Frisbeegolf-forum.fi
Frisbeegolf-keskustelu => Treenipäiväkirjat => Topic started by: Hormoni on 28.02.16 - klo:01:53
-
On huono olla... Olen ollut työkavereiden kanssa taas Helsingin yöelämässä riekkumassa ihan siihen vihonviimeiseen pilkkuun asti. Pitsasetä on tuonut jälleen kohtuulliseksi kokemaani korvausta vastaan Iskenderkebabin ja suosikkiräiskäleeni auttamaan selviytymistaistelussa.
Levoton olo päässä, vatsassa ja raajoissa tekee sohvalla makaamisestakin vastenmielistä. TV ei sunnuntaiaamupäivänä tapansa mukaisesti tarjoa mitään, joten lukemattomien vartin torkkujen välissä surffailen kanavia aivojen paikkaillessa hermomyrkkyjen eilen tekemiä tuhoja. Sitten kanavavalitsin pysähtyy moneksi minuutiksi Ylen kakkoskanavalle. Aivosähkökäyrissä näkyy jotain elämää. Outo, minulle tuntematon laji saa heti kiinnostuksen heräämään, katson lähetyksen loppuun saaden selville lajin olevan frisbeegolfia ja ilmeisesti siitä jokin isompi kilpailu. On vuosi 2013, päivämäärä jotankuinkin 24. heinäkuuta. Olen saanut ensikosketuksen lajiin.
Seuraavalla viikolla kytemään jääneen ajatuksen lisäksi saan selville, että työkaverini ovat käyneet vain viikkoa paria aikaisemmin heittämässä näitä frisbeekiekkoja jollain radalla. Töiden jälkeen Mikonkadun Intersportiin, kakkoskerroksesta löytyykin hyllylinen eri värisiä kiekkoja. Ne eivät näytä lainkaan kesäkopittelussa käyttämältämme liitolautaselta. Lueskelen hyllyihin liimattuja opaskylttejä ja hiplailen lähes jokaista kiekkoa kaupassa. Päädyn ostamaan jokaista kiekkotyyppiä yhden, jotta voisin kokeilla, mikä niistä sopii parhaiten minulle. Mukaan lähtevät Discmanian Maniac, Leon MD2, C-FD ja Innovan Dominator.
Pari päivää tästä lähtevät työkaverini taas radalle ja päätän änkeä mukaan. Työpäivän aikana pääsemme jo pientä henkistä sodankäyntiä harrastamaan ja luomaan herkullisia ennakoasetelmia. Yritän haastaa 7 vuotta lajia harrastaneen sadasta eurosta, sillä olenhan ollu melko kurko sitä rantafrisbeetä heittämään. Haaste ei saa vastakaikua, jälkikäteen ajatellen onneksi. Iltapäivällä saapuessamme Kivikkoon, avautuu silmilleni valtava liikuntapuisto, jota en ole vaivautunut ikinä tarkistamaaan, vaikka asun kymmenen minuutin kävelymatkan päässä.
Pelaamisesta en juurikaan muista mitään, paitsi että lähes kaikki heitot heitetään, tietenkin, nopeimmalla kiekolla. Kierrostulos on +24 ja olen aidosti yllättynyt, että en voittanut. Tai tullut toiseksi, tai kolmanneksi...
Lapsellinen, kilpailunhaluinen, voittamisesta mielihyvää saava, nöyryytetty, päättäväinen ja kostonhaluinen uusi harrastaja etsii seuraavana parina päivänä, tietysti salaa muilta, opasvideoita netistä. Tappio ei voi toistua...
Loppukesä ja syksy 2013 menee pari kertaa viikossa heitellen, kierrostulokset paranevat melko nopeasti ja Kivikon pelaaminen Par-lukemaan on ensilumien saavuttua monta kertaa todella lähellä. Kierroksilla kulkee, ainakin perjantaisin, monesti olutta useampi tölkki, kuin säkissä on kiekkoja. Ratavierailut Taliin ja Hankoon tekevät kukonpojasta taas ainakin pariksi tunniksi hieman nöyremmän harrastajan. Talissa näemme myös maagisen taitavia heittäjiä. Vaivihkaa suoritettu teollisuusvakoilu heittovälineiden suhteen aiheuttaa uusia ostosreissuja urheilukauppoihin ja lopulta myös Talin radan vieressä olevaan kiekkokauppaan. Ensimmäinen kerta nuhjuisen talon kellarikerrokseen astuessa on todella jännittynyt. Shoppailukierros siellä on hyödytön, mukaan tarttuu kiekkoja enemmän ulkonäön kuin minulle hepreaa edustavien lentonumeroiden mukaan. Driveri on driveri, sillä ne parhaat kaaret tulevat, sillai kai!
Alkuesittelyn rönsyillessä näin vallattomasti, kiristetään hieman tahtia. Talvella heittely on todella satunnaista, pari rundia taitaa mennä. Keväällä lumien poistuttua homma lähtee taas käyntiin ja tuttu noin kymmenen hengen porukka alkaa kiertämään ratoja ilman suurempia suunnitelmia. Nujerran päävastustajani aina silloin tällöin ja tästä koettu mielihyvä lisää intoa kehittyä. Kivikossa on päästy miinukselle ja itseluottamus omiin taitoihin on luvattoman korkea. Kivikossa törmäämme kesällä monesti samoihin tyyppeihin, joiden kanssa pääsemme heittämään ja näkemään taas uusia ulottuvuuksia pelissä. Draivit ovat merkittävästi pidempiä kun kellään meistä. Nämä mukavat herrat ovat myöhemmin nykyisen seurani, Disc Golf Vikingsin vakiokasvoja.
Minut saadaan taivuteltua viikkokisoihin. Perussäännöt ovat hallussa, mutta markkerista tai tälläisistä turhista hifistelyistä en ole kuullukaan. Ensimmäinen kisa jännittää niin paljon, että meinaan kääntyä kannoillani sitä rumaa konttia lähestyessäni. Alkuvalmisteluiden jälkeen tulokas lähetetään väylälle 14 kolmen tuntemattoman kaiffarin kera. Tunnelma on kaikkea muuta kuin lämmin, vastaanottavainen tai aloittelijaa muutenkaan osallistumaan kannustava. Kierrän kierroksen oikeastaan yksin, muut toisensa tuntevat pelaajat kävelevät omassa joukossaan eivätkä puhu kierroksen aikana väylätuloksia lukuunottamatta oikein mitään, ainakaan minulle. Tulos on sinänsä jännitysleveleihin nähden ihan ok, +4. Mietin kisan jälkeen ja vielä tulevina päivinä kisailun jatkamisen mielekkyyttä masentavan ensikosketuksen jälkeen. Onneksi päätän vielä antaa hommalle toisen sauman, seuraava kokemus onkin täysin eri ääripäästä. Saan neuvoja, kannustusta, kuulen kokeneempien pelaajien höpöttelyä ja tarinoita... Nyt tämä vonkale on nielaissut syötin niin syvälle, että paluuta ei enää ole.
Loppukesä menee lajista nauttien, laji syö aikaa kaikelta muulta koko ajan enemmän. Tapaamani ihmiset alkavat olemaan myös koko ajan enemmän näitä samanhenkisiä pelureita. Kun heittäminen, kiekot, uudet radat, omat ennätykset ja romahdukset pyörivät jatkuvasti mielessä, on niitä pakko päästä purkamaan jollekin.
Syksyllä innostun vielä ottamaan paria kisaa varten b-lisenssin. Mitään varsinaista, tai ainakaan systemaattista ja tehokasta harjoittelua ei tapahdu. Näin alkuvaiheessa vielä kierretyt kierrokset ja satunnaiset puolen tunnin puttisessiot tuntuvat riittämään kehittymiseen. Talvella käydään heittelemässä ja otankin heti vuoden alkuun A-lisenssin ja säntään loskaiseen, jäiseen ja tuuliseen Kivikkoon into pinkeänä aloittamaan ensimmäisen oikean kisakauteni. Kausi sujuu vaihtelevissa merkeissä, on onnistumisia ja niitä tasapainottamaan tukku heikompia hetkiä. Edelleen innostus lajin sosiaaliseen puoleen vetää ainoastaan kiertämään ratoja, heitto- tai puttitreenit puuttuvat lukujärjestyksestä lähes kokonaan.
Nyt laitan tähän mietteitä nykyhetkestä, tekstivyöryn jälkeen vaihdetaan hieman formaattia.
Plussat:
-Ulkona liikkuminen
-(Friba)ihmiset
-Onnistuneet suoritukset, ne hetket kun heittämäsi kiekko tekee täydellisesti saman, kun olet vain hetkeä aiemmin mieleesi piirtänyt
-Kilpaileminen
-Seuratoiminta, sieltä löytyneet huikeat tyypit (Kiitokset kaikille Disc Golf Vikingsien jäsenille ja puuhamiehille/naisille)
-Välineet (tämä on kallis plussa :P)
Miinukset
-Halu kehittyä ja halu pärjätä, mutta silti täysin olematon panostaminen heittoharjoitteluun. Vaikka en sitä vielä ehkä haluaisi myöntää, olisi peruskunnon parantaminen myös todella tärkeää, varsinkin talvikausi pitäisi hyödyntää tällä osastolla. Jo pelkästään se tilanne, että koko hyvän heittokauden (huhti-loka?) pystyisi heittämään täysipainoisesti ilman selkäjumeja ja muita laiskuudesta kumpuavia ongelmia, olisi kriittistä.
-En tiedä varsinaisesi kuuluuko tämä edes miinuslistaan, mutta heittohalujen ollessa päällä ei oikeen mikään muu tunnu kiinnostavan tai mistään muusta asiasta ei saa samanlaista hyvänolonryöppyä. Lajin ulkopuoliset ihmisten tapaaminen tuntuu ajoittain jopa hölmöltä, muu vapaa-ajan tekeminen (toki myös päivätyö) tuntuu olevan hukkaan heitettyä, kallisarvoista heittoaikaa.
Olkoon tämä nyt ensimmäinen postaus.
Taidan tähän perään vielä iskeä näppäimistön jo valmiiksi hehkuessa punaisena kuusisormijärjestelmän pahoinpitelystä, (tietenkin erittäin kompaktin ;D ) raportin kauden etuajassa avanneesta Meikun talvikisasta..
Edit. Yritän lisäillä kaikkiin päivityksiin kuvan, jos vaan kätköistä löytyy. Tämä tiettyy hidastaa ja hankaloittaa kännykkäkäyttöä.
Mielipiteeni talvifribailusta
(http://i.imgur.com/mVISWT1.jpg?1)
-
-------------Kierros 1---------------
Väylä 6
Avaus Thunderbirdillä napsun liian kova, oksahipsu pelastaa ja kiekko neljään metriin. jännäputti oikealta ketjuista ohi, par (0)
Väylä 7
JK Aviar vasemman mandopuun osumalla seiskaan, putti vasemmalta ketjuista ulos. par (0)
Väylä 8
Firebird forella muutaman metrin linjasta oikealle, 5m jännäputti pönttöön, birdie (-1)
Väylä 9
Thunderbird liian matalana kallioon 40m päähän. Pienen risun takaa Zonella foreantsa (ei ollut antsaa) ja päädyn oikealle kalliolta alas. Hissiputilla puskan yli yritys ohi, nostobogey (0)
Väylä 10
Firebird forella, lähtee hieman liian kova ja vasuriin. 14m yritys oikealta ohi, par. (0)
Väylä 11
Firebird forella äskeistä väylää kompensoiden liian hiljaa keskimetsään. Huolimaton neppi kantoon edeten 5m. 13m putti oikealle ketjuista pihalle, bogey (+1)
Väylä 12
Zonella fore holarilinjalla, 2m putti sisään, birdie (0)
Väylä 13
Mandosta Fire forella hyvin, ei tarraakaan lumeen ja 15m skippi alas metsään. Kympin puttiyritys ylänänniin, par. (0)
Väylä 14
Nukea bäkkärillä hyssessä, ranteen kääntö tms lopussa ja lähtee flättinä oikealla olevaa metsikkö kohti. 35m nose up -putterileija osuu oksaan kymppi ennen koria, putti ohi koko laitteesta, 5m paluutökkäisy sisään, bogey (+1)
Väylä 15
Joutsenella hysseä, kiekko suoristaa kauniisti ja tippuu metriin, putti sisään, birdie. (0)
Väylä 16
Firebird forella, 5m putti sisään, birdie (-1)
Väylä 17
Joutsenella hysseä, kiekko suoristaa kauniisti ja tippuu metriin, putti sisään, birdie. (-2)
Väylä 1
Viimehetken kiekonvaihta, JK Aviar epäpuhtaalla irroituksella kääntää yli, päätyy korin tasalle oikealle. 12m puttiroikotus ohi, par (-2)
Väylä 2b
Zonella fore neljään metriin, putti oikealle ketjuista ulos, par (-2)
Väylä 2
Firebird forella neljään metriin, putti vasemmalle ketjuista ulos, par (-2)
Väylä 3
JK Aviar bäkkärillä väpättäen kolmeen metriin, putti vasemmalle ketjuista ulos, par. (-2)
Väylä 4.
Cannonia silmät kii bäkkärilla ylös, hysse jää puuttumaan. Zonella 20m foreneppi oksat kiertäen nostolle, par (-2)
Väylä 5
Sormiupsilla Zonea(yleensä jokerille, mutta nyt vastatuulta), ettei tarvitse pelätä puita. Toki liian matala, osuu latvaan. 20m neppi alle, par (-2)
Kierrosfiilikset paskat, vaikka kuinka olisi ollut talvitaukoa ja puttitreeneihin en ole jaksanut mennä, ei vaan lempo soikoon voi laittaa noin montaa lyhyttä puttia ohi. Neljän perättäisen lyhyen puttimissin jälkeen huomasin puhaltelevani, mutisevani jotain turhaa itselleni ja tuntui että jos kierrosta olisi ollut enemmän jäljellä, olisi tullut rumaa jälkeä. Tauolla toki urheilijana perheravintola McDonaldsiin vetämään turboähky jo eilen hankitun krapulan päälle, tälleen näitä kisoja varmaan voitetaan, hienoa Tuomas!
-------------Kierros 2---------------
Väylä 9
Thunderdird hyvällä linjalla 7m pitkäksi, munaton putti laitteen ali, par. (0)
Väylä 10
Liian matala fore Firebirdillä, ottaa vikaan kumpuun. 20m putti sisään, birdie. (-1)
Väylä 11
Fore Firebirdillä, 2m putti sisään, birdie (-2)
Väylä 12
Fore Zonella aivan liian vasuriin, onnekkaasti puu kiertäen. 13m putti ohi oikealta, par (-2)
Väylä 13
Fore Firebirdillä metriin, birdie (-3)
Väylä 14
PD2 bäkkärillä yhdeksään metriin, mutta monttuun kuusen taakse. Ei linjaa, joten nöyrästi korin alle ja nostopar (-3)
Väylä 15
Joutsen taas hyssellä suoristaen metriin, hetken linja näytti jopa holarilta. birdie (-4)
Väylä 16
Firebirdillä forehyseri ...joka olikin foreantsa. Tälläistä sattuu, kun vuoden 2016 pelit ovat noin 6h. Kuitenkin metsästä 35m putterihysse nostolle, par. (-4)
Väylä 17
Joutsen hyssellä suoristaen kahten metriin, birdie (-5)
Väylä 1
Aivan liian hiljainen ja korkea bäkkäri Truthilla vasemmalle yläoksiin, 30m lähäriputti jääkin puskan taakse kolmeen metriin, josta maksihaaravenytyksellä ylös oikealle, tällä kertaa jää, par. (-5)
Väylä 2b
Fore Zonella, aivan liian hiljainen ja ylös, jää 15m korista oikealle ison puskan taakse. Zonefore kolmeen metriin, josta liukuu viiteen metriin puskaan. En saa mitään puttiasentoa, tuloksena ohi laitteesta, bogey (-4)
Väylä 2
Forella Firebird, lipsahtaa hieman vasuriin, mutta menee onnekkaasti silti kymppiin. Kova putti ohi ainakin 20cm, paluuputti kasista oikealle ketjuista ulos. Paha olo alkaa vallata mieltä ja jopa kehoa, tunne väistämättömästä sulamisesta hyvän etuysin jälkeen hiipii kupoliin. bogey (-3)
Väylä 3
Vastatuuleen arvotaan kiekkoa, JK Aviar liian hyssenä keskirisuihin, 15m puttiroikotus ohi, par (-3)
Väylä 4
Cannonilla silmät kiinni täysiä, joudun huutamaan vitosen tiille forea. Rieska löytyy noin kahdestatoista metristä, mutta edellisten väylien muodostama pelko pakottaa laittamaan alle, kun korin takana näkyy tiputus, par (-3)
Väylä 5
Jokerilla upsi, osuu katollaan maahan 2m korista, ottaa hyppyristä 25m lennon alas rotkoon. Sieltä sokkofore Zonella postilaatikkoreiästä puun läpi ylös, taistelupar (-3)
Väylä 6
Thunderbird rauhallisemmalla vedolla, jää 7m vajaaksi, putti sisään pienen itsejuttelun jälkeen, kivi vierähtää sydämeltä -viboja ilmassa, birdie. (-4)
Väylä 7
JK Aviar keskeltä porttia läpi, eli tietysti osuma keloon. Puskasta reilun kympin hissiputtiyritys hieman vajaaksi, par (-4)
Väylä 8
Forella Firebird, 6m putti sisään, birdie (-5)
Alkukierros näytti ja tuntui hyvältä. loppukierros näytti ja tuntui pahalta. Nyt illalla kotona fiilikset jo hieman paremmat. Toki rikoin oman lupaukseni jo siitä, että osallistuin kilpailuun peruutuspaikan tuoman mahiksen avulla, olemattomilla pelimäärillä (3 krt tämän vuoden puolella) ja nollatreenillä. Se näkyi sitten oikeen todella räikeäti puttaamisessa ja muutamassa täysin luokattomassa avauksessa. Kivaa oli, ryhmäkaverit huikeita (business as usual). :)
Edit. Meikun talvikisa ohi, maisema ja keli kunnossa.
(http://i.imgur.com/MErcPJp.jpg?1)
-
Hienoa tarinaa! Ja kiitos hyvästä peliseurasta kakkoskierroksella. :)
-
kyllä, näitä lisää!
-
Hyvää ja luettavaa tekstiä.
Oikeastaan hienoa huomata, että tässä lajissa ei välttämättä saakaan aina parasta mahdollista kohtelua viikkokisoissa. Uusien pelaajien huomioonottaminen ei ole sekään ihan helppoa varsinkin jos kaikki muut on keskenään kavereita jo valmiiksi.
Hienoa että annoit lajille toisen mahdollisuuden.
-
Jes, todella hyvä ja rohkea avauspostaus!
Minut saadaan taivuteltua viikkokisoihin. Perussäännöt ovat hallussa, mutta markkerista tai tälläisistä turhista hifistelyistä en ole kuullukaan. Ensimmäinen kisa jännittää niin paljon, että meinaan kääntyä kannoillani sitä rumaa konttia lähestyessäni. Alkuvalmisteluiden jälkeen tulokas lähetetään väylälle 14 kolmen tuntemattoman kaiffarin kera. Tunnelma on kaikkea muuta kuin lämmin, vastaanottavainen tai aloittelijaa muutenkaan osallistumaan kannustava. Kierrän kierroksen oikeastaan yksin, muut toisensa tuntevat pelaajat kävelevät omassa joukossaan eivätkä puhu kierroksen aikana väylätuloksia lukuunottamatta oikein mitään, ainakaan minulle. Tulos on sinänsä jännitysleveleihin nähden ihan ok, +4. Mietin kisan jälkeen ja vielä tulevina päivinä kisailun jatkamisen mielekkyyttä masentavan ensikosketuksen jälkeen. Onneksi päätän vielä antaa hommalle toisen sauman, seuraava kokemus onkin täysin eri ääripäästä. Saan neuvoja, kannustusta, kuulen kokeneempien pelaajien höpöttelyä ja tarinoita... Nyt tämä vonkale on nielaissut syötin niin syvälle, että paluuta ei enää ole.
Itsellä kävi aikoinaan melkein sama ensimmäisissä viikkokisoissa... tai ei se kylmää toimintaa muilta ollut, mutta jotenkin aivan liian hidasta ja jäykkää mun makuun. Ja aivan liian monta vuotta sitten välttelin tässä lajissa kisailua. Toivon että itse en ole ottanut ketään noin huonosti ensimmäisissä viikkokisoissa vastaan kun kuvailit – ja väitän että en ole.
Tämä voi nyt kuulostaa typerältä, mutta muutamissa viikkokisoissa olen oman tuloksen tekemisen "uhrannut" ja opastanut ensikertalaista, kerran heittelin lähes koko kierroksen juniorin ainoalla kiekolla (alipainoinen Aviar) ja junnu pelas mun kiekoilla – juniorilla riitti kysymyksiä niin paljon että mulla meinas loppua vastaukset. Kehotin junioria hommaamaan lisää kiekkoja ja menemään kentälle/puistoon treenaaman, nettiin tsekkailemaan videoita jne. ja ennen kaikkea hinkkaamaan puttia!
Nyt pari vuotta myöhemmin, tuo kyseinen juniori on venähtänyt "äijäksi" ja kehittynyt hyväksi pelaajaksi ihan silmissä... ja heittääkin 50 metriä pidemmälle kun minä (mutta edelleen puttaa melkein yhtä huonosti kun sillä ensimmäisellä kierroksella).
...mutta heittohalujen ollessa päällä ei oikeen mikään muu tunnu kiinnostavan tai mistään muusta asiasta ei saa samanlaista hyvänolonryöppyä. Lajin ulkopuoliset ihmisten tapaaminen tuntuu ajoittain jopa hölmöltä, muu vapaa-ajan tekeminen (toki myös päivätyö) tuntuu olevan hukkaan heitettyä, kallisarvoista heittoaikaa.
Tämä on kyllä välillä niin totta (että melkein hävettää) :P
Seurantaan tämä(kin) blogi!!!
-
Vastataan tähän, ettei jää väärä käsitys asiasta. Kohdalleni sattuma heitti tälläisen ryhmän neitsytajelulle, muut reilut 50 viikkokisaa ovatkin menneet eri hengessä. Asia on tietty hankala, ymmärrän toki että vaikka Talissa toisensa 15 vuotta tunteneet pelurit tulevat torstaisin tapaamaan (ehkä ainoan kerran viikossa?) toisiaan ja haluavat rundin ajan turista keskenään ja ryhmät fiksataan sen mukaan. Omassa seurachatissa heitin ilmoille ehdotuksen, että Kivikossa ryhmät menisivät arpapelillä, eikä näitä kaveriryhmiä välttämättä rakennettaisi pyytämällä.
Toivottavasti tämä ei johda siihen että, ensi kesänä Talissa katsotaan vihaisesti alta lipan, mutta omaan seuravalintaani tärkein valintaperuste oli juuri tämä muiden harrastajien asenne ja vastaanottavaisuus, josta ihminen muodostaa mielipiteen (oli se väärä tai oikea) todennäköisesti ensimmäisten sekuntien tai ainakin minuuttien aikana. Ajankohta seuralle liittymiseen tietysti vaikutti, Vikings perustettiin 2014 loppukesästä ja kaikki jäsenet olivat uusia, innokkaita eikä vakiintuneita kaveriporukoita ollut vielä muodostunut. Ilmiö voisi olla jotakuinkin sama, kun jos joku on vaihtanut kesken ala- tai yläasteen koulua, integroituminen ei välttämättä tapahdu ensimmäisen päivän aikana. Vikingsien kanssa tunnelma vastasi ehkä enemmän vaikka sitä, että Helsingin yläasteilta siirryttiin lukioon, jossa lähes kaikki olivat uusia tuttavuuksia ja sosiaalisia koukeroita lähdetään sorvaamaan puhtaalta pöydältä. Ja Nikolle, en puhu sinusta. Tallaajissa on paljon kaltaisiasi ulospäinsunntautuneita, uusia pelureita jeesaavia harrastajia. :)
Laitetaanpa vähän muitakin jutskia. Viikon sisällä on tullut pelattua karkeasti laskien saman verran, kuin edellisen neljän kuukauden aikana. Tämän tuntee tässä elämän runtelemassa ruhossa. Tavoistani poiketen, sain tuossa sunnuntaina jopa venyteltyä reilun vartin ja hieman jumppapallon kanssa yritettiin syviä selkälihaksia valmistaa tulevaan puolen vuoden shokkirypistykseen. Venyttelyn jälkeen betonista valetut jalat tuntuivat nuortuneen kymmenisen vuotta ja olisi voinut lähteä vielä iltakierrokselle, tämä pitäisi ottaa kyllä iltarutiineihin. Mikään ei harmita niin paljoa kesken lyhyen heittelykauden, kun huonosti huolletun työkalun prakaaminen. Viime kesänä oli kaksi useamman viikon taukoa, toinen selän takia ja toinen huonon tuurin ja vielä huonomman lääkäritoiminnan tuloksena, terkut Diacoriin. :) Mielenterveyttä koeteltiin ihan tosissaan, kun muut lähtivät heittelemään joka ilta, some täyttyi lajikuvista ja itse ei meinannut päästä omin avuin vessaan.
Ajatusketjut ovat poukkoilleet toisinaan jopa niin eksoottisille reiteille, että olen miettinyt, olisiko heittäminen kivempaa 30kg vähemmän fättärinä tai muuten hyvässä kunnossa. Arvaukseni on, että kyllä. Mutta koska asiaa ei pysty matemaattisesti etukäteen laskemaan, olen katsonut paremmaksi pysyä nykytilassa. Viimeisen 15 vuoden aikana kuntosalijaksot ovat kestäneet keskimäärin kuukauden. Eli silloin kun lihakset alkavat tottua hommaan, kunnon treenaaminen alkaisi olla mahdollista ja joka treenin jälkeen ei satu aivan helvetisti joka paikkaan, on syytä lopettaa vuodeksi. No pain, no gain jne... Toivoisin että kisailu vielä joskus herättäisi sellaisen nälän, että näkisin aiheelliseksi huoltaa vaikka talvikaudella tätä pääinstrumenttia edes muun fieldin tasolle.
Tähän samaan lokeroon (huomenna/ensi viikolla/ensi kuussa mä alotan asian xxx) voisi iskeä toki tuon poissaolollaan loistaneen lajitreenin. Hyvänä esimerkkinä puttirtreenivuoro, jossa kävin Meilahdessa esiintyneiden ongelmien vuoksi nyt ekaa kertaa neljään kuukauteen. Laitetaan tämä tännekin, niin voi katsoa syksyllä onko edistystä tapahtunut. JYLY tuulettomassa sisätilassa, 466. :D Turha kai sitä on edes haaveilla alemmissa amatööriluokissa pärjäämistä, jos antaa pelin tärkeimmässä suorituksessa 3-5 pongoa per kisakierros kilpakumppaneille hyvää. Sen verran vielä annan liekaa itselleni, että ulkona vauhdin kanssa heittely saa odottaa Icebugien talviteloille vetäytymistä, sen jälkee saisi jonkin kentän kutsuhuuto tavoittaa laiskan haaveilijan ainakin kerran viikossa. Kiekot lähtivät kummaltakin puolelta väpättäen viikonloppuna, joten työsarkaa riittää. Varusterintamalla on jo tähän varustauduttu, eli tripodi ja actionkamera toivottavasti valottavat mitä heitossa tapahtuu väärin. Jos en itse keksi, niin isken tänne blogiin tai tekniikkaketjuun matskua.
Eilen illalla oli joku juttu, jonka ympärille tämä blogipostaus piti rakentaa, mutta ei enää minkäänmoista käryä, mikä se oli... Nooh, uusi yritys, jos asia pulpsahtaa vielä kaaliin uudemman kerran. :)
Fiilistelykuva parin vuoden takaa Kivikosta
(http://i.imgur.com/DPA8hiF.jpg?1)
-
Kalenteri kirii kohti lumettomia nurmikenttiä ja pelihalut heräilevät varmaan sitkeimmilläkin kesäharrastajilla. Itse olen jaksanut raahautua töiden jälkeen muutaman kerran kiertämään jonkun lähiradan. Toissa viikonloppuna tapahtui jopa sellainen ihme, että siirsin itseni kameran ja tripodin kera katsomaan, mitä kaikkea hidastuskuva paljastaisi draivista. Sieltä löytyi sitten kaikkea kivaa, ettei hommat pääse ihan keväällä loppumaan. Tukijalka töksähtää varmaan väärässä asennossa maahan, kierto lienee vajavainen, pää kääntyy turhan aikaisin, kiekko kovemmissa heitoissa tuppaa eksymään kropan taakse, vapaa (vasen) käsi huitelee miten sattuu jne... 8) Oli siellä pari jutskaa kehittynyt puolessatoista vuodessa ihan hyväänkin suuntaan ja se tuntui ihan kivalle. Jos noita muita juttuja vaikka sitten yrittäisi yksi kerrallaan siirtää siedettävämpään malliin.
Olen nyt käynyt muutenkin pari kertaa nakkelemassa pelkkien puttereiden ja midareiden kanssa, ainakin tekeminen hieman rauhoittuu ja tulee ihan hyviäkin heittoja. Gripin kanssa vähän ihmettelyä, heittelin ekan kesän grippareiden jälkeen putteria ja midaria oikeastaan pelkällä fan gripillä. Nyt kerran kokeilin midaria power gripillä ja tuntui rieska lähtevän jotenkin napakammin hanskasta. Putterien kanssa vielä tuntuu vieraalta, voi olla että niiden kanssa neppaillaan vielä viuhkamoodissa.
Viime viikonloppuna oli sitten etukäteen pahoinvointia ja pelonsekaisia viboja nostattanut MLL:n hyväntekeväisyyskisa Kivikon neljällä metsäväylällä (nk. Pirkkometsä). Tätä lenkkiä kierrettäisiin 28 rundia, eli yhteensä 112 väylää. Kävin pariin kertaan testailemassa, mitä kiekkoja tuonne kannattaisi napata mukaan, ettei koko kisabägiä tarvitsisi kantaa turhaan kymmentä tuntia. Väylään 14 parhaimmalta tuntui pieni foreantsa Zonella. Väylä 15 Firebirdillä myös foreantsa, niin ei tarvitsisi yrittää tuurilla metsän läpi. Väylä 16 JK Aviar ja väylä 17 Joutsen. Neljä kiekkoa ja kaikille varalätyt katoamisen varalta.
Kisa-aamuna naurettavan lyhyiden unien jälkeen herääminen paskalla fiiliksellä. Hieman kahvia nieluun ja kisapaikalle. Ekalle neljännekselle oli ryhmään arvottu mukaan kisan sadistinen TD, työkaverini, avopuolisoni ja Veikkolan puuhamies Herra Saturi. Tunnelma oli leppoinen ja kokonaisvaltaisen huono aamu unohtui melko pian. Myös sää oli leivottu täydelliseksi tälläiselle rypistykselle, kaunis auringonpaiste koko päivän hellimässä. Kisassa ei sinänsä tapahtunut mitään kummaa, väylät olivat tuttuja ja pelisuunnitelma melko selkeä. Kaksi 28 väylän lenkkiä meni ihan hyvin, kaksi muuta taas selvästi heikommin. Kisan aikana vaikeinta olikin säilyttää keskittymiskyky ja "kisamoodi", eikä se siis itselläni puolivälin jälkeen onnistunut lainkaan :D Kiinnostus kokonaistulokseen lopahti, vaikka taisin johtaa kisaa 109 ekaa väylää, parin viime väylän aikana TD puttasi itsensä voittoon. Tämä ei kisapäivänä haitannut, 13h urakan jälkeen ainoastaan kotiinpaluu kiinnosti. Seuraavina päivinä toki mieleen pulpsahti, onko järkeä kisailla 12h ihan ok peliä, voidakseen ainoastaan tuhota duunin vikan tunnin aikana. Ainakin asennevammasta johtuva "sulaminen" on kyllä aika myrkkyä. Tosin kisan voittanut peluri veti sen verran kovan loppukirin, että jää ainoastaan jossittelun varaan, olisinko edes pysynyt kyydissä hyvällä tsempilläkään :)
Käteen kisasta jäi paljon kivoja juttuja ja muistoja, uran paras yksittäinen kierros (alustava rating 981 muiden kyntäessä avausrundilla), sijoitus 2/17 ja muutenkin keskiarvo ~34 pojoa oman kisaluokituksen päälle. Puttiinhan homma kaatui taas, toivotaan että tämä lisäisi joskus sitä harjoittelumotivaatiota...
Täytyy vielä loppuun lisätä pieni hyvänolonlähde. Kävimme pienehköllä porukalla avaamassa Kivikon tiit, tästä jäi todella hyvä fiilis ja tuskin jää ainoaksi talkoohommaksi lajin parissa. Neitsytajot TD-hommissa nousevat myös säännöllisesti ajatuksiin, katsotaan tuleeko tällä rintamalla mitään konkreettista kauden aikana. ;D
(http://i.imgur.com/KcTBz15.jpg) (http://i.imgur.com/wxMk6vp.jpg?1)
-
Taas on aikaa vierähtänyt huomaamatta pari viikkoa. Tähän mahtuu väliin aika monta heittopäivää ja pääsiäisen pyhien reissu Turun radoille.
Lähdimme siis kohti Mellilänjärveä perjantaiaamuna, alla oli 4 päivää sairastelua, joten en ollut edes torstai-iltana varma uskaltaako heitellä laisinkaan. Tietysti uusi uljaan näköinen rata ja reissulle viritetty leikkimielinen kokonaiskilpailu sitten tekivät päätöksen puolestani. Tuulta riitti, rata oli hieno ja olo väsynyt. Tänne pitää päästä uusiksi hieman kesäisemmällä kelillä, veikkaisin olevan todella upea rata esimerkiksi ilta-auringon aikaan tuulettomana suvi-iltana. Forella tuntui olevan käyttöä, periaatteessa kaikki vedenylitykset suosivat verrattuna umpibäkkäriin. Pari rundia tuli heiteltyä, jonka jälkeen vielä kävimme höntsäilemässä Turun keskustan neppiradalla. Tämän jälkeen hotellille ja suihkun kautta syömään. Ilta seuran tyyppien (tai ainakin osan) kanssa lipsahti yön puolelle, kuten olettaa saattaa. Tuli hieman räiskittyä bilistä ja käytiin tekemässä myös pikaisku Börsin pokeripöytiin. Käsittääkseni Viikkareilta jäi jokunen satanen lainaan Turun pokeritalouteen, otetaan ne takaisin seuraavalla reissulla sitten 8)
Aamulla muutaman tunnin unien jälkeen melko tahmea herätys. Päässä jyskytti, kaikki paikat flunssasta, nestehukasta ja pelailusta aivan superjumissa. Hotelliaamiaiselle katselemaan muiden reissulaisten pelikuntoa, pari muutakin väsynyttä taistelijaa taisin bongata pöydästä. :) Onneksi tänään olisi vuorossa Maskun rata, josta edelliseltä pääsiäisreissulta (2014) hatarat muistikuvat leppoisena, kivana ja monipuolisena ratana. Pari rundia täälläkin heiteltiin, ekalla rundilla pienehkö virhearviointi kenkäosastolla (Icebugit autossa) ja sai luistella osalla väylistä oikein huolella. Seurueeseemme liittynyt paikallisopas (Viikkareiden Turun osastoa ylläpitävä Japi, osasi muuten puhua melko sujuvasti paikallista kieltä) vei meidät vielä parille lyhyemmälle radalle.
"Aloittelijaystävällinen" Haunisten fribapuisto ei kyllä mitenkään kovin helpolta tuntunut, siellä saattaa monen ensikertailaisen into kuolla metsäpilleillä. :) Yleensä alle 18 väyläisistä radoista jää jälkikäteen jotenkin laimeat jälkipoltot, mutta seuraava visiittimme olikin sitten positiivinen ylläri tähän kaavaan. Ehdoton tuplapeukku ja vierailusuositus Pansion radalle. (Pulsu)kalliolle rakennettu rata tarjosi lyhykäisyydessään kaikkea kivaa, täällä voisi ihan hyvin järkätä kisatkin (3 tai 4 kertaa rata läpi). Lauantai-iltana onneksi kisaväsymys painoi sen verran kaikkien harteilla, että emme jaksaneet rymytä enää ruoan päälle ja nukkumaan pääsi ennen puolta yötä.
Viimeiseksi päiväksi oli reissu-TD jättänyt Turun (ja toki Suomenkin mittakaavassa korkealla) helmen, eli Lausteen. Amatöörinakkelijoita helli ilmeisesti Laustetta sitkeästi kotipesänään pitävä todella vihainen puhuri. Muutenkin haastavat väylät pitivät heittoporukkaamme pilkkanaan. Pelasimme kaikki väylät ja kovin lähelle par-tulosta ei kukaan päässyt. Lausteen kaltaisia ratoja on hyvä olla, siellä eritellään leppoisasti harrastavat amatööripelaajat Seppopajuistasunmuista ja näin pitääkin olla. Olin yrittänyt kaivella muistilokeroita parin vuoden takaiselta visiitiltä ja olin muistavinani muutamia selkeitä pirkkoväyliä. Noh, väsyneenä ja tuossa tuulessa niitä ei sitten tuntunut löytyvän edes metsästä. Olenkin miettinyt, että on jopa epäreilua näitä top 10 vetureita kohtaan, että he eivät monilla radoilla pääse hyödyntämään esimerkiksi sitä järkyttävän isoa lapasta ja kiekkotuntemusta. Tälläisillä radoilla amatööripelurilla on hyvällä rundilla mahis heittää lähes näiden kotimaisten huippujen kanssa samanlaisia kierroksia. Lausteella taas tälläistä ei tapahdu, siellä huiput heittävät tuulellakin niitä -5 tai -10 rundeja ja amatöörit parikymmentä heittoa enemmän. :) Enimmäisellä kierroksella koeteltiin pelureiden hermoja ja ruokatauolla tuntuivat kaikki tuijottavan lasittunein katsein pitserian seiniä. Saimme kuitenkin äänestystuloksen ollessa tasan suostuteltua kaikki vielä toiselle rundille. Tästä taisi lähes kaikille jäädä ykköspyörähdystä parempi fiilis, joten hyvä että taisteltiin alkuperäissuunnitelman mukaisesti kahdesti tuolla tantereella. :)
Katselin vielä kotiinpaluun jälkeen illalla Lausteen Pro Tourin videoita, nähdäkseni miten iso pojat tuolla pelaavat. Olisi kiva joskus päästä tuollaisessa seurassa livenä katsomaan sitä tekemistä. :) Pureskeltavaa siis jäi, muutamat väylät ovat palanneet vainoamaan useaan kertaan ja olen yrittänyt miettiä, miten niitä tulisi lähestyä. Tasapainottelu seiftaamisen, hyökkäämisen ja turhan mummottelun välillä tuntuu olevan vaikea hahmottaa...
Tässä vielä muuhun tekstioksennukseen piilotettu iso kiitos Tapanille, jos jaksaa noita selostaa tulevaisuudessakin. Tuo ainakin omasta mielestäni ihan järkyttävissä määrin lisämielenkiintoa kisavideoon. Samoin podcasteissa ollut paljon itseä kiinnostavia juttuja ja muutamia asioita ihan uutena oppinutkin. :) Näissä taitaa olla vaan se, että moni jaksaa aikansa tehdä hommia "rakkaudesta lajiin", sitten kun (ainakaan Suomessa) ei esimerkiksi rahallista korvausta menetetystä ajasta tule, ennemmin tai myöhemmin talkoohommien tekeminen ei enää maistu alkuhuuman mukaisesti. Toivotaan että joku jaksaisi ajaa vaikka noita 1€ / kisavideo -projekteja läpi, niin tekijämiehille tulisi edes jonninmoista palautusta korvaamattomasta duunista.
Eilen kannoin kotiradalle bägin ja 30 ekstrakiekko kassissa. Maltoin kieltäytyä peruskierroksesta muiden kanssa ja sainkin heiteltyä ihan kivasti. Alkuun vartti puttereita, sitten tunti midaria ja loppurääkiksi tunti draivereita. Tälläistä kun jaksaisi kerran tai kaksi viikossa, uskoisin jotain kehitystä tulevan. Parannusideoita eiliseen vielä kameran kantaminen mukaan ja jonkin tarkemman kohteen laittaminen kentälle (ei niin että silmät kiinni johonki sinne). Iso miinut toki myös siitä, että piti puttia harjoitella eniten. Mielenkiinto tähän loppui noin minuutissa, kun harjoituskorien ympäristä lainehti viiden metrin säteeltä. Putti on tällä hetkellä se, minkä uskon omassa sarjassani kisoissa tökkivän eniten. Jos haluaa vaikka sinne top 20% sijoittua aina, ei voi vedellä allen kasin putteja 5kpl / kierros ohi. Kuhan tuosta nurmikot hieman kuivuvat, uskon sitkeästi, lähihistorian tapahtumista poiketen, jaksavani vetää pari JYLYä edes viikossa. :)
Yritin eilen vielä melko rivakan treenistartin jälkeen venytellä paikkoja. Itselleni venyttely tarkoittaa vääntäytymistä johonki hemmetin epämukavaan asentoon pariksi kymmeneksi sekunniksi telkkaria katsellen. En ole vielä päässyt tässä sellaiseen tekemiseen, että itse venyttely olisi edes neutraalia tekemistä. Se on sellaista ähinää ja puhinaa, lasketaan mielessä sekunteja, että koska saa lopettaa. Toki sen satunnaisen vääntelyn jälkeen paikat tuntuvat rankankin päivän jälkeen siltä, että voisi samointein lähteä vielä vähän heittämään.
Puolentoista viikon päässä olisi Hyvinkään AM-kisat, sinne tehdään joku pelikirja ja sitten ruoditaan vaikka illalla, miten sen noudattaminen onnistui. :)
Tämän päivityksen kuva olkoon Lausteelta. Koska kisa ei ollut PDGA:n alainen, oli siellä mahdollista hieman jeesiä liukkaalla alustalla nastattomia haahuilijoita tukemalla kummatkin jalat paikoilleen. :)
(http://i.imgur.com/1wrTa1l.jpg?1)
-
Sunnuntaina Hyvinkään starttiin mukavalle radalle kisailemaan. Rata on mukava, mutta pitää pienen vaaran momentin sisällään. Kaikki (tai ainakin paikalliset) tuntuvat painelevan täällä reilusti pakkaselle. Neljä rundia tänä vuona pelattu, nollan molemmin puolin pyöritty. Reilun puolen vuoden takaa valitettavasti palailee mieleen edellinen kisavisiitti tänne, mikään ei onnistunut ja kunnon sulaminen plus hermostuminen huonojen suoritusten jatkuessa oli oikeastaan ensi kertaa kisassa todellisuutta. Tokalta rundilta lähes uran huonoimmat ratingit, jälkikäteen hemmetin fiksulta tuntuvaa pelaamista reppu selässä (juu, myös muitakin heittoja kun putteja :D) jne. Laitetaan pelikirjaa tänne, jos se vähentäisi katastrofin toistumismahdollisuuksia. Kahdelle väylälle jätän päätöksen tiille, mennään hetken fiiliksen mukaan seiftin ja rohkeamman heiton välillä.
Väylä 1
Joutsen bäkkärillä pienessä hyssessä, pitäisi suoristaa ja liukua johonki 5-8m putille. Korille ei kannata yrittää, keskellä puut poimivat muuten ahneen avauksen.
Väylä 2
Tää ollu vaikea harkkaheitoilla saada putille. Todennäköisesti matalahko foreanstsa Bossilla. Ei pakkopirkko, kuhan nyt ei kolmosta isompaa ota.
Väylä 3
Tähän oon aikaisemmin heittäny Joutsenta, joka kääntää yli. Vaihtoehtona foreneppi Zonella, harmi että tuo ensimmäinen heitto tuo onnistuessaan paremman fiiliksen esteettisyyden vuoksi. Alivakaan kiekon kanssa puljaaminen on kivempaa, kun jyrällä hysseä. Ainakin toisella rundilla otettava pirkko.
Väylä 4
Bäkkäridraivi ylös alkaa olla pituuden puolesta kykyjen yläpäässä. Välillä sinne päässytkin, jolloin avautuu mahis pirkkoon. Oikealla ei saa mennä, sieltä pelataan jo sitten niitä vitosia sun muita. Kaksi nelosta olisi ihan ok, kai. Cannonia bäkkärillä flättinä.
Väylä 5
Aloitusväylä, joka ollut tän vuoden muutamilla kierroksilla mystisen vaikea. Olen jopa alistunut siihen, että kolmonen olisi tähän ihan hyvä. Varmaankin JK Aviar pienessä hyssessä.
Väylä 6
Tästä foremaakarin tulisi ottaa kaksi pirkkoa, muut tulokset latistavat tunnelmaa. Firellä foreneppi.
Väylä 7
Tähän pitäisi leipoa matalahko fore, joka vajaassa satkussa alkaisi feidaamaan mukille. Pirkko vaikka toisella rundilla olisi kiva, koska umpibäkkärit eivät (kai) ilman metsän pajatson läpi menoa tästä kakkosta tee. Otetaan tänään testissä ollut PD2 avauskiekoksi, saa heittää kovaa.
Väylä 8
Yritetään välttää liian tiukkaa linjaa, Thunderbirdillä korkeahko hysse. Vähintään yksi pirkko pitäisi turata tähän.
Väylä 9
Koska heittoarsenaalista ei löydy satkun suoraa midaria/väylädraiveria, olen yrittänyt driverilla ampua oikean puoliseen aukkoon matalaa siivua, mikä skippailisi koivujen läpi korille. Pirkot mukavia bonareita, kaksi kolmosta ihan ok.
Väylä 10
Hieman sama kun edellisessä, ei löydy suoraa heittoa korille. Enkä tiedä heittäisinkö, vaikka olisi mahdollista. Vakaata driveria oikealta, haetaan "takaovesta" mahdollista puttipaikkaa. Kolmonen ihan ok, avaus ei saa kipata oikealle. Kiekko tuulen mukaan, tässä ollut yllärivastainen puhuri monta kertaa.
Väylä 11
Kun ei ole isoa lapasta, tärkein avauksessa olisi päästä aikalailla keskelle väylää. Ei liian korkeaa, jolloin feidi vie vasemmalle pikkukuusten sekaan. Myös liikaa suoristava pitkä heitto voi mennä tiiltä vastapäiseen metsikköön. Jos jää väylälle, jää reilu satkun fore korille. Tähän olisi vaikka 3 ja 4 kivat.
Väylä 12
Koska ei osaa heittää väylädriveria sweetspottiin doglegin taitekohtaan, seuraavaksi parhaiten toiminut driveri täysiä ränniin. Feidi tulee hieman ajoissa, mutta välillä on päästy ihan yllättävänkin hyville jatkopaikoille. Jos avaukset edes kohtuullisia, kyllä tästä yhden kolmosen voisi tehdä. Huonolla avauksella voi lipsahtaa bogikin.
Väylä 13
Tähän kaikki tuntuvat kokeilevan foreantsaa, joka flexaa lopussa korille. Vaikka forea mielellään heitänkin, tämä tuntuu niin vaativalta heitolta, että seiftataan matalalla bäkkärillä kolmosia. Sillä tuskin häviää muille hirveästi, vaikka pari sankaria sattuisikin rempomaan tästä kakkosen.
Lisäväylät 1 ja 2
Näitä en ole ikinä pelannut, mutta siirtymällä hieman kurkkasimme mahdollisia teepaikkoja ja arvioimme koripaikkoja. Jos arviot osuivat yhtään, tulee kaksi foreavausta. Kunnianhimoinen peluri menisi 30min aikaisemmin paikalle katsomaan väylät ja vaikka kävelisi aamupoolin perässä ne läpi. Saas nähdä...
Väylä 14
Tämän voinee oikeakätisille luokitella pakkokakkoseksi. Jokerilla hysseä, harmittaa jos ei ole seiskan ringissä.
Väylä 15
Taidan fiiliksen mukaan valita seiftiavauksen (Joutsenella 50-60m suoraan) ja hyökkäysheiton (Star Tern reippaammin hysseflippinä) välillä. Pirkkoon saa olla reippaasti jo puukarmaakin, plus hyvä toka heitto. Kolistelemalla runkoja helposti vitonenkin. Kaksi nelosta olisi ihan hyvä.
Väylä 16
Tässä vähän sama, kun väylällä 5. Eli viime vuonna tuntui suora heitto olevan itsestäänselvyys ja menikin hyvällä prossalla sinne 15m säteelle korista. Nyt viikon sisällä heitetyt harkka-avaukset olleet huonoja, joten mitä todennäköisimmin paikaltaan bäkkäri oikealle hysseränniin, kiekkona Flattop Roc. Kaksi kolmosta kai tässä kunnossa ihan siedettävä.
Väylä 17
Puolentoista vuoden forettelu on tehnyt antsapelille isoa hallaa. Tässä kuitenkin se tuntuu fiksuimmalta heitolta, Roc pieneen antsaan vasemman kautta. Tässä väylässä annan varmaan fieldille tasoitusta, mutta veikkaan kahta kolmosta.
Väylä 18
Seiftaaminen kokeiltu, ei onnistunut syksyllä. Täysiä driverilla ränniin, jos suunta hyvä ja puut pysäyttävät feidin ennen koria, voi päästä roikottamaan jopa puttia. Oikealle ei saa joutua missään nimessä. Kaksi kolmosta olisi kai tähänkin ihan jees.
Väylä 19
Joutsenella milli hysseä ja vähän alaspäin. Pitäisi kääntää juuri mutkassa hieman yli, jolloin mahis päästä putille. Kaksi par-tulosta silti kai todennäköisempää, ellei tule gripparia avaukseen.
Pelikirja ei ota huomioon erittäin ailahtelevaista puttia. Välillä voi olla hyvä hetki, jolloin viidestätoista tuntuu osuvan ainakin ketjuihin ja kasin sisältä oikeastaan aina sisään. Sitten kymmenen minuuttia myöhemmin voi olla todella epävarma olo, lyhyetkin putit ovat voimattomia rävellyksiä, jotka lepattaen vaivoin tavoittavat alaraudan. Tälläisiä putteja tulee yleensä sitten monta väylää putkeen, joskus loppukierroskin. Vaikka avaukset olisivat kohtuullisen päteviä, voi tälläinen ringin sisältä tunarointi viedä tuloksen selvästi plussalle. Toiveissa olisi päästä pikkupakkaselle kummallakin kiepillä.
Omassa sarjassa reilu 30 paremmin reitattua peluria, plus paikalliset, joten sijoituksista ei pelata. Onnistumisia kisoihin kai silti lähdetään hakemaan, joten sellaine voisi olla top20 -sijoitus.
Postauksen kuvaksi vaikka tälläinen. Parina päivänä kenttätreeniä ja talven aikana lähinnä hiiren nappeja naksutelleet datasormet huusivat hoosiannaa. Onneksi tuo räjähti alkuviikosta ja etusormessa on jo jonkinnäköinen ihokerros. :)
(http://i.imgur.com/uRhZVRz.jpg?1)
-
Mietin tuossa tunnin verran kisaraportin kirjaamisen järkevyyttä, varsinkin heti kisan päälle. Toivottavasti tästä ei tule liikaa synkistelyä, mutta välttämättä huomenna ei enää sitten välity fiilikset ilman filttereitä.
Viikon pelit olivat tosiaan ailahtelevaisia, välillä ihan hyvääkin peliä mutta sitten sellaista hölmöilyä mitä ei ensimmäisten harrastuskuukausien jälkeen enää toivoisi. Tämä tietysti pyöri mielessä kisa-aamuna lämmittelyn, odottelun ja pelaajakokouksen aikana.
Ensin ajattelin iskeä kummankin kierroksen samat väylät allekkain, mutta sitten ei ehkä niin helposti välittyisi kierroskohtaiset tuntemukset. Eli laitetaan rundi kerrallaan.
Väylä 5
Neljä lämmittelyheittoa, joista kolme meni hieman yllättäen hyvin kapeaa ränniä pitkin putille. Sitten pienen hermostuneen pyörimisen jälkeen kello iski ja oli aika aloittaa päivän hommat. Avaus Rocilla, ensimmäiseen puuhun noin 10 metrin päässä ja onnekas pomppu keskelle väylää. Siitä hyvä paikkoheitto Joutsenella kuuteen metriin, helpotuksen tunne hiipi takkiin. Kierroksen eka putti, ihan hyvin lähtee kädestä, viitisen senttiä strong sidelle ja ketjuista ulos. Jaahas... Noh, ei mitenkään hirveästi edes harmita, välillä noi jää ja välillä ei. :) Bogey +1
Väylä 6
Forettajalle iisi kakkonen. Firefore ihan ok, jää ujoksi seiskaan. Putti tällä kertaa pelokas, muistaakseni vasurista ohi. Par +1
Väylä 7
Hieman vaisu fiilis aloituksesta. Avaus kuitenkin hyvä napakka Fore Nukella täydellisellä linjalla, kiekko kutoseen. Matkalla kiekolle aikaa pyöritellä juttuja päässä ja ehkä vähän turhiakin ajatuksia kierrokselle. Harvemmin nuo ongelmat katoaa niitä jauhamalla, mielummin voisi nauttia kauniista kevätpäivästä ja mukavasta seurasta. Putille kädet täristen, tuntuu että mahis saada sisään ehkä 20%. Yllättäen hyvä putti keskelle ja pirkko. Huh... Birdie +-0
Väylä 8
Perushysse Thuderbirdillä, metrin pari liian sisäkaarteeseen ja kuuluukin oksanapsun suloinen ääni. Kävellään koria kohti ja kiekko yllättäen silti taistellut kolmeen metriin, jes! Puttaamaan ja taas vähän oikealle ketjuihin ja pihalle. Nyt naurattaa (en tiedä onko joku itsesuojareaktio) ja harmittaa samanaikaisesti. Par +-0
Väylä 9
Heittofiilikset alkavat tippua. Avaus aivan liian matala, osuu maahan jossain 30m kohdilla, liukuu reilun 20m vielä eteenpäin kohti koria. Jäljellä noin 50m, ei suoraa linjaa. Zonella antsaneppi kuitenkin onnistuu ja nostolla pelastetaan kolmonen. Par +-0
Väylä 10
Muiden heitoista näkyy kova puuskittainen vastatuuli, vaihdan vakaampaa rieskaa ettei itselläkin kippaa. Jyrällä melko turvallinen avaus oikean kautta, jää reiluu kymppiin mutta ei puttimahdollisuutta. Neppi alle ja nostokolmonen. Par +-0
Väylä 11
Aukion yli kävellessä tuntuu olevan pieni myötäinen seuraavaan avaukseen. Kohtuullinen avaus, mutta kiekon käytöksen perusteella ei ollutkaan myötätuulta. Heitto poraa suoraan vastapäiseen metsään metristen kuusten sekaan. Sieltä tiedän foren riittävän onnistuessaan korille. Kova riuhtaisu forella ottaa hieman pikkukuuseen ja kuolee 40m ennen kohdetta. Hyvä Zonefore kiinni tolppaan, taistelunelonen. +-0
Väylä 12
Vaikka mitään peruuttamatonta tai ratkaisevaa tuhoa ei ole tehty, fiilikset vähän nihkeät ja aikaisempien väylien vaikeudet pyörivät mielessä. Kuitenkin ihan hyvä avaus tähän ja kiekkoa menee aikalailla sinne, mihin toivon ja kyvyt riittävät. Kiekolle päästyäni 35m lähäriin ei ole oikeen puiden väleistä mitään linjaa, mallaillaan kaikkia heittoja täydet 30sek. Lähäri puuhun 6m päässä ja taas syviä huokauksia. Hyppyputti vitoseen onnistuu, sieltä vapisevin käsin pönttöön ja taas nelonen. +-0
Väylä 13
Seiftibäkkäri löysä ja jää 20m tavoitteesta. Loistava 40m Zonefore metriin ja kolmonen pelastettu. Vaikeaa... Par +-0
Lisäväylä L1
Pienen venttailun jälkeen päästään avaamaan. Melko hyvä fore Bossilla menee väylää pitkin ja feidaa hieman ajoissa. Bossi löytyykin yllättäen korin tasalta seiskasta, oho, melkeen jo irtoaa pientä hymyä. Ei esteitä, huono putti oikealta metrin ohi, onneksi nelosen paluu edes menee. Tästä olisi pirkko kelvannut, oletan että hirveän moni ei sitä ota. Par +-0
Lisäväylä L2
60m suoraan ja kympin feidi oikealle. Foreneppi vakaalla kiekolla aivan liian ujo, jäädään 12m puiden taaksen. Hysseroikotus ihan ok, mutta ei mene. Par +-0
Väylä 14
Nytkö tulisi jo pirkko? Jokeri lähtee turhankin napakasti ja nipinnapin aloittaa feidin ennen aukon jälkeen olevaa koivurypästä. 5m putti tuntuu taas pahalta, mutta suoritus ihan hyvä ja menee. Birdie -1
Väylä 15
Tähän oli jätetty pelikirjaan valinta fiiliksen mukaan. Aikaisemmilla väylillä vähitellen muodostunut välinpitämätön ja turhautunut fiilis tietysti avittaa valitsemaan sen hyökkäävämmän vaihtoehdon, varmasti todella fiksu homma pitkässä juoksussa... Avaus kuitenkin kohtuullinen, hyzerflip Star Ternillä kääntää yli viitisen metriä ajoissa, mutta päätyy silti puunapsun kautta ihan hyville paikoille, hieman pidemmälle oletettua seiftiheittoa. Korille matkaan noin 60m, lähäri huono midarilla ja ei pirkkopaikkaa. Putterineppi lähelle koria ja taas nostonelkku. Par -1
Väylä 16
Suoran heiton tuntuessa juuri nyt liian vaativalta päätän valitan hyssereitin. Matkamittariin avauksella kertyy noin 15m ja napsu puuhun ja vielä väärään suuntaan. Huokailua, turhautumista, masennusta, hermostumista ja muita hyvään peliin vaadittavia mausteita lisätään korvien välissä kiehuvaan soppaan. Joutsenella hyvä paikko, ylikääntävä 60m heitto kapeaan väliin ja seiskaan. Luokaton putti 1,5m oikealta ohi ja kiekko kasiin. Sieltä hieman yllättäen sitten uppoaa ja selvitään bogilla, suoritukset ja fiilikset eivät lupaile hyvää. Bogey +-0
Väylä 17
Vaikea väylä, kun antsaheittoa tulee niin vähän käytettyä. Roc antassa liian korkeana ja ekoja puita hipoen matkaan, feidaa vasuriin 15m paikkeille. Yritän psyykata itseäni sanonkin muille että nyt uppoaa. Noh, ei uppoa, korin alta menee, onneksi jää kolmeen metriin josta taas nostokolmonen. Par +-0
Väylä 18
Avaus tähän aivan totaalipaska, revin kiekon yli ja se sukeltaa oikealle ja pitkälle meneekin. Tässä vaiheessa alkaa yläkerta leipoa kiinni, ihan sillälailla kunnolla. ;D Forella yritetään saada väylään mutta ei osu pieneen rakoon. Kiehuu... Fireupsi etenee 25m ja päätyy oikealla olevan kivirakennelman jyrkkään seinämään. Hetken sinne kiivettyäni, saan pujoteltua Juoutsenen puiden välistä viiteen metriin. Putti menee, eli palkinnoksi vitonen, voi helvetti tätä tekemistä. Double bogey +2
Väylä 19
Löysä bäkkäri Joutsella liian korkeana, ei jaksa kääntää yli vaan feidaa vasemmalle metsään. Sieltä kuitenkin linja korille, johon onnistun osumaan. Nostokolmonen. Par + 2
Väylä 1
Olisipa kierros jo loppunut tuohon edelliseen... Taas heikko avaus, Joutsen liian ylös ja vielä nokka ylhäällä, feidaa korin tasalle 10m vasemmalla ja puiden sekaan. Haaravenytyksellä huonosta asennosta tökkäisy 2m ohi oikealta, 6m paluuputti 5cm oikealle ja ulos. Maistuu... Bogey +3
Väylä 2
Ei ihan tarkkoja muistikuvia, mutta olin varmaan aika hiljaista poikaa. :) Löysä foreantsa ilman antsaa, oikealle mörriin. Sieltä tyhmä antsavenytys 3m päässä olevaan oksaan. Huono 20m pelastusyritys tuskin käy ikinä edes alaraudan tasolla, 4m paluuputti sisään. Vituttaa suht ankarasti. Bogey +4
Väylä 3
Foreneppi Zonella arka, ottaa puuhun ja jää 20m putille. Roiskaisu puolen sekunnin tähtäämisellä jää onneksi vain 6m vasuriin. Siitä sentään sisään. Par +4
Väylä 4
Yksi vaativimmista avauksista. No eihän tää nyt tietty voi onnistua tälläisessä tunnekuohussa, mutta samasta syystä myös seiftaaminen on täysin mahdoton ajatus. Draivi täysiä, ihan ok heitto mutta reilun metrin linjasta oikealle. Napsu puuhun ja toki 10m lisää oikealle. Ylös väylälle päästäkeni pitäisi osua reilun metrin aukkoon kymmenen metrin päässä. Normaalitilanteessa olisin ehkä tiedostanut, että pirkkomahikset ovat tasan nolla, nyt en tainnut asiaa edes ajatella. Taas täydellä voimalla ja ullatus ullatus ei osu aukkoon. Etenen 5m, sokkona eka kiekko bägistä ja sekunnin tähtäysellä 20m eteenpäin, huolellisen suunnittelun tuloksena sekin puun taakse. Tässä varmaan vilisti päässä kaikkea villiä, kuten bägin potkaisemista ja voimasanoja 110% äänenvoimakkuudella, onneksi jäi tekemäti. Paska 70m foreantsa kohti koria, hetken jo näytti että huonosta laskeutumiskulmasta huolimatta jää melko lähelle. Sitten kiekko tuleekin takaisin ja rollaa korista 25m oikealle, lähes lentokentälle. Sieltä hyppyputti alle ja nostokutonen, jee! Double bogey +6
Vähäsanainen, pettynyt ja turhautunut peluri kohti ABC:n buffettia. Teki mieli mennä eri puolelle ruokalaa muihin seuralaisiin nähden, mutta onneksi liityn heidän seuraansa. Kai näitä pitää oppia muuten käsittelemään. Jutustelun ohessa tietty suoritukset pyörivät mielessä ja kolmen tunnin tauko tuntuu melko pitkältä...
-
Ja toka rundi perään. Lämmittelyssä pelkkää puttia. Tunnelma hieman kohonnut, jopa yllättävän mukavat fiilikset. Silti tuntuu, että yksi tai kaksi mokaa räjäyttävät pankin heti, saas nähdä.
Väylä 2
Kohtuullinen foreantsa, 15m putti ujo ja 2m nosto sisään. Par +-0
Väylä 3
Hieman hiljainen Zonefore feidaa ajoissa, putti kuitenkin napakka ja keskelle, jeeeeee! Birdie -1
Väylä 4
Heitto sinänsä juuri sellainen kun pitääkin, mutta tälläkin kertaa piirun oikealle. Tällä kertaa ei onneksi rumaa pomppua. Rauhallisempana näissä toimii yleensä fiksummin, eli nyt neppaan 15m putteritökkäisyn ylätasanteen reunaan. Siitä kivien päältä hyvä 80m bäkkärihysse kolmeen metriin, hyvä. Par -1
Väylä 5
Yllättäen lähteekin hyvä heitto Rocilla, joka poraa koko tunnelin ja laskeutuu kahteen metriin, mitä mitä mitä? Birdie -2
Väylä 6
Suunnitelmien mukaan firefore, onnnistuu tämäkin. 5m hyvä putti sisään. Birdie -3
Väylä 7
Hieman liian hiljainen fore Nukella feidaa juuri ennen isompaa aukkoa, mutta päätyy kahdeksaan metriin. Marssin jo melkein luottavaisena putille, joka meneekin sitten jo reilun metrin oikealta ohi ja liitelee taas kasiin. Huoh, eikai tää nyt taas ala... Paluuputti ihme kyllä uppoaa. Par -3
Väylä 8
Taas bäkkärihysse liian sisäkurvaan ja ottaa oksiin. Kiekko kympissä ja ainoa oksa blokkaa luonnollisen puttilinjan. Heikohko yritys vajaaksi ja nostokolmonen. Par -3
Väylä 9
Ihan hyvän tuntuinen draivi liikaa oikealle ja vauhti kuolee oksahipsuun. 45m lähäri Joutsella 7m pitkäksi ja vasemmalle. Hyvä putti sisään. Par -3
Väylä 10
Tuntuu selvä vastatuuli, vakaampaa kiekkoa. Lähtee kuitenkin korkealle ja liikaa hyssessä, eli päätyy reilusti vasemmalla ryteikköön. 25m matkaa korille ja tiheässä metsässä. Päätän luottaa puttiin ja liu'utan forenepin turvallisempaa linjaa nöyrästi kummun juureen vitoseen. Putti sisään ja taas ihan hyvä paikko. Par -3
Väylä 11
Viime kertaa korjaten vakaampi kiekko. Ihan ok draivi, feidi meinaa viedä vasemmalle pikkukuusten sekaan. Jää kuitenkin niin, että foren pystyy heittämään normaalisti. Hyvä satkun heitto ja kiekko kolmeen metriin. Fiilikset vähitellen nousevat jo neutraalin paremmalle puolelle. Putti sisään. Birdie -4
Väylä 12
Hyvä avaus väylää pitkin, taitaa feidata kuitenkin ennen virallista sweetspottia doglegin taitoskohdassa. Nytkun muutenkin kulkee, niin totta kai feidi ja skipit eivät ota puihin. Ehkä 25m korille, olisi jopa mahis roikotella Eaglea. Päätän kuitenkin pelata varmaa pirkkoa ja hyppyputtia alle. Jää viitisen metriä lyhyeksi, mutta varma putti sisään. Birdie -5
Väylä 13
Seiftibäkkäri Rocilla hieman löysäkö taas, mutta niin matala että ottaa pitkän skipin väylää pitkin. Vajaa 20m jäljellä, voisi periaatteessa jopa kokeilla. Päätän roikuttaa sinne päin, ettei ainakaan mene pahasti pitkästi. Ei mene ja nostokolmonen. Par -5
Lisäväylä L1
Tässä odottelemme viitisen minuuttia. Alan jo miettimään voisiko tästä kierroksesta tulla tosiaankin ekasta rundista huolimatta jonkinmoinen onnistuminen... Ihan hyvä ja napakka fore kääntää hienoisesti liikaa ja ottaa vasemmalla 70m jälkeen puihin. Jalka puskassa hyvä 40m Zonefore kolmeen metriin. Par -5
Lisäväylä L2
Hyvä napakka Firefore väylää pitkin, feidi yllätävän pitkä ja kiekko vajaan kympin pitkäksi. Ihan ok puttiyritys, kimpoaa katolta kuuteen metriin. Hyvä säkitys siitä ja hieman harmitellen siirtymälle. Par -5
Väylä 14
Jokerihyssykkä vähän matalana, mutta hyvin keskeltä aukkoa. 7m putti pömpeliin. Uskomatonta miten puttipeli voi olla niin erilaista rundien välillä, tai jopa niiden sisällä. Birdie -6
Väylä 15
Taas hysseflippiä Star Ternillä ja taas kääntää pikkaisen ajoissa yli, mutta leijailee silti pitkälle. Lähäriä ei pääse heittämään väylää pitkin, tarjolla olisi 45m tunneliheitto. Roc lähtee nätisti ja päätyy kahteen metriin tiukasta rännistä, näin sitä pitää. Birdie -7
Väylä 16
Hyi hemmetti, tästä lähti jyrkkä alamäki viime rundilla. Onnistumisten johdosta päätä heittää suoraa ränniä tällä kertaa. Napakka veto Rocilla, ekaan puuhun 5m päässä. Voihan jehna. Siitä taas mallaillaan kaikkea mahdollista, päädytään venyttämään haaralta jotain selkä korille päin vetoa. Tuloksena seuraava puu 6m päässä, ei saatana... Tästä ihan ok putterilähäri seitsemään metriin, parin tunnin takaiset tapahtumat palaavat salamana takaisin, vaikka yritän rauhoitella itseäni. Identtinen putti ykkösrundin kansa, eli metrin oikealta ohi ja kahdeksaan metriin. Sieltä yllättävä säkitys, sentään. Double bogey -5
Väylä 17
Antsa Rocilla hieman nokka pystyssä, ei jaksa pitää linjaa korille asti. Reilun kympin putti on munaton, onneksi jää edes lähelle. Par -5
Väylä 18
Pelottaa avausheitto, ettei tulisi ihan täyttä toisintoa ykkösrundista. Ja ei hemmetti, napakka heitto kääntää napsun yli ja oikealle puihin. Tällä kertaa suotuisa puupomppu väylään päin, huh. Hyppyputti korin alle ja vahingot jäivät tällä kertaa minimiin. Par -5
Väylä 19
Joutsen irtoaa kädestä ajoissa ja osuu aikalailla ekaan runkoon vasemmalla, joopajoo. Pomppu vienyt siitä oikealle metsään, josta ei yhtään kiekon mentävää väylää. Kolmosta lähdetään kuitenkin pelastamaan pienestä aukosta. Foreneppi ei ihan osu aukkoon ja jää 20m putti. Roikotus ei mene ja nelosta korttiin, plääh.... Bogey -4
Väylä 1
Alkaa olla paukut loppu, keskittyminen huonoa ja fiilis hyvän alkurundin jälkeen laskusuhdanteessa. Avaus irtoaa taas aikaisin ja vasemmalle puuhun 20m päässä. Hyvä Zoneforen tolpan juureen ja päivän kidustus onneksi ohi. Par -4
Ilman loppurundin notkahdusta tästä olisi voinut tulla todellinen ryhtiliike ja jopa omaan ennätykseen radalla mahikset. Tsemppi ei jaksanut ihan loppuun asti ja vaikka parannus olikin selvä ykkösrundiin, ei mitään kovin tyytyväisiä aatoksia kotimatkalla kupolissa liikkunut.
Summa summarum, puttiharkkaa. Missatut putit näköjään pääsevät kisakierroksilla vaivatta ihon alle, jonka jälkeen suoritukset muillakin sektoreilla kyykkäävät. Työsarkaa riittää siis, plus mietittävää omasta kisasipulista. Voisiko ykkösrundin kaltaisiin katastrofeihin vaikuttaa viellä siellä kierroksella, pitääkö tässä googlailla vaikka jotain meditaatiotekniikoita, jos poika saataisiin rauhoittumaan edes hieman kiehumispisteen alle.
Kuvia en napsinut, vanhoja ei juuri nyt huvita kaivella.
-
Edellisestä päivityksestä taas lipsahtanut melko pitään, mitenköhän päivitysfrekvenssiä jaksaisi aktiivisemmalla kiekkokaudella pitää vaikka kerran viikossa, max parissa.
Tähän ajanjaksoon mahtuu kaikkea kivaa, onnistumisia ja yksi koko kauden eniten odotetuista tapahtumista, eli NDGE. Pelikirjaa en sinne tehnyt, kävimme toki paikan hienouden tietäen treenaamassa perjantaina rataa, vaikka sää vähän pelottikin. En jaksa väyläkohtaista selostusta myöskään tehdä, pelillisesti tuolla ei niinkään ollut itselle merkitystä, tarkoitus oli nauttia upeasta radasta ja mahdollisuuksien mukaan kurkkia menneiden, nykyisten ja tulevien lajitähtien tekemistä sivusta. :) Kierrostulokset olivat hieman vaisuja, koska puttailu oli koko päivän luokatonta. Toisella kierroksella olisi ollut mahdollisuus ihan hyväänkin tulokseen, mutta 4 alle 5m puttimissiä ja muutama hieman pidempi varmistivat reilut plussat ihan siedettävästä draivipelistä huolimatta. Pitää muistaa myös tulevia kisoja ajatellen, että kisaa edeltävänä päivänä ei välttämättä kannata vetää 100-200 täyttä draivia, niinkuin nyt treenirundilla kävi. Paikat olivat venyttelystä huolimatta aika arkana kisa-aamuna. Sopivaa puuhastelua voisi olla vaikka puttailu ja lyhyet lähärit, tästä tuskin saisi kroppaa ihan jumiin.
Toivottavasti Väykän vihjailut ja muut huhut eivät pidä paikkaansa, eli että tapahtuma ei jatkuisi ensi vuonna. Toivottavasti kisajärjestäjä myös taipuisi ottamaan apua järjestelyissä urakan inhimillistämiseksi. Uskoisin tälläisen tapahtuman synnyttämiseen löytyvän vapaaehtoisia. Myös keskuksen johtajan ilmoittama juttu, että tulisi kunnollinen kiinteä rata golfkentän yhteyteen, on todella iloinen uutinen. Itse kisajärjestelyyn näin uutena amatöörinä, joka tavoittelee kutsutuilta ylijääviä jämäpaikkoja, toivoisi että maksuaika kutsutuilla olisi hieman lyhyempi. Kutsutut voisivat osoittaa vaikka kiitollisuutensa kisan järjestämisestä ja kutsun saamisesta vaikka maksamalla kisamaksu kuukauden sisällä, tämä tuskin olisi kohtuuton vaatimus. Mikäli kisa vielä järjestetään, on se itselleni ensisijainen vaihtoehto viettää kevätlauantai, mutta pelimahdollisuuden varmistuminen viimeisellä viikolla tai jopa viimeisenä iltana on hieman hermoja raastavaa. Tämä aiheuttaa sitten ilmottautumisia "varmuuden vuoksi" muihin kisoihin, joka ei tietysti ole taas muiden kisaajien kannalta kovin kiva juttu. :)
Pari kertaa on maltettu treenata kentällä ilman kierrokselle lähtöä, lämmittelynä ja jäähdyttelynä vielä itselle kaikista tärkeintä kehityskohdetta, eli puttia. Epätasaisuus näkyy tälläisessä 30min puttailussakin. Kymmenen minuuttia saattaa löytyä joku ihme moodi, jossa kympistä tuntuu putoavan lähes kaikki sisään, plus pidemmältäkin hyvää tekemistä. Sitten yhdessä viiden kiekon sarjassa muuttuu homma täysin, putit lähtevät miten sattuu ja vitosesta vaikeuksia osua laitteeseen. Vaikka tähän on uhrattu illan hiljaisina tunteina ajatusaikaa aika paljonkin, en ole oikein keksinyt mikä tämän muutoksen aiheuttaa. Toistaiseksi ei kai siis muuta vaihtoehtoa, kun yrittää saada toistoja lisää.
Laitetaan nämä alussa mainitut onnistumisjorinat erilliseen postaukseen, niin pysyy vähän lyhyempänä ja luettavampana tekstit.
Kuvapäivityksiksi pari napsua Nurmijärveltä. Kännykamera ei oikeen tee oikeutta sille hiljaiseksi vetävälle maisemalle, mutta jaetaan näitä silti. Toivottavasti joskus tämän näköisiä fribaratoja olisi enemmänkin Suomessa tarjolla harrastajille. :)
(http://i.imgur.com/Dm2k6eS.jpg?1)(http://i.imgur.com/sCPo8xI.jpg?1)
-
Sitten niitä jutskia, mistä on tullut viime aikoina hyvä fiilis. Tapahtumat ovat sattuneet kotiradalla Kivikossa, jossa normaalisti pelaaminen hieman jo tympäisee ja varsinaisia onnistumisentunteita on todella harvoin tarjolla, tai ainakaan en niitä osaa esille kaivaa.
Pari viikkoa sitten aloitimme seuran sisäisen reikäpelikunkun (ja toisessa sarjassa kuningattaren) etsimistä ensimmäisen kierroksen karsintapeleillä. Vastustaja oli tuttu oikeastaan koko fribauran ajalta, joten tiesin melko hyvin mitä tuleman pitää. Pelasimme toisen parin kanssa samanaikaisesti, mikä oli ihan kiva tunnelmaa keventävä tekijä. Pelifiilis oli koko ajan rento, eikä monesti jossain vaiheessa kierrosta hiipivää jännitystä tai turhautumista tällä kertaa tullut. Onnistuinkin pelaamaan itselleni todella hyvän kierroksen, joka sisälsi lähes virheetöntä peliä (ainakin näin amatööriasteikolla). Laitetaanpa kierros muistiin, koska se on samalla oma ennätykseni ja ihan kovakin sellainen. :)
Kivikko
1. Avaus Star Thunderilla metriin, nostopirkko. -1
2. Perusavaus, matkaa korille 20m, ei kunnollista puttipaikkaa. Nostopar. -1
3. Avaus C-FD:llä metriin, nostopirkko. -2
4. Forella Bottom Stämp Boss, kuuteen metriin, putti sisään. Birdie. -3
5. Forella Glow Nuke hieman pitkäksi ja ylös, mutta kuulemman rollaa mukavasti kolmeen metriin. Putti sisään ja birdie. -4
6. Avaus forella Firebird sweettiin kallion eteen, jatkoheitto Joutsenella nostolle, birdie. -5
7. Avaus Nukella bäkkärillä lähtee hyvin, toisen rinteen alkuun. Roc3 pariin metriin, birdie. -6
8. C-PD2 bäkkärilla oikealla olevaa tolppaa kohti, tippuu pariin metriin ja jää pystyyn, birdie -7
9. Bottom stamp Boss forella hyllylle, putti sisään, birdie. -8
10. Bottom stamp Boss forella, ei riitä putille. Lähäri Zonefore alle ja nostopar. -8
11. Roc3 hyssessä, hieman liian matala ja jää ylös tasanteelle. Hyvä 12m tuuliputti kuitenkin sisään, birdie. -9
12. Tässä meinaan jo vaihtaa perusseiftin heiton hyökkävämpään, mutta onneksi maltan mieleni. C-PD2 forella, tippuu pariinkymppiin. Hetken mietittyäni tuloshuumassa päätän kokeilla "hieman" roikottaa sisään. Antsaputti vähän oikealta ohi ja lähtee rollaamaan kohti vasurin outtia. Tässä pala kurkkuun että menikö bogeyfree tuohon töhöön. Mutta koska kaikki onnistumiset ja tuurit yleensä synnyttävät lisää hyvää, käy kiekko outissa ja sitten rullaa sisälle seiskaan. Ihan hyvä putti, mutta oikealle ylämummoon. Kori silti imaisee hetken jännityksen jälkeen kiekon ja bogey free vielä elossa. Par -9
13. Star Thunderilla perushysseä takatuuleen, näyttää tiiltä jopa holarilta. Skippien jälkeen kiekko löytyy noin 12 metristä. Vastatuuliputti kohden outtia kuitenkin sisään, taitaa päästä pieni JES-huutokin. :) Birdie, -10
14. Zonefore hieman liian kova ja menee ketjujen tasalla 50cm korista vasurista ja laskeutuu kasiin. Hyvä putti sisään, birdie -11.
15. Firellä foreantsa joka feidaa nätisti korille, nostopirkko. -12
16. JK Aviar bäkkärillä on liian ujo ja töksähtää vikaan kumpuun. Ei uskalla putata kunnolla, ettei mene kuusten taakse, joten 20m hissileija tippuu korille. Par . -12
17. Joutsenella pieni hysse oikaisee ja liitelee viiteen metriin. Putti sisään ja birdie. -13
18. Bäkkäri Firebirdillä pieneen vastaiseen pariin metriin. Birdie ja -14.
Kierros valmis ja olo epätodellinen. Näin pienillä töhöillä kierrokset todella harvassa. Tästä pitäisi saada puristettua kaikki info, kierroksen aikaiset fiilikset jne muistiin, jotta vastaavia itselle lähes haamuonnistumisia tulisi enemmänkin.
Tätä pelikirjaa soveltaen sitten Wappuvippailuihin. En kirjoittele enää uudestaan näitä, koska kisassa pyrin heittämään lähes identtisen kierroksen, toki hieman tuulesta riippuen. Ykköskierros olikin sitten lähes yhtä hyvä. Kaksi lyhyttä huonoa puttia (väylä 15. viidestä metristä pirkkoputti oikealta ketjuista ulos, väylä 4. pirkkoputti neljästä metristä alarautaan :D ) ja kolmosväylällä onnistuin avaamaan huonosti, lähestymään huonosti ja puttaamaan huonosti bogeyn arvoisesti. Kierrostulos oli kuitenki 12 pirkon kera hyvä ja -11 riitti melko selkeästi kärkijakkaralle. Myös urani ensimmäinen tonnin rundi oli nähnyt päivänvalon PDGA:n tietokoneen arpoessa lukemaksi 1004. Tokalla rundilla isosta kaulasta riippumatta tuli hieman jännitystä mukaan, lisää huonoa puttia ja vähän heikompia avauksia, mutta silti kisassa ihan kelvollinen -6 rundi.
Kahden rundin -17 riitti 11 heiton marginaalilla uran toiseen voittoon. Toivottavasti tälläinen suorittaminen jatkuisi edes jossain tulevissa kisoissa, kyllähän se hyvä fiilis valtaa koko kropan ja mielen, sitä kai osaksi kisoista lähdetään tavoittelemaankin. Hyvillä mielillä siis työväenjuhlaaa viettämään pokeri-iltaan, jossa tuli juotua liikaa olutta, kuten lähes aina. :)
Kuvapäivitykset nostattavat vieläkin hymyn huulille. :) Talouteen tuli myös toinen pysti kisoista, kun Kiti sijoittui omassa sarjassaan hienosti tokaksi.
(http://i.imgur.com/ydd1feD.jpg?1)
(http://i.imgur.com/dmuALET.jpg?1)
(http://i.imgur.com/Y1tTIud.png?1)
-
Yli sata pistettä oman ratingin yli on aikamoinen suoritus. Tuon ei tarvitse ihan heti haalistua mielestä :)
-
Hienoa! Onnea! Komeeta suorittamista ;)
Kivikkoa haukutaan helpoksi radaksi, ja sitähän se osittain onkin... mutta on se myös mukava ja hyvä rata. Tommosiin tuloksiin siellä saa onnistua todella hyvin ja kuka tahansa voi olla tyytyväinen!
9. Bottom stamp Boss forella hyllylle, putti sisään, birdie. -8
Kova! En tiennytkään että sulla on noin hurja fore heittoarsenaalissa ::)
-
Sää on hellinyt ja kiekon kanssa puljaaminen on vienyt melkolailla kaiken työn ulkopuolisen ajan. Sen tuntee kyllä välillä nivelissä ja lihaksissa, välipäivä kerran viikossa olisi varmaan ihan hyvä pitää. Tämä olisi myös kodinhoidollisista syistä suotavaa, pelikamppeita menee aikamoista tahtia pyykkijonoon ja kai se kämppä muutenkin tarvitsisi ylläpitoa. :)
Tulevana viikonloppuna juhlistetaan naisia Talissa, muutama amatöörimiekkonenkin sinne on kelpuutettu täytemateriaaliksi. Talia en ollut ennen tiistaita pelannut kesäleiskalla ja muutenkin talvella vain kaksi kertaa. Muistikuvat olivat valitettavan tarkat silti viime kesältä, eli tulee helposti ja kovaa sormille, kun heitto ei kulje tai tekee tyhmiä päätöksiä. Pari rundia ehdin ennen kisaa kokeilemaan, muutama väylä jää silti hienoiseksi kysymysmerkiksi...
----------------
1. Midaria, tuulen mukaan Roc tai Atlas. Pituus ei ole niin ratkaiseva, keskellä oikeanpuolista väylää pitäisi olla. Vasemmalle en tykkää joutua laisinkaan, joten pidetään matalana. Monesti kakkosheitto ollut fore, jonka jälkeen putterilähäri. Eipä tähän tällä harkkamäärällä voi hirveästi par-tuloksesta synkistellä, toivotaan silti toiselle kiekalle vaikka pirkkoa.
2. Mites tähän porttiin on niin vaikea osua? Kokeiltu putteria, midaria ja jotain draiveriakin, läpäisyprosentti arviolta kymmenellä kiekolla 30%, niistäkin yksi liian vasemmalla, josta ei puttipaikkaa. Huoh... Seifti portin eteen ja mummokolmonen tällä hetkellä tuntuu fiksuimmalta, katsotaan malttaako huomenna. :)
3. Fore bossilla, flättinä ja ei pitkäksi. Pirkko ja par varmaan todennäköinen.
4. Tähän kapeampaan rakoon sitten osunut taas oudosti hyvällä prosentilla, ei ymmärrä. JK Aviar pikkuhyssessä matkaan ja sormet ristiin.
5. Toinen "helppo" ongelmaväylä, vaikka pitäisi olla oikurille aika perusheitto. Midarit poranneet vastikseen feidaamatta tien reunaan, kokeillaan Jokerilla.
6. Heittofiiliksestä riippuen, jotenkin haluaisi pelata vasenta "rehellistä" reittiä, jotta oppisi myös pelaamaan pitkänä tämän väylän. Jos bäkkäri takkuaa, saatan raapaista hyssenkin oikealta. Pari hyvää avausta harjoituksissa, mutta kolmonen ihan ok. :)
7. Tähänkin käytetyt kiekot ovat jossain hävinneet, joten tuntui vaikealta. Kakkonen taitaa olla vielä liian kova pala, joten järkevää olisi sitten seiftata vaikka midariavaus varmasti väylään, neppi alle ja par. Osa testiavauksista kuitenkin vaelsi liikaa oikealle, en tiedä pelottaako se koivu siinä keskellä väylää ja sitä lähdetään kiertämään antsalla tms...
8. Menee samaan sarjaa nelosen kanssa, tähän tullut nyt pelottavankin hyviä heittoja, vaikka käytettävissä oleva tila on paljon niukempi verrattuna kakkosväylällä olevaan mallia ladon ovi -mandoporttiin. Ennen harkkakierroksia olin melko varma seiftaavani Joutsenella reiluun puoleen väliin, mutta nyt Leopardit porasivat muutaman kerran niin kauniisti vitosen rinkiin, että aamun fiiliksen mukaan valitaan heitto. Silti jos tähän ei mitään tuplia tai othereita tötöile, niin hyvä on.
9. Tässäkin takana oleva rinne taitaa jännittää alitajuntaisesti, kaikki heitot tuntuivat jäävän kympin vajaaksi. Sitten tuloksena se sama jännitys on avauksen sijasta putissa, tyhjyys näkyy ketjujen läpi ja jänskättää vietävästi. :) Toivotaan että leipoisin tähän edes toisella kiepillä pirkon.
10(+11). Yhdistelmäväylä, jota en ole muistaakseni pelannut. Harmittaa vähän, koska kymppi sellaisenaan suosii ehkä forettajaa. :) Mutta tässä vaihtuu sitten kai avaus perusbäkkäriksi, toivotaan että feidin saisi keskelle kiinteää 11-väylää, edes siihen ysin turva-aidan tasalle. Siitä onnistuneella forella sitten pitäisi olla siedettävät mahikset kolmoseen.
(Tässä siis väylänumerot hyppäävät vakiokokoonpanosta yhdellä, eli seuraava 11. on kiinteä 12 jne. :P)
11. Ärsyttävä väylä, harmittaahan se mummottaa mutta en näe järkeväksi mitään muuta vaihtista. Roc tai Truth pienessä hyssessä matkaan, jos tuntuu siltä että roikotellaan niin antaa mennä, todennäköisemmin vaan alle. Ei saa väheksyä lähäriä, kiekon laskeutumiskulmalla taitaa olla kuitenkin jonninmoinen osuus näissä "huono-onnisissa" rolleissa. :)
12. Pitäisi olla taas helpohko väylä, mutta tuntuvat avaukset suuntautuvan portin oikealla puolella olevaan puuhun jostain syystä. Eikai tähän voi tehdä kolmosta isompaa silti?
13. Forella kovaa, feidi saa olla optimaalinen, jotta pääsisi puttaamaan. Kaksi kolmosta ihan hyvä. Rystyllä en uskalla edes heittää tätä, puhumattakaan jos tuulisi edes vähääkään. :)
14. Ei realistisia pirkkomahiksi, vaikka forella pääsinkin rinkiin tiistaina. Todennäköisesti seiftiavaus oikeanpuolista aukkoa kohden, pitää keskittyä ettei lähde liian korkeanan, niinkun osa harjoitusheitoista. Outti on pettymys, kuten myös bogeyt ja isommat.
15. Forella jyrä PD2 matkaan, saattaa skipata ihan nostollekin.
16. Tyynellä Joutsen hysseflippinä, jos vastaista puhallusta niin Aviar flättinä.
17. Kori on poikkeukseliisesti kai nyt mantereen päässä, harmi. :( Kyllä tytöt tän osaisivat heittää vakiokokoonpanossa, todenäköisesti jopa fiksummin kun urotekoja hamuavat herrat. :) Noh, ei muuta avausta, eli fore kovaa ja antaa vaan feidata koivun ja puskan väliin, putterineppi / hyppyputti alle ja kolmoset korttiin. Harmittaa kun ei ole rystyantsoja harjoitellut tähän, kyllä kai niillä olisi teoriittinen mahis päästä putillekin.
18. Pisaraväylä, avaus riippuu tuulesta ja fiiliksestä. Jos vähänkään tuulee, niin FireFore. Ainakin toisella kierroksella pirkko.
En tästä laskenut mitään tulosta jne, koska romaanista puuttuu lähes väittämättömät amatöörihölmöilyt. Rata ei anna anteeksi ja jos vielä hermostuu huonon heiton päälle, saattaa plussaa ropista ihan huolella. Toivottavasti pysytään alle +10, toivomus toki on riippuvainen myös putista. :)
Kisoihin on upeaa mennä valmistautuneena, se kiva tunne tiille kävellessä, kun tietää osaavansa jonkun väylän, on todella mukava ja palkitseva. En silti ala vetäytymään kisoista laiskuuden takia, kyllä se kisatunnelma jo itsessään yleensä palkitsee paikalle saapujan. Jännitys kisaa edeltävänä iltana ja kisa-aamuna on sellainen, mihin oikeen muuten lajissa ei pääse, hyvällä tavalla. Päässä sinkoilevat ajatukset epävarmuudesta maailmanvalloitukseen, olotila ahdistuksesta iloiseen voitontahtoon ja väsymyksestä lähes ADHD:maiseen ylivireyteen. :)
-
Eli kisailua Talissa, Helsingin ykkösradalla (niin haastavuuden, mielenkiintoisuuden, kesän jonojen ja tasonmittauksen näkökulmasta). Sääspekulaatiot olivat ihmisten huulilla lähes viikon ajan. Olen yrittänyt vieroittautua ennusteiden orjallisesta seuraamisesta ja jättää pääkopan prosessointitehoa johonkin sellaiseen, johon ainakin toivoisin voivani vaikuttaa. Kisasää oli hyvä, olisimme voineet viettää naisille ja tytöille omistetun upean päivän paljon heikommassakin kelissä. :)
Vain pari treenirundia alla, mutta silti pinnan alla kytevät fiilikset olivat melko hyvät, avaukset tuntuivat pääosin hyviltä ja ehkä jopa siltä, että olisin hypännyt tällä aina itselleni vaikealla radalla ison hypyn eteenpäin. Monilla viime kesänä bogia tuottaneisiin väyliin heikommatkin avaukset tuottivat par-tuloksia. Puttihan tietty viime kädessä ratkaisee, miltä kisakoneen lahjomaton punaviherrivistö auringon laskeuduttua näyttää.
Laittelen taas nämä väyläkohtaiset selosteet tänne, tiedän niiden olevan nollainfoa esimerkiksi pohjoisen asukeille, muillekin varmaan puulta maistuvaa. Itselleni silti toivon ja odotan niiden olevan kivaa, mielenkiintoista ja avartavaa luettavaa parinkin vuoden kuluttua. :)
Kisapaikalle hyvissä ajoin, parin tutun kanssa vetämään keskikutonen ja itseäni erityisesti kiinnostanut comboväylä (kympin tiiltä yhdentoista koriin). Kiinteälle seiskalle kaksi avausta yllättäen lähtivät rennosti ihan puttipaikoille, hyvä päivä tulossa? Sopivat alkulämpät ainakin itselleni nostavat itseluottamusta ja kai tässä iässä olisi ihan hyväkin saada sinne olemattomiin lihaksiin jotain verenvirtausta.
Sitten kisaan, aloitus väylältä 11(kiinteä 12).
11.
Väylä pelataan normaaleilla OB-säännöillä, eli ihan Pro-jenginkin hyökkäyshalut hiljentävä droppari on poissa pelistä. Päätänkin ihan pari sekuntia ennen avausta vaihtaa strategiaa ja hyökätä pirkkopaikoille. Noh, avaus on silti varovainen, seiftin ja kova heiton väliltä, tuloksena kukkapenkki-OB. Heikko puttiyritys ei mene ja bogi korttiin. Heti ärsyttää, miksi piti tötöillä, oli tähän mietitty ihan fiksu lähestymistapa arvioitujen skenaarioiden kantilta. Bogey +1
12.
Tässä tosiaan avaukset hakeutuneet aukon oikealla olevaan puuhun. Nyt lähtee kuitenkin hyvä avaus keskeltä porttia ja sopivassa hyzerkulmassa, pienet muutaman metrin skipit vielä kaupanpäällisiksi. Kiekolle käveltäessä se onkin 20cm tolpasta, eli edellisen väylän hölmöily kuitattu. Birdie +-0
13.
OB-saari keskellä. Tähän melkein mikä tahansa avaus ilman outtia kelpaa. Fore lähtee vähän laiskasti, mutta nipinnapin liitää saaren yli kentälle. Vajaa parinkympin puttiyritys ei lähelläkään, mutta par tähän ok. Par +- 0
14. Hienoista tuulta oikealta vasemmalle, tai siltä ainakin tuntui heiton valintahetkellä. Päädyn foreen hieman vasemman outtilinjan päältä. Hyvä avaus, ei tietysti puttipaikoille mutta kolmosta olisi helpolla tarjolla. Lähäri putterilla liitelee noin 8m pitkäksi, lähelle takaouttia. Hyvällä fiiliksellä puttaamaan, mutta lähtee ylös ja oikealle. Kori ihmeen kaupalla imaisee kuitenkin, huhhuh. Par +- 0
15. Noniin, nyt helppo väylä. Fore-PD2 lähtee liian suorana ja liian vasuriin, joten tuloksen ilkeä puunapsu oikealle keskelle tiheämpää metsää. Ei oikein mitää järkevää linjaa päästä pelastamaan par, joten valitaan isoin rako ja yritetään 50m neppiä. Puu kympissä poimii huonon foren ja edelleen ei mitään herkkulinjaa tarjolla. Tällä kertaa pelastetaan kuitenkin alle ja nostobogi, puuh... Näiltä väyliltä, missä koen saavani esim. forella etua, tulisi kyllä rankoa muuta fieldiä pirkoilla. Bogi tähän väylään on jo järkyn heikko veto. Bogey +1
16.
Joutsen hysseflippinä liikkeelle. Hienoinen takatuuli kuitenkin estää ylikääntämisen, joten kiekko poraa korista vasemmalle reiluun kymppiin. Tälläiset heitot myös välillä herättävät kysymyksiä päässä, tuliko tällä kertaa sittenkin vaan puhtaampi irroitus ja siksi kiekko ei kipannut. Mitä jos hakemani linja onkin ollut vaan monesti tapahtunut teknisesti hieman epäpuhdas heitto. Noh, yritän roikottaa sisään, mutta ei metalliosumia ja paikkoputti kutosesta sentään menee. Par +1
17.
Eli pelataan lyhennettynä, kori mantereen päässä. En ole varmaan ikinä ikinä ihan korin mitoille päässyt antsaviritykillä, joten fore Dessulla seiftinä matkaan ja päästään koivun ja puska väliin. 40m putterilähärissä ei oikein mitään hyvää, feidaan noin yhdeksään metriin vasemmalla. Putti taas arka, liukuu kuitenkin nipinnapin sisään, helpostuksen huokauksia... Birdie +-0
18.
Tali Openin pisaraväylä. Sen verran tuuli pyörinyt, että valitaan "varmempi" Firefore. Linja ihan hyvä, skippi kuitenkin pitkä, jos nyt kiekkovalinnan jälkeen siitä voi edes valittaa. 7m putti kuitenkin sisää, hienoa. Birdie -1
1.
Takatuulta, valitaan suorempi midari, eli Atlas. Veto ihan hyvä, mutta jotain rannekääntöä tms ja kiekkoa kääntää hieman oikealle metsään 50m kohdalla. Seiftiä huutelisi, mutta reilussa kympissä olisi metrin rako forelle, mistä pääsisi etenemään. Valitaan tietysti ahneena amatööripaistina tämä, vaikka Tali yleensä palkitsee loppujen lopuksi enemmän seiftimmällä pelitavalla. Foren onnistuu kuitenkin ja päästään mutkasta ohi, jäljellä ehkä 70m. Midaria matkaan, mutta feidaa ennen koria, jättäen kympin putin. Ei edes lähellä, joten vitonen korttiin. Par -1
2.
Triplamando, johon ei vaan osu. Maltan mielen ja seiftaan hieman ennen porttia. Huolimaton hetto, nelisen metriä liikaa vasurissa. Noh, toinen samanlainen sitten perään ja pieni foreantsa tippuu liian matalana 10m ennen korin eikä liukubonuksia tipu. Putti on huono ja nyt jo harmittaa ihan huolella, miten voi seiftata bogin. Putti siis luokaton ja puhaltelua ja mutisemista alkaa ilmenemään. Bogey +-0
3.
Foren lähtee liiankin napakasi ja pääsyy hieman reilun kympin pitkäksi vitosen tiin suuntaan. Pitkähkö putti hyvä, pirkko pelastettu, jes! Birdie -1
4.
JK Aviar aivan liaan hyssessä ja meneekin reilusti vasuriin, päästen kuitenkin läpi. 12m putti, alamäkeen. Edellisestä väylästä rohkaistuneena runataan, ihan hyvä yritys tuleekin ja yläpannasta tippuu alle. Par -1
5.
Tähän ei oikein hyvää heittoa ole löytynyt, joten vakaalla väylädraiverilla matkaan. Linja ihan hyvä, mutta liian matalana skippii melkein korin vasemmalla olevan kuusikkoon. Haaralta pääsee yrittämään matalaa puttia, ja matalahan siitä tuleekin. Vitosen turhautunut paluuputti driverilla sentään sisään. Par -1
6.
Odottelua tiillä, ehdin varmaan kymmenisen kertaa vaihtaa heittosuunnitelmaa ja viimeiseksi jää vasurista "rehellistä" reittiä avaus FD:llä. Ihan ok veto, mutta ilkeästi napsahtaa johonkin keskimetsän runkoon ja komea suunnanmuutos ykkösväylälle outtiin. Sen verran edettiin, että jäi hyvä linja korille. Turhautumista ilmassa, ja meinaan jo runata vaarallista 20m puttia, mutta onneksi viime hetkellä päädyn laittamaan alle. Bogey +-0
7.
Avaukset eivät olleet luoneet tai ylläpitäneet luottamusta. Avaus FD:llä hieman ujo, alkaa feidata keskimetsän kohdilla ja todella onnekas puupomppu estää kiekon päätymistä pulmalliseen sijaintiin. 30m Zonefore melko hyvä ja par tuurin ryydittämän korttiin. Par +-0
8.
Valitsen hyökkäävämmän kiekon ja heiton putteriseiftin sijaan, se onkin fiksua kun heitto ei kulje. Avaus menee reilu 30m ja löysänä feidaa vasuriin, sieltä kiva pomppu väylään. Korille noin 50m. pillisuoraa putteriheittoa tarjolla. Joutsenella huono heitto kääntää yli, mutta edellisväylän tapaan tuurilla purjehtii kahdeksaan metriin. Putti sisään ja taas tuntuu että nyt seilataan tsägällä hieman liikaa. Par +-0
9.
Turhan varovainen veto JK Aviarilla, feidaa hieman ennen koria ja kymppiväylän suuntaan. Kasin putti taas lähes luokaton, onneksi edes lyhyt paluu sisään. Par -2
10(+11).
Reilu puuskittainen vastauuli. Vaihdetaan hieman vakaampaan kiekkoon ja kiekko silti suoristaa liikaa suunnitelmasta. Jatkopaikka ei puiden keskeltä tarjoile mitään. Forella pieneköstä välistä, huono asento jne ja liian korkeana lähtee. Pysähtyy keskimetsään, mihin normaalisti päästään kiinteän 11 avauksella. Löysä Zonefore suuntaa kohti koivua 15m ennen koria, mutta JÄLLEEN tuurilla osuma onkin hipsu ja kiekko jatkaan eteenpäin. Hyvä 8m paikkoputti ja nelonen korttiin. Par +-0
Sekalaiset tunnelmat, tuloshan on ihan hyvä, mutta jäi radalle monta helppoa pirkkoa. Plus suosiolliset puuosumat. Noh, niistä ei kannattane stressata, vaikka välillä nauratti asia, ellei jopa hävettänyt.
Hyvin mielin ruokatauolle, edellä olikin vain Talin oma veijari Ville Verkkonen upealla -4 tuloksella, hieno rundi! :)
Nyt palautusjuoma maistuu sen verran saunan perään, että kakkoskierroksen mollivoittoisampi rapsa jää siihen paremmin säestystä antavaa darraa odottelemaan. Teki mieli kirjoittaa kaikenlaista muutakin, mutta itsesensuuri iski sen verran, että harkitsen huomiseeen. Kempaksen hurja kierros ansaitsee erityismaininnan, ei tuollaisia kovin usein Talissa heitetä. :)
-
Noniin, eilen ei huvittanut ruotia kakkoskierrosta. Laitetaan se tänne odottamaan seuraavaa Tali-kisaa, miten ei saisi pelailla. Fiilis kierrokselle lähdettäessä oli hyvä, ei jännittänyt tms. Silti heti avausväylällä huolimaton avaus outtiin ja kierroksen yleistunnelma oli vuoltu valmiiksi. Missään vaiheessa ei oikein saanut juonesta kiinni eikä palautunut huonoista suorituksista. Tämä jätti valjun tunnelman kupoliin, vaikka tälläisellä pelillä olisi voinutkin tehdä vielä heikommankin rundin.
18.
Pisaraväylältä aloitus. Pelaan Fireforella, koska siihen tuuli tuntuu vaikuttavan vähiten. Heitto on tosiaan huolimaton, selvästi vasuriin toivotusta linjasta eikä jaksa tulla sisään vaan jää metrin outtiin. Huoh, nyt harmittaa niin paljon, etten jaksa lähteä arpomaan mistä meni yli ja otan reteen. PD2 skippailee villin näköisesti mutta jää vajaaseen kahteen metriin. Bogey +1
1.
Odottelua tässä ja edellinen väylä pyörii mielessä, ei pääse yli tuollaisesta huolimattomuus/ylimielisyysmokasta. Vaikka joku väylä tuntuisi olevan hyvin hallussa, ei tarvi heittää silmät kiinni sinnepäin ja antaa kahta heittoa tasoitusta. Noh, nyt ykkösen avaukseen. Roc lähtee ihan hyvin väylään, mutta ilmeisesti vähän hiljainen ja feidaa lopuksi keskimetsään. Jää vähän samanlainen valinta kun ykkösrundilla, eli seiftimpi bäkkäri isosta välistä ja fore pikkuvälistä pidemmälle. Valkkaan vaikeamman taas ja onneksi lähteekin hyvin, päästään noin 20m päähän korista hieman vasuriin. Neppi JK Aviarilla alle ja 6m pirkkoputti. Ohi menee, voi helvetti näitä ... Par +1
2.
Maltan seiftata portin eteen, siitä lähäri ja pelikirjan mukainen par. +1
3.
Viime kierroksella lähti liian kovaa, nyt sitten liian hiljaa. Feidaa hieman ajoissa ja jättää kympin putin, ei oikeestaan edes mahista mennä. Par +1
4.
Bäkkäri JK Aviarilla lipeää ajoissa ja etenee ~30m. Joutsenella ihan hyvästä paikasta mutta kympin vajaa. Putti ei mene, mutta onneksi edes paluu. Kolme huonoa suoritusta 60m väylään. Bogey +2
5.
Muu kärkikortti pelaa selvästi paremmin ja ykköskohde takaa-ajossa availee tämänkin nostolle. Oma peli ei kulje. Avaus siedettävä, jättää kympin putin, joka laitteen ali. Par +2
6.
En sittenkään luovuta vasurireitin kanssa. FD tällä kertaa hieman vasuriin ja napsu taas ykkösväylälle outtiin. Turhautunut Zonefore mukin alle aivan liian kova, normaalisti olisi tullut iso skippi mutta kuolee onneksi johonkin ja jää nostolle. Bogey +2
7.
Paska fiilis ja avaus onkin sen mukainen, oikealla olevaan koivuun ja turhan korkea, tippuu kuitenkin väylään. Huono lähäri oikealle rinteeseen ja sieltä vajaa 10 kympin ylämäki putti oikealta ohi. Bogey, jeejee. +3
8.
Seiftailu ei kiinnosta, vaikka se olisi varmaan ainoa oikea valinta tälläisellä pelillä. Leopard lähtee yllättäen hyvin väylään ja menee läpi viimeisestä kapeikosta, mutta liian matalana jättää reilun 15m putin. Putti jostain syystä hyvä ja säkkiin, outoa ottaa pirkko tälläiseltä väylältä pelin sakatessa helpommillakin väylillä. Birdie +2
9.
Siedettävän avaus, feidaa kutoseen korin tasalla. Paska puttiyritys ja nostokolmonen. Uskomatonta miten tuollainen lyhyt putti on niin vaikea. Par +2
10(+11).
Avaus jää näppiin ja lähtee korkana oikealle olevan metsän päälle, nipin napin jaksaa feidata väylään talvikorin kummulle. Jatkoheitto isoimmasta puuportista luokaton ja sitten ollaankin oikealla kiinteän kympin korilla. Sieltä ei löydy väylää ekalla, tokakin jää kympin vajaaksi korista. Kuvaajan tullessa paikalle sentään pitkähkö bogiputti uppoaa näytöstyyliin. :) Bogey +3
11.
Vastatuulta, päätän taas hyökätä. Thunderbird matkaan liikaa hyssessä ja kiekko feidaa korin tasalle outtirajalle, lippumieheltä hetken odottelun jälkeen vihreä. Sitten tapahtuukin jotain outoa. Ilmeisesti kostea putteri ja kiekko pyörähtää kädessä pystysuunnassa pari kertaa lentäen noin kaksi metriä. Itsellä ja muulla ryhmällä vähän WTF-ilmeet ja varmaan muilla naurun pidättelyä :D. Nooh, hieman lähempää par-pelastusyritys, ohi menee ja melkee outtiin. Sieltä sitten 7m bogiputti ketjuista oikealta ulos ja tupla korttiin, puuh.... +5
12.
Niin huono fiilis, ettei tunnu lainkaan siltä että osuu porttiin. Heitänkin seiftimpää yläreittiä, vaikkei sieltä omalla kädellä pääse korille ilman tuuliapua. 15m puttiyritys vähän ohi, Par. +5
13.
Forella vasurista ja lähteekin nyt paremmin. Kiekko löytyy OB-saaren takaa ja yllättäen 8m pirkkoputti on hyvä. Birdie +4
14.
Avaus matala, mutta eipä se nyt tässä niin paha ole, kuhnan sisällä pysyy. 35m lähäri tolpan juureen, Par. +4
15.
Nyt lähtee jo vähän ykköskierrosta parempi avaus. 7m putti hieman ujo, mutta jää. Birdie +3
16.
Melko tyyntä, joten Joutsenta matkaan. Ei käännä yli tarpeeksi, jättäen noin kympin putin korin tasalla. Osuu laitteeseen, mutta ei jää. Par +3
17.
Vika väylä ja kiinnostus pelaamiseen hävinnyt jo tunti sitten. Eiköhän paska rundi kruunata vielä huonolla avauksella, fore siis poraa vasurin outtiin, vaikka heitto on valittu nimenomaan varmuuden takia tähän antsan sijasta. Korille ~80m, Roc pillinä matkaan, matala on ja pitkähkö ruoho ei anna armoa. Jää reilu 15m päähän. Putti matkaan ja mitämitä, uppoaa. Huh, bogeypelastus edes. Bogey +4
Tuloksia laskemaan, en ollut jaksanut katsella tai miettiä tuloksia rundilla, näppituntumalla odotin sellaista +7-8, joten hieman yllätyn vahinkojen pienuudesta. Silti kierros alle oman ratingin ja ainakin reilusti alle sen, mihin olisi tällä kaudella pelin tasoa nostaa.
En katsele kisakonetta ja missaankin siten säälipronssin tippumisen minulle. Palkintopallikuva jne jäävät siis ottamatta, hieman hävetti kun illalla kotona huomasin asian. :)
Sitten tämä asia, mitä arvoin hetken, kirjoitanko. Tämä varmasti kuulostaa ylimieliseltä, mutta laitetaan silti. Pronssipaikka tuollaisen paskan pelin jälkeen tuntuu irvokkaalta ja mikäli olisin sen kisapaikalla huomannut, olisi palkintojakkaralle kiipeäminen lähinnä hävettänyt. Tästä lähin (oli sitten rating mikä vaan), pelaan korkeammassa sarjassa, jotta onnistumiset tuntuvat hyvältä sekä oikeutetuilta ja epäonnistuneella pelillä paikka tuloslistassa on sellaiselle soveltuva. Jaanin pelikirjassa puhutaan siitä, että aina pelataan ainoastaan rataa vastaan. Ymmärrän filosofian toki tämän takana ja se onkin varmaan ainoa oikea suunta "Zen-golffiin". Silti itselle kisoissa radalla ja pelaajalistoissa on vastustajia, yleensä itseäni parempia pelaajia, joita vastaan haluan pärjätä tai voittaa heidät. Olemmekin paljon puhuneet tuttujen ja seuralaisten kanssa näistä asenteista. Tuntuu että lähes kaikki naiset (kyllä, yleistys :)) ) ja iso osa miehistä välttelee tälläistä ajattelutapaa (ainakin julkisesti) ja pitää sitä lapsellisena. Olenkin joskus, kun sattuu olemaan sellainen hölmö väittelyyn sopiva mielentila, kysellyt miksi pitää käydä kisoissa? Rataa vastaanhan voi pelata yksinkin, kisojen ulkopuolella? Samoin keskustelu ratingeista on mennyt malliin "en ota niistä paineita, nautitaan muuten lajista ja frisbeehengestä". Sitten hirveä keskustelukuhina ja spekulaatiot alkavat aina kisojen jälkeen ja varsinkin juuri ennen seuraavaa ratingpäivitystä.
Onko se niin noloa myöntää, että haluaa pärjätä ja janoaa voittamista ja saa siitä hävyttömän kovia kiksejä? :) Vastavuoroisesti huonosti pelaaminen sapettaa päiväkausia. Kisoissa pelataan juu rataa vastaan, mutta sitten kisapäivänä katsotaan myös miten onnistuu verrattuna muihin pelaajiin.
Kai sitä frisbeespirittiä voi olla, vaikka haluaa voittaa? Ei se tarkoita että radalla toivoisi muille liukastumista draivissa tai missattua puttia, vaan itseltä niin hyvää peliä, että toinen ei pysty siihen vastaamaan sinä tiettynä päivänä.
-
Sitten tapahtuukin jotain outoa. Ilmeisesti kostea putteri ja kiekko pyörähtää kädessä pystysuunnassa pari kertaa lentäen noin kaksi metriä. Itsellä ja muulla ryhmällä vähän WTF-ilmeet ja varmaan muilla naurun pidättelyä :D.
En oo kyllä koskaan ennen nähnyt vastaavaa, mitä lie tapahtu siinä.
Varsinkin kun kyse oli rating-kisasta, niin alkunaurahduksen jälkeen peitin hymyn. Höntsäkiessillä olisin varmasti nauranut avoimemmin, olihan se nyt huvittavan näköistä.
Kisatilanteessa, missä ittellä on beast mode ja erittäin hyvä fiilis ja toinen epäonnistuu, niin vähän eri meininki ja ihan ymmärrettävää jos toista ei nauratakaan :) Eikä siitä niin kehtaa kyselläkään oikein et mitä siinä oikein tapahtu.
Tästä lähin (oli sitten rating mikä vaan), pelaan korkeammassa sarjassa, jotta onnistumiset tuntuvat hyvältä sekä oikeutetuilta ja epäonnistuneella pelillä paikka tuloslistassa on sellaiselle soveltuva.
Omaa suoritustani ajatellen, niin vaikka ensimmäinen voitto maistuikin todella hyvältä, niin onhan toi aina vähän tökeröä kun MA3-sarjassa joku vetää näitä lähes tonnin rundeja. Toisaalta, kolmatta kisakautta itte kun vetelen, niin ilmeisesti se MA3 on ihan oikeutettu taso ollut. Nyt siitä ehkä päästään jo eroon :)
-
Tapahtumia lajin kanssa ollut taas ja kelitkin niin epäsuomalaiset, ettei kirjoituspöydän ääreen oli tohtinut kumartua. Parit kisat, Ristikivessä ja Mäntsälässä, todella vaihtelevaa peliä.
-------------------------------------
Eli ensin pikaluotaus Ristikiven kinkereihin. Kerran käväisin ennen kisaa siellä tutustumassa. Viidellä pelaajalla ei kuitenkaan oikein useampi avaus per väylä ja järkevien heittojen miettiminen toimi. 2-3 peluria varmaan maksimi tuollaiseen puuhaan, muistetaan jatkossa. Itse kisaa en käy yksityiskohtaisesti väylittäin läpi (tulee jo nyt harmitus mieleen :P), vaan yleisesti ykköskierroksesta voisi sanoa, että muutaman todella paska avaus aiheutti lukemaa korttiin (esim. 18 tupla myyrännussijalla ja parilla puuosumalla, bogi parkkopirkkoväylällä 5 jne jne). Putti alkoi myös hieman kärsiä tästä tiipaikan toilailusta ja onnistuin pelaamaan Ristikiven suureksi pettymykseksi oikein plussalle, selvästi oman ratingin alle...
Tokalle kierrokselle peli parani hieman, mutta ei sille toivotulle tasolle. Laskisin pirkkoväyliä löytyvän kuitenkin melko paljon tuolta, pikaisesti katsottuna 1, 2, 4, 5, 6, 9, 10, 12, 14, 15 ja 18. Peli aaltoili taas liikaa, tulos parani vaan viisi heittoa ekasta rundista ja keskiarvossakin jäätiin oman ratingin alle, puhumattakaan mitä toivoisin sen olevan kauden jälkeen tai talvella.
Eli tämä menee ainakin huonon valmistautumisen ja heikon henkisen pelin piikkiin. Ei selkeää pelisuunnitelmaa, epäonnistumisia varsinkin avauksissa ja niistä syntyvä turhautuminen. Ei hyvä, tämä aihe saa ihan syystäkin pyöriä mielessä pidempään ja olla täällä päivyrissä muistuttamassa, että toivottuja tuloksia metsästettäessä on kaikkien osa-alueiden oltava kunnossa. Ei joka viikonloppu ole pakko tunkea kisaamaan, jos ei ole halua / mahdollisuutta valmistautua kisaan.
-------------------------------------
Sitten Mäntsälästä vähän tarkemmin. Perjantaina avopuolison kanssa kahdestaan harkkakierros, rauhassa sai pelata ja auttoikin paljon kun toinen meni spottaamaan niillä väylillä, joissa kiekon toivottu laskeutumispaikka ei näy heittopaikasta ja ihan täyttä varmuutta reitistä, korkeudesta ja esteiden kierrosta ei ole. Näin pitäisi kisaan valmistautua, tästä jäi "ammattimaisemman" lähestymistavan vuoksi paljon parempi fiilis ja luottamusta mahdolliseen onnistumiseen.
Lauantaina sitten ensin kotiradalla lämmitelyksi kasi rundia parihöntsäilyä, ei mitään loisteliasta peliä. Pitäisi kisaa edeltävänä päivänä ottaa iisimmin, vaikka miten heittohimot painaisivat. Siihen vielä parikisa ymmen kanssa Mäntsälässä. Peli kulki ihan kivasti ja melko hyvin paikkailimmekin toisten hienoisia epäonnistumisia. Fiilis sunnuntain kisaan entistä parempi, vaikka siellä ei olisikaan kukaan pelastamassa.
Sunnutaina aloitus väylältä 13. Lämmittelyheitot olivat vähän minne sattuu, mutta muuten fiilis ihan jees.
13. Tähän oli lähdetty seiftisti vetämään dropparin eteen midaria. Huono heitto, mutta onneks kakkosheitolla päästiin suon yli rinteeseen, siitä iisi nokkapystylähäri putterilla ja parin metrin putti sisään. Tälle väylälle kelpaa par, vaikka ei pirkkoon mitään superheittoja tarvittaisiinkaan. Par -+0
14. Heitetään vähän korkeammalta aukiolle, kori muutaman suojapuun takana noin 115m päässä. Pirkotettavissa hyvällä avauksella ja par pitäisi tulla joka kerta muuten. Paitsi jos foreavaus osuu puskiin 5m päässä tiistä. Nooh, uutta forea matkaan ja nyt sitten ilmeisesti rannetta kääntäen tms kiekko kippaa pahasti ja menee pikkuiseen metsään 50m korista vasemmalla. Sieltä huono lähäri kymppiin, putti ohi ja tupla korttiin, mitäs helvettiä. Double bogey +2
15. Hieman hämillään tiille, perjantaina ja eilenkin fore tikissä ja nyt kaksi aivan luokatonta (tai no kolme jos vika lähäri lasketaan puskasta korille) forea yhteen väylään. Lyhyt suora väylä, avaus hieman korkea ja löysä. Ei kunnon puttipaikkaa, alle ja par. +2
16. Tästä tuli sankaripirkko parikisassa, hyvä fore meni neljään metriin (toki Viikkarina putti ohi, mutta Mika paikkasi ;D). Ei lähde yhtä hyvin, mutta helpohko par kuitenkin, se riittää. Par +2
17. Tästä on mando poistettu (tai siirretty niin ettei enää varsinaisesti pelissä), en niin tykännyt ratkaisusta mutta kaikille se on kai silti sama väylä. :) Heitän foreantsaa vanhan mandon ajalta pakotetulla linjalla, feidaa vähän ajoissa. Parinkympin yritys korin ali ja paluu sisään. Par +2
18. Ehkä etukäteen pahin väylä, tai ainakin tässä voisi tulla isompaakin osumaa, jos ykkös- tai kakkosheitto epäonnistuu. Avaus kohtuullinen, vaikkakin liian oikealla. Kakkosheitossa astun jotenkin hassusti (oliko pieni kuoppa tms) ja kiekko lähtee liian matalana ja oikealle. Putteriantsa mörristä kohti koria ihan siedettävä, mutta 8m putti huono ja bogia korttiin. Bogey +3
1. Tässäkin parikisassa hyvä avaus ja päästiin alle 15m pirkkoputtia kokeilemaan. Nyt kuitenki liian matalana, mutta noin satkuun jää. Putterilla alle ja par, kolmonen kelpaa tähän kunnes oikeasti avauksissa on 20-30m lisää mittaa. Par +3
2. Tähän fore PD2 osuu haluamaani linjaan ja löytyykin parista metristä, hyvä. Birdie +2
3. Tähän menty seiftillä linjalla, eli rauhallisesti midari hyssessä matkaan. Nooh, ei tällä kertaa, vaan vedetään liian sisäkurviin ja tuurilla kiekko jää edes kohtuullisesti pelattavaksi 15m tiistä. Foreantsalla lähdetään hakemaan aukiolle, mutta ei onnistu ja oksista väylän oikealle puolelle. Kuusen oksat estävät kunnon heittoasennon, polvet koukussa lähdetään heittämään isoa antsaa. Varsin yllättäen (tätä siis käy myös esteettömissä paikoissa :D) antsa jää pois ja heitto poraa flättinä OB:lle. Sieltä neppi alle ja tupla korttiin, huhhuh. Double bogey +4
4. Itseluottamus on karissut ja korvattu hämmentymisen ja vitutuksen ihanalla sekoituksella. Ryhmässä muillakin vähän vaikeaa ja onnistumiset niukassa. Tähän kuitenkin hyvä fore PD2 ja kiekko löytyy neljästä metristä, vähän lohtua. Birdie +3
5. Uusittu vitonen, muutosvastaisena jyyränä vanha oli parempi (koska suosi forepelaajaa :D). Mutta joo, avauks forella huono, kääntää yli. Kiekko korin tasalla reilun 15m vasemmalla. Kokeilu ihan ok rinteestä, mutta ei mene. Par +3
6. Sitten se väylä, jolla toivoisi repertuaarista löytyvän hieman enemmän ruutia ja tekniikkaa. Avaus kohtuullinen, kiekko ei tee ihan maksimitan toivomaa pientä ässää mutta reilu 130m silti. Forella kakkosheittokin kun linja tuntuu turvammiselta. Jää noin 15m putti tiputus takana, joten ujo yritys päätyy nostopaariin. Par +3
7. Harkoissa jäi vähän kysymysmerkiksi. Pieni vastatuuli ja päädyn vakaaseen väylädriveriin. Onnistunut heitto ja 3m puttikin menee. Birdie +2
8. Tästä parikisassa Eagle hyvällä avauksella ja 20m putilla. Nytkin lähtee hyvä fore ja melkein samoille paikoille. Rinne takana estää varmaan alitajunnassa kunnon yrityksen putissa ja nostopörö. Birdie +1
9. Ihan hyvä avaus keskelle väylää, ihanteellinen paikka lähteä jatkamaan kapenevaan rööriin. Päätän ottaa hieman hyökkäävämmän heiton ja FD liidätystä luvassa. Taas tuntuu että tukijalka olisi jotenkin osunut kuoppaan. Heitto matala, mutta suunta hyvä ja päätyy noin 20m päähän korista. Metri korin takana alkava rinne latistaa sankarifiilikset, eli neppi alle tähän hyvin kelpaava nostopar. +1
10. Lyhyt väylälle tuplamandolla. Avaus ihan ok, putti kuudesta metristä alarautaan, aijjai. Par +1
11. Lyhin väylä, haiskahtaa pakkopirkolta, vaikka on tähän monesti muutakin otettu. Ylämäkeen Joutsenella viiteen metriin, putti alarautaa, huoh. Muulla ryhmällä yskinyt putti tarttuu sitten minuunkin. :) Par +1
12. Tässä parikisassa forella vasemmalta metsän yli meni kuuteen metriin, joten samaa haetaan. Osuu ainoaan koivunlatvaan ja kiekko alas monttuun 20m tiistä. Nytkö ne vaikudet alkavat... Haetaan normaaliaukosta hysseä, mutta ottaa ulkokurviin ja jääkin sinne. Todella vaikeasta asennosta 40m lähäri pelkällä ranteella onneksi pariin metriin. Bogey +2
Ei mennyt toiveiden ja odotusten mukaisesti, harmittaa. Sinänsä tulos yllätti positiivisesti, nähden millaista perseilyä ja todella huonoja suorituksia rundiin oli mahtunut. Jotenkin tuntuu että kaikkeen ei ihan keskitytty kunnolla ja tuloksena juuri noita väylän ainoaan puuhun osumista, antsa ilman antsaa jne. Pitäisi jaksaa kaikki väylät, koska niitä paria tuplaa on kovemmissa kisoissa sitten jo melkein mahdoton kuolettaa.
-------------------------------------
Kakkoskierroksella jahtikorttiin ja sinänsä ei sijoitustavoitteita ollut. Lähinnä haluaisi tuon edellisen rundin, mokellusväylät korjattuna. Ja toki noi pari n. 5m pirkkoputtia rutiinilla sisään, kun putti nyt yleisesti tuntuu paremmalta kun pari viikkoa sitten. Pieni tekniikkamuutos ja ahaa-elämys Kempaksen vinkkien pohjalta nosti JYLY-tuloksia heti yli 100 pistettä ja tuntui ettei alle seiskasta voi putata enää ohi. Näköjään kisassa voi, oikeen parikin kertaa. :) Aloitus väylältä 17.
17. Kebab ja pieni ruokaolut ramaisevat ja avaus onkin tästä johtuen noin 70% tehoinen haettuun. Kiekkon todella ikävään paikkaan oikealle jyrkkään rinteeseen, ei mitään koloa oikein edes väylään. Valitaan se reikä mistä valo paistii kirkkaimmin ja upsilla sinne jonnekin. Lopputulos onkin ihan tyydyttävä, 13m putti näyttää kuitenkin enemmän lähäriltä. Bogey +1
18. Tähän lähtee sopivan matala avaus ja oikeastaan parhaalle paikalle jää. Kakkosheitto taas vähän huono ja liikaa oikealle, plus jäädään 30m viimeisestä suuaukosta ennen koritunnelia. Sieltä forea Buzzilla ja ihan hyvä onkin, mutta 12m putti pienestä kyyryasennosta heikko. Bogey +2
1. Avaus forella taas turhan matala, mutta keskellä väylää reilussa satkussa. Huolimaton neppi jää kasiin, mutta putti sisään. Par +2
2. Tässä voisi kuolettaa toisen avausväylien bogeista. Mutta päätän ottaa lisää plussaa, avaus sisäkurvasta helvetin syvälle tiheään mörriin, enkä pääse edes ekalla ulos. Toka sentään väylälle, 30m puttiyritys ihan ok mutta ei mene. Tupla tälläiseen forella "helppoon" väylään sylettää aivan hemmetisti. Vaikka väylästä saisikin kohtuuprosentilla pirkkoja, ei avausta tarvi heittää miettimättä, keskittymättä ja sinne päin -mentaliteetilla. Et ole vielä ihan niin hyvä, tuskin ikinä. Vähän itsekunnioitusta ja kunnioitusta peliä kohtaan. Double bogey +4
3. Vähän parempi avaus, kun ykkösrundilla. Silti jää ikävä lie, ja antsa taas liian pienellä kulmalla. Onneks ei jaksa ihan outtiin, joten neppi alle ja pettymyspar. Par +4
4. Vähän lepsu avaus ja jääkin 8m vajaaksi. Putti kumma kyllä ylämäkeen hyvä ja pirkko, JES! Birdie +3
5. Fore lähtee nyt hyvin ja onkin sen verran vihainen että n. 15m pitkäksi, oho. Hyvä haku metalliin, nosto sisään. Par +3
6. Sitten vuorostaan huono avaus kääntää yli. Toisella heitolla puskista 70m pelastusneppi. Kolmas bäkkärillä ihan hyvä 80m heitto, tosin menee 9m pitkäksi. Puttiyritys muistuttaa taas enemmän lähäriä kun puttia. Bogey +4
7. Tähän taas hyvä avaus ja kiekko löytyy kahdesta metristä. Birdie +3
8. Melko identtinen avaus, 25m metriä koriin ja ei kunnon eaglerunia uskalla. Birdie +2
9. Hieman tuulee, otan vakaamman kiekon. Vähän toivotusta linjasta vasuriin, mutta aukiolla kuitenkin. Kakkosheitto turhan ahneesti, kun ei pitäisi yrittää suoraan korille. Tällä kertaa osuu kuitenkin ihan kivasti ja skippikin on jostain syystä eteenpäin, vaikka kiekko osuu maahan hyssenkulmassa. Sitten 35m Zonefore onkin hassu, lähtee 45° liian vasuriin, en tiedä oikeen mitä edes tapahtui. Puoliksi puiden takaa 15m yritys pelottavaan koripaikkaa ujo, nosto. Bogey +3
10. Avaus vitoseen korista alaspäin, putti sisään. Birdie +2
11. Avaus neljään metriin, tällä kertaa saan putin sisään. Birdie +1
12. Haetaan uhmakkaasti taas forelinjaa. Hyvä heitto ja kiekko löytyykin seitsemästä metristä. Hyvä putti ja Birdie. +-0
13. Avaus midarilla oikealle puskaan ja etenen ehkä 25m. Vähän sellainen äkkipikainen "vittu, heitän täysiä forella suon yli" -ratkaisu, onneksi tulee hyvä heitto ja kiekko rinteeseen loistavalle jatkopaikalle. Aviarialle alle ja ongelmilta vältyttiin tällä kertaa. Par -+0
14. Nyt lähtee sitten jo parempi avaus tähän, päätyen kahdeksaan metriin. Hyvä putti ja pörö. -1
15. Hieman jo ihmetyttää, kun tullut pirkkojakin ihan kivasti, että jäisikö tästä vielä hyvä fiilis. Tähän avaus sitten onkin jo heitto, ~15m haetusta linjasta oikealle. Todella paha paikka, korille / koriin ei mitään jakoa, joten heitetään pieni upsi isoimmasta aukosta. Jää koririnteeseen, josta vaikeasta asennosta hyvä 6m par-pelastus. Par -1
16. Forella taas, ei ihan lähde täysillä tehoilla enää. Ehtii feidata ennen koria mörriin, sieltä isoimmasta raosta taas pelastusneppi, hyvä 8m putti ja taas vahinkoja vältelty. Par -1
Fiilis jää, että paremmin olisi voinut pelata, mutta ihan hyvä ryhtiliike tuossa tehtiin, kun oltiin kuitenkin neljän väylän jälkeen neljä päälle. Seitsemän pirkkoa keskivaiheilla kertoo, että huolellisemmalla pelillä ja muutamat törppöilyt välttämällä voisin pelata tuolla ihan hyviäkin kierroksia.
-------------------------------------
Nyt tulee kisataukoa, kun ensi viikonloppu menee seuramatkalla Virossa (to-su) ja sen jälkeen muita kesälomahommia. Näistä sitten seuraavassa postauksessa enemmän, mutta lomasuunnitelmat sisältävät toivottavasti hävyttömän paljon frisbeegolfia (tai kuten kohteessa kutsutaan, disc golfia ;) ) Laters!!
-
Kuten tuli luvattua ja odotettua oli, tulisi päivityksiin pitkä tauko. Seuran Viron invaasio oli huikea, tälläisiä saisi olla pari kolme kertaa vuodessa. :)
Virosta löytyy jo todella hienoja ratoja, joilla kelpaa pohjoisnaapurinkin heitellä. Suosittelen joko pienellä porukalla tai seuramatkana, niin tutuiksi kolutut kotiradan puunrungot saavat hieman levätä ja ratabongauksen muodossa laji-innostus saa uutta nostetta.
Muutama päivä kotitutumisen jälkeen, parin ikuisuudelta tuntuneen työpäivän ja levottomien yöunien jälkeen koittikin puolisen vuotta odoteltu kesän huipennus, eli fribamatka uudelle mantereelle. Hieman vajaa kolme viikkoa aikaa, ainoastaan lähtöpiste (Nashville) ja auton palautuspaikka (Reno) rajoittivat onnekasta nelikkoa. Kaikki tähän väliin sijoittuvat paikat ja reitit olivat periaatteessa mahdollisia. Olimme toki katselleet muutamia pakollisia ratavisiittejä ja kaupunkeja, mutta monesti päivän ajosuunnitelma ja kohde päätettiin vasta aamupalalla.
En taida ihan hirveän tarkkaan jaksaa selostella vaiheita, mutta ajoa kertyi noin 5500km ja uusia ratatuttavuuksia reilu parikymmentä. Youtube-videioista tuttuja paikkoja nähtiin myös muutama, osa todella hienoja ratoja ja osa laimeahkon pettymyksen tuottaneita räpellyksiä. Suurimmat pettymykset tulivat lähinnä siitä, että radoilla oli paria poikkeusta lukuunottamatta täysin luokattomat opasteet, väylät olivat todella vaarallisia (kävely- ja autoteiden vieressä, koulujen pihoissa jne jne) ja osa ilman mitään ylläpitoa luonnonvaraisena (melko lähellä Kivikon nykytilaa, kiitos kaupunki <3 ).
Hienojen ratojen lisäksi tuli törmättyä myös paikallisiin harrastajiin, joista jäikin todella lämpimät muistot. Tässä ehkä jopa niin, että maaseudulla ihmiset olivat vielä ystävällisempiä, kun suuremmissa kaupungeissa.
Ratasuosikeiksi voisin listata muutaman:
-DeLaveaga, joka vastasi videoista muodostunutta kuvaa. Harmi että koko ratakokonaisuuden kruunaava viimeinen väylä kaikessa hienoudessaan oli todella hasardi, parkkipaikat ja muutama tiipaikka olivat jatkuvan vaaran alla. Kyselimmekin paikallisilta, että eikö havereita satu lainkaan. Vastaus oli hieman yllättävä, kuulemma parkkipaikalla napsuu kiekkoja autoihin hyvänä päivänä viiden minuutin välein ja meidänkin parin rundin aikana fore-huudot raikasivat jatkuvasti.
-Beaver Ranch, Denver. Vajaan kolmen kilsan korkeudessa rata, joka rakennettu vielä vuorennyppylän päälle / ympärille. Maisemat henkeäsalpaavat, ei pahemmin muita ulkoilijoita, todella hienoja väyliä ja hyvin ylläpidetty rata. Meni ainkin omissa kirjoissani helposti kaikkien käymieni ratojen top3-sarakkeeseen.
-Nashvillen radat kokonaisuudessaan, löytyy useampi hieno rata.
-South Lake Tahoen radat, vähän samaa maisemaa kun Beaver Ranchilla. Täällä todella monta upeaa rataa, voisi viettää helposti pari viikkoa ulkoillen ja fribaten. Raitisilmamyrkytyksen iskiessä tästä olisi pieni ajo sitten vaikka Renon kasino- ja yöelämään. :)
Kuvia en ala lisäilemään, niitä on laitettu matkaa varten perustettuun faceryhmään.
https://www.facebook.com/ddatusa/
Paluu arkeen on ollut hieman vaikeaa, tuollaisen reissun jälkeen kotiradalle kömpiminen ei tuottanut kovinkaan suuria väristyksiä. Harjoittelua ei ole myöskään ehtinyt tehdä sitten toukokuun lopun ja pelolla odotankin viikonloppuna olevaa Hyvinkään Heinäpaalia. Laitetaan sielä jotain raporttia jossain välissä. :)