisaa vaikka moni asia oli ihan hyvin. Mielenkiintoista.
Nyt sitten aloitetaan peruskuntokausi. Kehonkoostumismittaus, personal trainer ja salitreeni. Siitä koitetaan rakentaa ensi kaudelle kestävämpi paketti. Toisaalta tänä vuonna ei ollut mitään isompia vaivoja, joten silläkään ei selitä mitään.
Peruskunnon rakentaminen on joka tapauksessa hyvä juttu elämään, joten jos siitä olisi sitten vaikka fribaankiin hyötyä.
Perinteinen reissu oli perinteinen. Paljon frisbeetä, hyvää seuraa ja kaikenlaista yleistä yhteistä aktiviteettia. Kovinkaan paljon ei tarvinnut huolehtia tylsistymisestä kun osallistui yhteisiin juttuihin. Taas uusia tuttuja ja vanhojen kanssa jutustelua.
1. Kierros
Tästä ei jäänyt kovin paljoa mieleen. Peli rullasi kohtuullisesti ilman isompia sotkuja muttei sitten kuitenkaan ihan nappiin mennyt. Ratingia muistaakseni 970 paikkeilla joten kepaisesti yli oman ratingin.
2. Kierros.
Tästä sitten jäi mieleen asioita. Ekan rundin tulos riitti kärkikorttiin ja olinkin jaetulla sijalla Philon kanssa joten jompikumpi meistä saa olla tyytyväisempi ekaan rundiin
. Aloitus ykköseltä. Ihan ok heitto kentälle, siitä kuuteen metriin ja hommahan lähtee hyvin käyntiin. Hyvä putti keskelle laitetta ja ulos.
Parilla aloiteltiin. Nelosväylän saari oli kovin pieni, mutta vaikka olisi ollut kuinka iso saari niin mun heitolla sinne ei olisi päässyt.
Kankea alku ja plussalla ollaan. Kutosväylällä avaus seiskaan, hyvä putti keskelle keksintöä ja ulos. Jaaha. Hieman epäuskoista meininkiä.
Seiskaväylällä pikku kiukulla painettiin sitten isoa antsaa ja heitto oli ehkä 125m melkein korin tasalla mutta oikealla. 30m korille. Korin takana on 1,5m korkea valli joten päätin yrittää Buzzzilla forea. Hyvä heitto keskelle keksintöä. Ja ulos. No, ei nuo nyt jää aina mutta kyllähän se alkoi tuntua ettei auta vaikka osuu koriin. Sellainen kierros siitä sitten. Aikamoista painimista ja alamäkeä tietenkin.
Johonkin parin huitteille se ajautui sitten kun loppukierroksesta tein vaikeille par nelosille pirkot ja jätin helpot par kolmoset tekemättä.
3. Kierros.
Olipas hankalaa. Lämmitellessä tuli yksi kaunis tolppasylky ja jäin miettimään että puttaanko mä jotenkin väärin.
Eka väylä. 95m puurännistä ulos. Ihan ok heitto varsinkin kun lennosta vaihdoin foren bäkkäriin. Ehkä 14m korille.
Ihan hyvä fiilis. Päätin yrittää ja yritinkin. Yritys ei ollut huono, mutta kun se osui alarautaan ja rollasi ehkä kasiin. Enkä saanut siitä hyvää puttia niin aloitettiin sitten bogilla. Siinä kohtaa ei tuntunut että olisi mitään hätää, mutta puttaaminen oli vaikeaa pitkään.
Jone taisikin sanoa että näytti siltä kuin olisi mennyt eka väylä sieluun saakka. Plussaa kerättiin sitten ihan huolella eikä onnistumisia oikein tullut. Taisin pelata +3 jos muistan oikein. Sain loppua kohti hommasta aika hyvin kiinni, mutta eihän siitä mitään riemukulkua tullut.
Alkaako vanhalla pää sulaa liian helposti. Tässäkään kisassa ei ole mitään miksi pitäisi sulahtaa. Toisaalta tuo putti on ollut aika herkässä jo monta vuotta joten ei kai se ihme ole jos itseluottamus karisee matkalle. Foressa on jokin pieni valuvika, täytyy toivoa että nyt kun pelailee vähemmän niin unohtaa mitä tekee väärin. Jäi kyllä vähän heikko maku tästä kaudesta. Ei lähellekään tonnia yhtään kierrosta, ei yhtään hyvää kisaa vaikka moni asia oli ihan hyvin. Mielenkiintoista.
Nyt sitten aloitetaan peruskuntokausi. Kehonkoostumismittaus, personal trainer ja salitreeni. Siitä koitetaan rakentaa ensi kaudelle kestävämpi paketti. Toisaalta tänä vuonna ei ollut mitään isompia vaivoja, joten silläkään ei selitä mitään.
Peruskunnon rakentaminen on joka tapauksessa hyvä juttu elämään, joten jos siitä olisi sitten vaikka fribaankiin hyötyä.
3
Radoilla tapahtuu / Re: Uudet radat
« Last post by jussi32 on 05.11.24 - klo:18:34 »Tampereelle on tulossa ehkä rata myös taraste-olkahinen alueelle.
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8027979
https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/8027979
4
Treenipäiväkirjat / Re: Jussin rata kiertely blogi.
« Last post by jussi32 on 05.11.24 - klo:18:29 »Loppukausi on mennyt pelkästään kotiratojen parissa. Kausi ei ehkä vielä ole kuitenkaan ohi sillä lumet sulaa, mutta tuskin mihkään kauemmaksi enää lähden.
Keväällä sitten pitäs lähes heti lumien suluttua olla pelattavissa radat linnavuori ja teisko. Hyvällä tuurilla myös rajasalmi. Turussa ja turun seudulla on vielä todella paljon pelaamattomia ratoja joten niitä vois enisikaudella ottaa.
Edit. Hämeenkyrön pappilanmetsän rata ja tutkalo lempäällä on uudistettu joten ne pelaan myös keväällä. Vois mennä nytkin, mutta nurmikkoradat ei oikein tähän aikaan enää houkuta. Ikävän märkiä ja soisia.
Keväällä sitten pitäs lähes heti lumien suluttua olla pelattavissa radat linnavuori ja teisko. Hyvällä tuurilla myös rajasalmi. Turussa ja turun seudulla on vielä todella paljon pelaamattomia ratoja joten niitä vois enisikaudella ottaa.
Edit. Hämeenkyrön pappilanmetsän rata ja tutkalo lempäällä on uudistettu joten ne pelaan myös keväällä. Vois mennä nytkin, mutta nurmikkoradat ei oikein tähän aikaan enää houkuta. Ikävän märkiä ja soisia.
5
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 10.10.24 - klo:11:59 »Syksyä pukkaa eikä keli ole aina ihan riittävän hyvä että viitsisi sitten kuitenkaan lähteä heittämään.
No siksihän sitä on ilmoittauduttu jälleen kerran Drava Foresteriin Kroatiaan ikäänkuin lopettamaan kautta virallisesti.
Jollekin tuossa mainitsin, että Suomessahan on kisoja vuoden ympäri ja sopivasti jos kelit osuu kohdalleen niin saatan vaikka ilmoittautua pika-aikataululla johonkin kisaan, mutta jätetään se perinteisesti auki.
Olen täällä mainostanut ja kehunut tuota Dravan tunnelmaa ja on kiva saada meidän porukkaan uusi naama mukaan tunnelmaa haistelemaan. Kuitenkin itsellä on jo jonkinlaista rutiinia tuosta reissusta, joten odotusarvot on olemassa mutta uutuudenviehätystä ei välttämättä niin paljoa kuin ensikertalaisilla. On ollut tällä kaudella ollut mukava päästä seuraamaan sivusta uusia mukaan tulleita ja heillä olevaa huikeaa intoa lajiin.
Jotkut tutut ovatkin viestittäneet joko poissaolollaan tai ihan jutuillaan kuinka ei ihan sellaista paloa ole enää lajiin. Tuohan on tietenkin luonnollista ja onhan se itselläkin muuttunut kun aikaa on kulunut. Ensi vuoden jälkeen alkaa olla 20 vuotta lajin parissa joten olisihan se outoakin jos olisi samanlainen lapsen into kuin silloin aluksi. Pitää myös hyväksyä, että elämäntilanteet, rappioituva ruumis ja muut asiat voivat viedä ihan uusien juttujen pariin. Ei siinä ole mitään pahaa. Tämä on vain frisbeegolfia, osa joidenkin ihmisten elämää ja olisi outoa jos se täyttäisi koko elämän. Itse olen päässyt näkemään, tekemään ja kokemaan monenlaisia juttuja lajin parissa ja vanhojen muisteleminen onkin tietenkin iso osa lajin nykyistä riemua.
Drava Foresteriin on lähtö vajaan kahden viikon päästä. Heitto on tuntunut olevan vähän hukassa, joten se pitäisi kaivaa jostain esiin ennen maailmalle lähtöä. Ratingpäivitys antoi neljä pistettä lisää, mutta ensi kuun päivityksessä mukaan tulee Drava ja lähtee pois ainakin yksi tonnin kiessi ja 980 joten Dravasta pitäisi nuo saada korvattua jos ei halua hallitsematonta alamäkeä talven ajaksi
Liiton hommissa näyttää olevan aikataulussa puheenjohtajan vaihto. Uutta pj:tä kaivataan kun Laura on neljä vuotta jo ollut. Toivotaan että liitolle löytyy hyvä puheenjohtaja. Siellä on henkilökuntaa ja monella tavalla ollaan virallisia toimijoita, joten vaatii osaamista lähteä tuohon.
No siksihän sitä on ilmoittauduttu jälleen kerran Drava Foresteriin Kroatiaan ikäänkuin lopettamaan kautta virallisesti.
Jollekin tuossa mainitsin, että Suomessahan on kisoja vuoden ympäri ja sopivasti jos kelit osuu kohdalleen niin saatan vaikka ilmoittautua pika-aikataululla johonkin kisaan, mutta jätetään se perinteisesti auki.
Olen täällä mainostanut ja kehunut tuota Dravan tunnelmaa ja on kiva saada meidän porukkaan uusi naama mukaan tunnelmaa haistelemaan. Kuitenkin itsellä on jo jonkinlaista rutiinia tuosta reissusta, joten odotusarvot on olemassa mutta uutuudenviehätystä ei välttämättä niin paljoa kuin ensikertalaisilla. On ollut tällä kaudella ollut mukava päästä seuraamaan sivusta uusia mukaan tulleita ja heillä olevaa huikeaa intoa lajiin.
Jotkut tutut ovatkin viestittäneet joko poissaolollaan tai ihan jutuillaan kuinka ei ihan sellaista paloa ole enää lajiin. Tuohan on tietenkin luonnollista ja onhan se itselläkin muuttunut kun aikaa on kulunut. Ensi vuoden jälkeen alkaa olla 20 vuotta lajin parissa joten olisihan se outoakin jos olisi samanlainen lapsen into kuin silloin aluksi. Pitää myös hyväksyä, että elämäntilanteet, rappioituva ruumis ja muut asiat voivat viedä ihan uusien juttujen pariin. Ei siinä ole mitään pahaa. Tämä on vain frisbeegolfia, osa joidenkin ihmisten elämää ja olisi outoa jos se täyttäisi koko elämän. Itse olen päässyt näkemään, tekemään ja kokemaan monenlaisia juttuja lajin parissa ja vanhojen muisteleminen onkin tietenkin iso osa lajin nykyistä riemua.
Drava Foresteriin on lähtö vajaan kahden viikon päästä. Heitto on tuntunut olevan vähän hukassa, joten se pitäisi kaivaa jostain esiin ennen maailmalle lähtöä. Ratingpäivitys antoi neljä pistettä lisää, mutta ensi kuun päivityksessä mukaan tulee Drava ja lähtee pois ainakin yksi tonnin kiessi ja 980 joten Dravasta pitäisi nuo saada korvattua jos ei halua hallitsematonta alamäkeä talven ajaksi
Liiton hommissa näyttää olevan aikataulussa puheenjohtajan vaihto. Uutta pj:tä kaivataan kun Laura on neljä vuotta jo ollut. Toivotaan että liitolle löytyy hyvä puheenjohtaja. Siellä on henkilökuntaa ja monella tavalla ollaan virallisia toimijoita, joten vaatii osaamista lähteä tuohon.
6
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 30.09.24 - klo:12:30 »Parigolfin SM-kisat 2024
1. Kierros Max2 best shot
Olipas hankalaa aluksi. Alkuun unohdettiin tuo max2 ja jouduttiin muutenkin ihan liian usein pakotettuun yhden pelaajan avaukseen. Vähän kolisi puut omasta mielestä epäonnisestikin, mutta kaksi bogia ja toisaalta neljä birdietä oli huonohko saldo. Loppua kohti peli parani, mutta eihän se nyt hyvää tekemistä ollut. Sijoitus taisi olla jotain 15/29
2. Kierros Tough shot
Tätä mietittiin etukäteen ja varsinkin huonosti menneen best shotin jälkeen melkein pelotti lähteä toughiin. Heti ekalle väylälle bogi, joten ei se hyvältä tuntunut. Saariväylällä missattiin molemmat saari, mutta Erkka pisti dropparilta sisään. Hiljalleen homma lähti toimimaan ja lopputuloksena yksi tupla, viisi bogia ja loput pareja. Osa väylistä pelattiin paremmin toughina kuin bestinä…
Mielenkiintoinen pelimuoto, vaatii paljon armollisuutta ja hyvää joukkuehenkeä kun kaverille tulee musta hetki. Nopeaa reagointikykyä miten pelata kaverin huonon heiton jälkeen. Etukäteen puhutut asiat helpotti kyllä. +7 ja sijoitus 12/29
3. Kierros modified alternate
Vuoroväylien avaukset ja vuorotellen siitä sitten. Tämä homma lähti aika kivasti käyntiin ja saatiin muutama hyvä pealstuskin matkalle. -1 oli toiseksi paras kierrostulos kaikista joten siihen voi olla tyytyväinen.
9/27 nuorempiensa joukossa, yksi heitto kuudenteen sijaan. Sen ylemmäs olisi sitten pitänyt jo venyä aika paljon.
Oikein oli hauskaa, ei satanutkaan vaikka luvattiin ja majoituksessa viihdyttiin. Ikävä fiilis jäi vain avoimen palkintojenjaon jälkeen kun kuulin kakkoseksi tulleen parin pelaajan paiskanneen mitalinsa maahan ja polkeneen sitä. Mielestäni kaikenlaisissa kisoissa tunteet ja pettymykset on yhtä tärkeitä kuin voitonriemukin, mutta käyttäytyä pitää osata. Ihan sama miten hakkaat nyrkkiä seinään kotona ja muriset perheelle, mutta varsinkin jos olet sponsoroitu pelaaja sinulla on velvollisuuksia sponsoreita kohtaan. Tuollainen käytös on luonnollisestikin loukkaus myös muita pelaajia kohtaan.
Harmillista, mutta ikävä sivujuonne tähän kilpailuun. Ouluun kisoihin on pitkä matka mutta homma on siellä aina hanskassa ja tutut tulevat jo kaukaa tervehtimään. Tulen varmasti toistekin Ouluun vaikka kisan aikataulujen takia olin kotona maanantain puolella ja kahdeksaksi töihin.
1. Kierros Max2 best shot
Olipas hankalaa aluksi. Alkuun unohdettiin tuo max2 ja jouduttiin muutenkin ihan liian usein pakotettuun yhden pelaajan avaukseen. Vähän kolisi puut omasta mielestä epäonnisestikin, mutta kaksi bogia ja toisaalta neljä birdietä oli huonohko saldo. Loppua kohti peli parani, mutta eihän se nyt hyvää tekemistä ollut. Sijoitus taisi olla jotain 15/29
2. Kierros Tough shot
Tätä mietittiin etukäteen ja varsinkin huonosti menneen best shotin jälkeen melkein pelotti lähteä toughiin. Heti ekalle väylälle bogi, joten ei se hyvältä tuntunut. Saariväylällä missattiin molemmat saari, mutta Erkka pisti dropparilta sisään. Hiljalleen homma lähti toimimaan ja lopputuloksena yksi tupla, viisi bogia ja loput pareja. Osa väylistä pelattiin paremmin toughina kuin bestinä…
Mielenkiintoinen pelimuoto, vaatii paljon armollisuutta ja hyvää joukkuehenkeä kun kaverille tulee musta hetki. Nopeaa reagointikykyä miten pelata kaverin huonon heiton jälkeen. Etukäteen puhutut asiat helpotti kyllä. +7 ja sijoitus 12/29
3. Kierros modified alternate
Vuoroväylien avaukset ja vuorotellen siitä sitten. Tämä homma lähti aika kivasti käyntiin ja saatiin muutama hyvä pealstuskin matkalle. -1 oli toiseksi paras kierrostulos kaikista joten siihen voi olla tyytyväinen.
9/27 nuorempiensa joukossa, yksi heitto kuudenteen sijaan. Sen ylemmäs olisi sitten pitänyt jo venyä aika paljon.
Oikein oli hauskaa, ei satanutkaan vaikka luvattiin ja majoituksessa viihdyttiin. Ikävä fiilis jäi vain avoimen palkintojenjaon jälkeen kun kuulin kakkoseksi tulleen parin pelaajan paiskanneen mitalinsa maahan ja polkeneen sitä. Mielestäni kaikenlaisissa kisoissa tunteet ja pettymykset on yhtä tärkeitä kuin voitonriemukin, mutta käyttäytyä pitää osata. Ihan sama miten hakkaat nyrkkiä seinään kotona ja muriset perheelle, mutta varsinkin jos olet sponsoroitu pelaaja sinulla on velvollisuuksia sponsoreita kohtaan. Tuollainen käytös on luonnollisestikin loukkaus myös muita pelaajia kohtaan.
Harmillista, mutta ikävä sivujuonne tähän kilpailuun. Ouluun kisoihin on pitkä matka mutta homma on siellä aina hanskassa ja tutut tulevat jo kaukaa tervehtimään. Tulen varmasti toistekin Ouluun vaikka kisan aikataulujen takia olin kotona maanantain puolella ja kahdeksaksi töihin.
7
Treenipäiväkirjat / Re: Jussin rata kiertely blogi.
« Last post by jussi32 on 28.09.24 - klo:17:44 »Sattaapa olla, että mihkään hirveen kauas en enää tälläkaudella lähde. Eli kotiratoja vaan loppukausi.
Eura kauttua ja/tai Kokemäki riste voisin mennä jos valmistuvat vielä lokakuussa. Linnavuori on vähän siinä ja siinä valmistuisiko rata vielä tähän kauteen? Pelaan jos valmistuu vielä hyvien kelien aikaan. Samaten rajaniemi. Pelaan toki tänkin jos valmistuu vielä syksyn aikana.
Teisko pitäs olla sitten heti toukokuun alusta pelattavissa.
Eura kauttua ja/tai Kokemäki riste voisin mennä jos valmistuvat vielä lokakuussa. Linnavuori on vähän siinä ja siinä valmistuisiko rata vielä tähän kauteen? Pelaan jos valmistuu vielä hyvien kelien aikaan. Samaten rajaniemi. Pelaan toki tänkin jos valmistuu vielä syksyn aikana.
Teisko pitäs olla sitten heti toukokuun alusta pelattavissa.
8
Radoilla tapahtuu / Re: Uudet radat
« Last post by jussi32 on 28.09.24 - klo:17:36 »Lisää tulossa olevia ratoja. Kokemäen risteelle. Nakkilaan 18 väyläinen. Eura kauttua. En tiedä miks tuo Eurakaan ei oikein etene? No talkoilla jos tehdään niin ratojen rakentaminen on vaan hidasta.
9
Treenipäiväkirjat / Re: Täysillä päin puuta
« Last post by takarivi on 27.09.24 - klo:10:04 »Tämä vuosi on ollut käännekohta mun fribauralla. Ainakin toistaiseksi näyttää sille. Nimittäin tämä on ensimmäinen vuosi kun PDGA-rating laskee eikä nouse. Aikaisemmin se on joka vuosi noussut. Joko niin, että vuoden lopun rating on ollut parempi kuin edellisen vuoden lopussa, tai sitten vuoden paras rating on ollut parempi kuin koskaan ennen. No, tänä vuonna näin ei tapahdu. Seuraavassa päivityksessä saattaa tulla jotain liigakierroksia vielä mukaan, mutta enpä usko, että suuresti tulee vaikuttamaan mihinkään. Kauan olen tätä odottanutkin. Että milloin on lakipiste saavutettu. Ehkä se sitten oli vuosi 2023. Toki voi olla että ensi vuonna tulee taas pelattua enemmän, en tiedä, ennustaminen ei ole vahva laji. Tänä kesänä tuli kuitenkin PDGA-kierroksia huomattavasti vähemmän pelattua kuin vuosi takaperin, ja kevät ja alkukesä oli todella heikkoa tekemistä. Eli tähän tietoon voin sanoa, että ihminen on fribassa parhaimmillaan 60-vuotiaana, ja sitten alkaa alamäki.
Joka syksy olen ajatellut, että olisi aika aloittaa lenkkeily ja/tai salilla käynti. Joka syksy olen myös huomannut, että en aloita. Tiedän, että se olisi hyväksi monin tavoin, mutta kun ei viitsi niin ei viitsi. Kun nyt edes jaksaisi jotain jumppaa tehdä vaikka kotona, mutta ei...tuossa tuo kuminauhakin lojuu pöydällä eikä tee mitään. Kaivoin sen esiin joku päivä sitten kun niskat ja hartiat on niin jumissa tietokoneella istumisesta. Vähän helpottaa kun tiettyjä liikkeitä tekee sen kanssa edes pari päivää. Juuri sen verran jaksan.
Joka syksy olen ajatellut, että olisi aika aloittaa lenkkeily ja/tai salilla käynti. Joka syksy olen myös huomannut, että en aloita. Tiedän, että se olisi hyväksi monin tavoin, mutta kun ei viitsi niin ei viitsi. Kun nyt edes jaksaisi jotain jumppaa tehdä vaikka kotona, mutta ei...tuossa tuo kuminauhakin lojuu pöydällä eikä tee mitään. Kaivoin sen esiin joku päivä sitten kun niskat ja hartiat on niin jumissa tietokoneella istumisesta. Vähän helpottaa kun tiettyjä liikkeitä tekee sen kanssa edes pari päivää. Juuri sen verran jaksan.
10
Treenipäiväkirjat / Re: Rakkaudesta lajiin
« Last post by Ari on 25.09.24 - klo:10:28 »Olen tässä vähän katsellut frisbeegolfia Youtubesta ja huomasin muidenkin tekevän virheitä. Tämä on toki ollut tiedossa, mutta näköjään välillä pelaamisen sykkeessä on vaikea pysyä realistina ja hyväksyä oma vajavaisuus.
Tein useita virheitä finaalin viimeisellä kierroksella. En tietenkään yhtään tahallista, mutta huonoja ratkaisuja.
Olen tässä huomannut miettiväni miten ihmeessä ihmisen sielu hajoaa siihen kun epäonninen rolli menee outtiin. Siinä alla oli toki muutama heikko suoritus ja epäusko omaan tekemiseen alkanut hiipiä puseroon, joten kai se on nähtävissä.
Puun kierto putilla rinteeseen ei ole ihan helppo laittaa korin alle. Jos se olisi ollut joku muu niin olisi helppo sanoa, että tuollaista sattuu koska sellaista sattuu.
Toki yritin nollata tilannetta, mutta tuon tilanteen jälkeinen peli täällä läpikäytynä paljastaa itselle että jokin nitkahti. On siellä pystytty ihan hyviäkin heittoja tekemään, mutta esimerkiksi sen par vitosen kaksi identtistä kierrosta heittämällä kolmas heitto bunkkeriin tuntuu niin tyhmältä.
Yritän tässä epätoivoisesti päästä henkisesti yli tapahtuneesta. Skippi outtiin kolmanneksi viimeisellä väylällä tuntui naulalta arkkuun vaikka kuinka pitäisi vain kyetä siirtymään seuraavalle väylälle. Ai saakeli.
Huomenna kohti Oulua ja Pikkaralaa. Parigolfin SM-kisat.
Tein useita virheitä finaalin viimeisellä kierroksella. En tietenkään yhtään tahallista, mutta huonoja ratkaisuja.
Olen tässä huomannut miettiväni miten ihmeessä ihmisen sielu hajoaa siihen kun epäonninen rolli menee outtiin. Siinä alla oli toki muutama heikko suoritus ja epäusko omaan tekemiseen alkanut hiipiä puseroon, joten kai se on nähtävissä.
Puun kierto putilla rinteeseen ei ole ihan helppo laittaa korin alle. Jos se olisi ollut joku muu niin olisi helppo sanoa, että tuollaista sattuu koska sellaista sattuu.
Toki yritin nollata tilannetta, mutta tuon tilanteen jälkeinen peli täällä läpikäytynä paljastaa itselle että jokin nitkahti. On siellä pystytty ihan hyviäkin heittoja tekemään, mutta esimerkiksi sen par vitosen kaksi identtistä kierrosta heittämällä kolmas heitto bunkkeriin tuntuu niin tyhmältä.
Yritän tässä epätoivoisesti päästä henkisesti yli tapahtuneesta. Skippi outtiin kolmanneksi viimeisellä väylällä tuntui naulalta arkkuun vaikka kuinka pitäisi vain kyetä siirtymään seuraavalle väylälle. Ai saakeli.
Huomenna kohti Oulua ja Pikkaralaa. Parigolfin SM-kisat.