Messages

1

Välinekeskustelu / Vs: Discmania

« on: 26.08.17 - klo:15:29 »

Osaisko joku valaista, kun olisin ostamassa P1x:ää, mutta niitä myydään koverana (convex) ja tasaisena (flat), että kumpi olisi parempi vaihtoehto? Käyttäisin kiekkoa lyhyisiin lähestymisiin ja putteihin. Ehkä jopa avauksiin. Tavallaan olisi plussaa, jos se kovalla voimalla avattaessakin lentäisi suoraan, taittamatta oikealle (RHBH). Puttitekniikkani ei ole kuitenkaan kovin hyvä toistaiseksi ja lähinnä sen kehittämiseksi kiekon ostaisin. Tarkoitus olisi x-sarjalainen ostaa, jotta se kestäisi niitä mahdollisia avauksiakin...

2

Välinekeskustelu / Vs: Westside kiekot

« on: 19.08.17 - klo:00:54 »

Vasta ajokortin saanut hommaa urheiluauton jonka ajaa kylki edellä puuhun, tai vasta pelin aloittanut ostaa XCaliberin jonka heittää välittömästi vasemmalle umpimetsään, esimerkkejä on loputtomasti. Veistä kääntää lisää haavassa se että vierelle tulee joku joka vetää saman mutkan nelipyöräluisussa Ladalla tai avaa vaivattomasti +100m mukille putterilla.

Toi on niin koettu. Onneksi myöhemmin myös itse sladitellen, vaik ei ny satasta lennäkkään, mutta tulee pelattua niin monen tasoisessa seurassa.

3

Välinekeskustelu / Vs: Discmania

« on: 18.08.17 - klo:01:00 »

Pohdiskelen tässä, kun aloittelijana ostin 168g FD:n, niin huomaisinkohan mitään eroa, jos ostaisin 147g version rinnalle, vai olisikohan se taas n. 15 euroa hukkaan heitettyä rahaa? En silloin tiedostanut, et driverien olisi syytä olla aluksi melko kevyitä.

Millä muovilla 147g? Luultavasti on todella alivakaa. Eikä draivereidenkaan tarvitse alussakaan nyt noin kevyitä olla, 168g on ihan sopiva.

Se 168g on GStaria ja se 147g olis, tai oikeestaan olis ollut DX:ää. Ehkä mä tolla 168g:llä yritän vielä nitkutella. Vähä pistää annukkakulmaa, ni lähtenee suoraankin.

4

Välinekeskustelu / Vs: Discmania

« on: 17.08.17 - klo:22:20 »

Pohdiskelen tässä, kun aloittelijana ostin 168g FD:n, niin huomaisinkohan mitään eroa, jos ostaisin 147g version rinnalle, vai olisikohan se taas n. 15 euroa hukkaan heitettyä rahaa? En silloin tiedostanut, et driverien olisi syytä olla aluksi melko kevyitä.

5

Välinekeskustelu / Vs: Frisbeegolfiin soveltuvat kengät / ei soveltuvat

« on: 17.08.17 - klo:00:42 »

Mitä olette mieltä siitä, että onko hyvä pito tässä lajissa oikeasti hyvä asia. Pohdin lähinnä draiveissa, koska siinähän sen pönkkäjalan täytyy kääntyä. Pohdin tätä siksi, kun mulla kipeytyi sen jalan polvi ja arvelen syyksi siihen kohdistunutta kiertoa. Tän teorian mukaan helpommin kääntyvä kenkä ei olisi niin raaka polvelle... Maastossa ja paikalteen heittäessä tilanne varmasti lienee sitten ihan eri.

6

Frisbeegolf / Vs: Hehkutusketju

« on: 17.08.17 - klo:00:33 »

Hehkutetaas lisää, et alko draivikin vähän muodostumaan jo tolla FD:llä, kun käytiin heittämässä tänään : )

7

Frisbeegolf / Vs: Hehkutusketju

« on: 16.08.17 - klo:02:31 »

Uusi frisbee (Discmanian FD) lensi pidemmälle kuin Roc, kuten pitää. Eroa oli huomattavasti. Loppui kotipihan tie kesken Se pysyi myös hyvin kontrollissa.

8

Frisbeegolf / Vs: Sääntöaiheisia kysymyksiä

« on: 16.08.17 - klo:02:28 »

Tästä on varmaan ollutkin jo kysymys, mutta en jaksa selata 109 sivua läpi. Kysymys koskee tiiauspaikan jälkeisiä heittoja. Säännöissä luki, että heiton pitää lähteä sen pisteen takaa, johon frisbee on tippunut edellisen heiton jälkeen. Siinä puhuttiin myös mahdollisuudesta ottaa yksi rangaistusheitto siirtymällä sivusuuntaisesti heittopaikasta. Mietin nyt, että kuinka suuri siirtyminen tulkitaan sivusiirtymäksi? Pitääkö tukijalan olla ikään kuin kiinni siinä heitetyssä kiekossa, joka on maassa, tai sillä kohtaa, että se kuvitteellisesti osuisi siihen? Vai mitenhän toi sääntö tarkemmin menee? Usein sitä nimittäin sattuu joku puu tai puska just siihen heittolinjalle ja jotenkin keplottelemalla siitä pystyisi ehkä siirtymään. Olen pohtinut esimerkiksi vasemman jalan (ei tukijalka) jättämistä siihen, mihin kiekko tipahti ja tukijalalla kurottamista.

Eteenpäin ei ainakaan saa kurottaa. Sen mä olen saanut itselleni selväksi. Tässä pohdin lähinnä tiiauksen jälkeisiä heittoja, jotka eivät ole putteja. Kerron tämän sitä varten, kun tiedän, että niiden suorittamiseen on erilaiset säännöt. Epäilen, että tämänkin asian suhteen säännöt voivat olla erilaiset putin ja perusheiton välillä.

9

Frisbeegolf / Vs: Fysiikan lait ja eri tyyppiset frishbeet, eli miksi jotkut kääntyvät oikealle

« on: 15.08.17 - klo:00:33 »

Paineellakin on vaikutus. Eri kiekoissa muidenkin osien kuin siiven muodosta johtuen ilmaa kulkee vaihtelevassa suhteessa yli ja ali, kuten lentokoneen siivessä. Kun yläpuolelta menevä ilma kulkee pidemmän matkan kuin alta menevä, ilman virtausnopeus on suurempi ylhäällä ja siitä seuraa paine-ero eri puolille. Nostetta syntyy, mutta mihin, on jännä juttu. Google kertoo enemmän paineen keskipisteen siirtymisestä eri kohtiin kiekkoa eri nopeuksissa hakusanana aerodynamic precession.

Jengan lisäksi keulan ja perän korkeusero vaikuttaa myös. Gyroskopian ja nokkakulman tulolla on iso merkitys vakauteen. Nokka ylempänä kuin perä estää yli kääntämistä ja nokka alas lisää kippausta. Mitä suurempi vauhti, sitä alivakaampi kiekko ja mitä suurempi kierrosluku, sitä pidempään kiekko vastustaa kulman muutosta "yli- sekä alivakaaksi". Siis alussa yli kääntöä ja lopussa feidiä.

Toi painejuttu varmasti pitää paikkansa, vaik en löytänyt melko pikaisesti googlaten nyt niin erityisen hyvää artikkelia tai postausta tolla sun hakusanalla.

Sit tosta toisesta kappaleesta mulle jäi vähän näin vasta aloittelijana epäselväksi, mitä tarkoitat tuolla kippauksella. Epäilen, että tarkoitat kiekon kääntymistä pitkittäisakselinsa suuntaisesti jenkan suunnan määräämänä siten, että joko oikea, tai vasen puoli laskee. (oikean käden rystyllä oikea puoli laskisi) Kuitenkin toi gyroskooppinen voima käsitykseni mukaan vastustaa tätä muutosta. Toisin sanoen kierre pyrkii pitämään kiekon siinä asennossa, jossa se kädestä irtosi.

Tuli mieleen vielä tosta nokan nostosta, et eiks se sillon ikäänkuin ottas myös ilmaa enempi alleen ja lähtis korkeuksiin. Ainakin itse olen huomannut, et hieman vaistomaisesti pistän kiekon nokan vähän kohti maata. Sillä tavalla tuntuis lähtevän melko vakaasti ja suoraan. Pitänee ehkä vielä testailla sitä, koska tekstisi mukaan pitäisi tapahtua juuri päinvastoin. Voisitko vähän valaista vielä syytä tälle käyttäytymiselle?

Tuo jengan lisääminen vaikuttaisi myös kokeilemisen arvoiselta. Ehkä joku kevyt ranneliike siihen loppuun... Jotenkin senkin kai voisi laskea, et miten jengan muutos vaikuttaa nosteeseen tietyssä ilman tiheydessä eri kohdissa frisbeetä. Lähinnä se vasen ja oikea laita olisi kiinnostuksen kohteena. Vai onkohan se sittenkin enemmän se paine, joka sen nosteen aiheuttaa kuin ilman molekyylit? Koskaanhan en ole muutenkaan kunnolla sitä lentokoneen siiven nostetta tajunnut...

10

Frisbeegolf / Vs: Fysiikan lait ja eri tyyppiset frishbeet, eli miksi jotkut kääntyvät oikealle

« on: 14.08.17 - klo:22:41 »

Oma tulkinta asiasta on seuraava:

Kiekon luonnollinen feidin suunta perustuu ihan siihen, että pyörimissuunnasta riippuen joko oikea tai vasen reuna kiekosta toimii siipenä (myötäpäivään -> vasen reuna, vastapäivään -> oikea reuna) koska tuolla ilmavirtausta vasten pyörivällä reunalla ilmavirtauksen efektiivinen nopeus kiekon reunalla on suurin ja samaan aikaan toisaalta vastakkaisella reunalla tuo ilmavirtauksen nopeus on hitaampi. Korkeammilla pyörimisnopeuksilla siipi tuottaa enemmän nostetta, jonka vuoksi myös pyörimisnopeuden hidastuminen aiheuttaa kiekon kaatumista (feidaamista) nimenomaan sen nostetta tuottaneen siipi-reunan suuntaan.

Kiekon ylikääntyminen johtuu ihan samasta siipiefektistä; vasen reuna tuottaa enemmän nostetta kuin oikea reuna - ja kiekon pyörimisnopeuden lisääntyessä tämä epäsuhta kasvaa entisestään. Näin ollen kiekot joissa on oletuksena sellainen reunadesign joka tuottaa enemmän nostetta turnaa myös lähtökohtaisesti enemmän. Käytännössä siis mikä vaan kiekko kääntyy yli jos sen vaan heittää tarpeeksi kovaa (ks. Eagle / Simon ja PD2 ylikääntäminen), mutta alivakaat kiekot tuottavat luonnostaan enemmän nostetta joten ne vaativat vähemmän lähtönopeutta kääntyäkseen yli.

Joo, tää tuntuis järkeen käyvältä. Kiitos tästä. Tän ajattelun mukaanhan nostetta olis kaiketi vähemmän korkeissa paikoissa kuin matalissa. Tiedä sit, kuinka suuri se vaikutus on todellisuudessa, mut vois ajatella, et se ilman tiheys vaikuttaa myös nosteeseen.

Vois myös ajatella, et mitä enemmän kierrettä frisbeessä on, sitä enemmän ainakin sen vakausominaisuudet korostuvat.

11

Frisbeegolf / Vs: Fysiikan lait ja eri tyyppiset frishbeet, eli miksi jotkut kääntyvät oikealle

« on: 13.08.17 - klo:00:33 »

Okei. Korjasin ne väärinkirjoitukset. Englannista kai jäi se h-kirjain siihen väliin.

12

Frisbeegolf / Fysiikan lait ja eri tyyppiset frishbeet, eli miksi jotkut kääntyvät oikealle

« on: 12.08.17 - klo:18:23 »

Aloin miettimään näin lukiossa pitkän fysiikan lukeneena, että mikähän noissa eri frisbeissä tekee niille niin erilaiset lento-ominaisuudet? Nopeasti tarkastelemalla erilaisia frisbeitä olen huomannut ainakin erilaisen reunan erilaisten frisbeiden välillä. Drivereissä näyttäisi olevan terävämpi reuna kuin esim. midareissa. Puttereissa se näyttäisi olevan pyörein. Se ei vielä ole mielestäni niin ihmeellistä, koska terävämpi reuna vähentänee ilmavastusta. Mielenkiintoisempaa olisi mielestäni selvittää se, miksi jotkut frisbeet ovat alivakaita ja jotkut ylivakaita. Mitenhän niitä muutenkaan yleensä edes suunnitellaan? Onkohan niitä valmistavilla firmoilla joitakin tuulitunneleita, tai robottikäsiä, jotka saavat aina samanlaisen kierteen frisbeehen?

Joku tuon: http://www.teknolelu.fi/kulkuvalineet/gyroskooppinen-voima-poistaa-apupyorat/ kaltainen voimahan siinä frisbeissä jyllää, kun se kiertää itsensä ympäri. Osaisikohan joku selittää tarkemmin tuota gyroskooppista voimaa, koska se lienee se päätekijä tässä asiassa? Ilmeisesti gyroskooppinen voima jollain tapaa pitää frisbeen vaaterissa, kun se on ilmassa ja siinä on sopiva kierre. Tämä ei kuitenkaan selitä (ainakaan minulle) vielä sitä, miksi toiset frisbeet alkavat kallistua oikealle ja toiset vasempaan. Liekö siinä joku tietyntyyppinen ilmavirtaus, joka sen aiheuttaa. Tämän arvauksen mukaan alivakaissa kiekoissa olisi erilainen reuna kuin ylivakaissa. Aloittelijana en kuitenkaan omista kuin alivakaita kiekkoja, niin en pääse tätäkään asiaa tarkistamaan. Ehkä joku, jolla olisi molempia, voisi verrata niiden reunoja? Muutenkin olisi mielenkiintoista keskustella frisbeiden suunnittelun rajoista. Kuinka härskejä frisbeitä olisi teoriassa mahdollista edes suunnitella?

Toinen ajatus joka mulla on herännyt liittyen frisbeen liito-ominaisuuksiin on se, miten ilma ohittaa sen, kun se lentää. Lentokoneen siipeenhän ainakin tulee nostetta tietyn tyyppisen suunnittelun ansiosta. Liekkö näissä frisbeissä sama ilmiö, tai ajatus? Niin mä itse ainakin kuvittelisin asian olevan.