Show Posts
This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.
391
Välinekeskustelu / Vs: Bägissä
« on: 28.02.12 - klo:19:09 »
Tuo on sitä todellista psyykkausta, kun pohtii ääneen ekaks, että 'hysseflipin kun heitän, niin tosta pääsee kivasti...' ja kaivaa Xcalin laukustaan...
392
Treenipäiväkirjat / Vs: Treenilogi Tapani A. (Tomoottajat)
« on: 28.02.12 - klo:19:05 »
Täytyy myöntää, että olen tuosta niin kateellinen. Olis niin hienoa puttailla illat pitkät. Kyllä mulla kori on, mutta...
393
Frisbeegolf / Vs: Mitä Hauskaa Sinulle On Tapahtunut FrisbeeGolfia Pelatessa
« on: 27.02.12 - klo:17:19 »
Kerran meinasin saada birdien...
394
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 26.02.12 - klo:10:24 »
En mie uskalla. Olen kuin psyykkauksen teflon; mikään ei tartu aluksi, mutta kun aika kuluu ja pinta nirhautuu, niin siihen tarttuu kaikki. Yritin keksiä vielä ontuvamman vertauksen, mutta en näin nopeasti pystynyt...
Niin ja en pelaa noin pienillä panoksilla. En viitsi vaivautua.
Uskon kyllä, että kaverillinen psyykkaus tuo hauskuutta peliin ja kuuluu siihen. Luulen vaan, että pelkään sitä. Siksi nuiva suhtautuminen siihen.
Niin, henkisen pelin positiivisesta/hyödyllisestä suhtautumisesta sekä ajattelutavasta vielä: esimerkkinä jokaiselle tuttu tilanne; kun peli ei kulje niin tartutaan yhteen tuttuun, luotettavaan kiekkoon ja heitetään sillä se helppo siihen keskelle väylää. Kaikilla on tällainen taikakiekko, joka tottelee kun kyllästyy epäonnistumisiin ja muiden kiekkojen tottelemattomuuteen. Itselläni se on ch teebird, jota tuolla kyseisellä asenteella heitän aivan liian harvoin.
Niin ja en pelaa noin pienillä panoksilla. En viitsi vaivautua.
Uskon kyllä, että kaverillinen psyykkaus tuo hauskuutta peliin ja kuuluu siihen. Luulen vaan, että pelkään sitä. Siksi nuiva suhtautuminen siihen.Niin, henkisen pelin positiivisesta/hyödyllisestä suhtautumisesta sekä ajattelutavasta vielä: esimerkkinä jokaiselle tuttu tilanne; kun peli ei kulje niin tartutaan yhteen tuttuun, luotettavaan kiekkoon ja heitetään sillä se helppo siihen keskelle väylää. Kaikilla on tällainen taikakiekko, joka tottelee kun kyllästyy epäonnistumisiin ja muiden kiekkojen tottelemattomuuteen. Itselläni se on ch teebird, jota tuolla kyseisellä asenteella heitän aivan liian harvoin.
395
Tekniikkakeskustelu / Vs: Ison rollerin heittäminen?
« on: 26.02.12 - klo:10:10 »
Eroaako midarirolleri draiverilla heitetystä, ja miten?
396
Tekniikkakeskustelu / Vs: Ison rollerin heittäminen?
« on: 26.02.12 - klo:09:34 »
Heitättekö rystyrollerit powergripillä ja eroaako se jotenkin normiheitosta?
397
Tekniikkakeskustelu / Vs: Ison rollerin heittäminen?
« on: 26.02.12 - klo:09:06 »
Mites forerolleri?
398
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 26.02.12 - klo:08:41 »
Tää on kiva kuulla. Tuo, että mainitsee siitä ennen heittoa on mun mielestä ihan ok. Tottakai tilanteeseen sidottuna, ettei nyt joka tilanteessa tarvitse huomauttaa tai pikku kisoissa. Oma pelini menee sekaisin kun huomaan, että toinen huijaa tarkoituksella, esim. viikkokisoissa ilmoittaa heittonsa väärin tai huonon lien sattuessa, siirtää miniä. Mun pitäis keskittyä omaan peliini vaan, siinäkin on tarpeeksi tekemistä. Sitten on keskittymisen toinen puoli; Välillä innostun niin paljon toisten onnistumisista, että menen viittä vaille shokkiin, kun oli niin hieno kaari. Hymyilen vielä alkurutiineja tehdessäkin. Siitäkään ei ole hyötyä. Mutta se on ns. positiivinen ongelma. Ainakin on hauskaa.
399
Frisbeegolf / Vs: Mikä olisi tunnusmusiikkisi, Podiumille noustessasi?
« on: 26.02.12 - klo:08:33 »
Tää oli helppo:
400
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 26.02.12 - klo:08:16 »Toisaalta, toisille liian totisesti tai pilkuntarkasti sääntöjen mukaan pelaaminenkin voi olla psyykkausta tai "epäurheilijamaista".
Tähän törmää Jenkkien huipuilla Youtube-videoilla, foot faultin kyttäämiseen (Se on hienoa miten mukamas kirjoittaa asiantuntevasti ja kaikki kuitenkin perustuu Youtube-videoihin. Tämä on foorumin ihanuutta; saa päteä, vaikkei osaa pelata
. Onko se Suomessa yleistä, että vahditaan jalan ylityksiä ja aikarajoja tms? Vois luulla, että oma peli menee vaan sekaisin, kun keskittyy muiden tekemisiin.
401
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 26.02.12 - klo:07:51 »Sitten on niitä päiviä kun mikään vaan ei ota onnistuakseen.
Tämä on hyvä pointti ja henkisen pelin vahvuuden ydin mielestäni. Kun menee hyvin, silloin on helppo olla vahva henkisesti (paitsi mestaruuden puolustaminen, siihen en lähde nyt), mutta kun tulee vastoinkäymisiä, niin miten uskoa taitoihinsa ja ennen kaikkea siihen, että pystyy itse vaikuttamaan jokaisessa tilanteessa tekemisiinsä. Eihän se putti mihinkään ole kadonnut, vaan oma suhtautuminen siihen. Kun sanoo, että 'jaahas, tällainen päivä tänään', niin antaa itselleensä luvan epäonnistua. Tämä opetetaan jo lapsuudesta; 'Onko meidän pikku Petteri noussut väärällä jalalla ylös tänään, kun on niin känkkäränkkä, No huomenan on sitten parempi päivä' tai nappulaliigan valmentajan sanoin´Tuu pois sieltä, sulla on taas niitä päiviä´. Ihan kun sitä ei pystyisi itseään hallitsemaan ja muuttamaan tekemisiään/ajattelemisiaan. Tällöin voisi sanoa, että vastuu tekemisistään annetaan pois. Toisaalta tehokasta itseluottamuksen kannalta, kun syyttää muita ja ei pyri tekemään itse muutosta asialle, mutta pitkällä aikavälillä 'ne huonot' päivät tulevat lisääntymään todennäköisesti. Mitä enemmän ajattelee negatiivisemmin, niin vaikeampaa on. Se ei tarkoita sitä, että jos epäonnistuu puteissa kolmella ensimmäisellä väylällä, niin etteikö sitä voisi putata 15. seuraavalla loistavasti.
Ja kerrottakoon, että itse taistelen sun kanssa näistä samoista asioista. Vaikka näitä kirjoittelen, niin en todellakaan ole omaksunut näitä. Tykkään lukea näistä ja ehkä vielä jonakin päivänä pystyn toimimaankin ns. zen-tyylillä. Niin ja en syyttele yleisesti huonoa päivää, vaan ihan konkreettisesti tiettyä kiekkoa tai tuulta. 'Taas se s@*tanan tuulenpuuska vei sen kiekon ob:lle, ilman sitä olis ollu niin nätisti pelattavissa'. Vielä jonain päivän opin lukemaan tuultakin...
402
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 25.02.12 - klo:22:02 »
Kai se kuuluu asiaan, taidan olla vähän sinisilmäinen. Eli sitäkin pitää sitten treenata. Voiko psyykkausta verrata filmaukseen? Härskiä, ärsyttävää, tehokasta ja kuuluu nykypäivän peliin.
403
Frisbeegolf / Vs: Henkistä peliä
« on: 25.02.12 - klo:21:41 »
Psyykkauksesta; Onko siitä oikeasti vaaraa kisoissa? Kaveriporukassa menee vielä, mutta aika härskiltä kuulostaa psyykata kunnon kisassa.
404
Frisbeegolf / Henkistä peliä
« on: 25.02.12 - klo:13:05 »
Kyseessä pallogolf, mutta pätee frisbeegolfin yhtä lailla.
http://www.padraigharrington.com/bobrotella.php
Kysessä urheilupsykologi, joka valmentaa henkistä peliä. Maailman frisbeegolf- ja Suomen frisbeegolfhuipulla erot taidoissa on vähäisiä, mutta pelaajien henkisessä valmiudessa eroja on enemmän. Amatööreissä ja sunnuntaipelaajissa ero taitaa olla vielä tuntuvampi. Esim. yksi huono draivi helpolla väylällä ja se oli siinä. Tai että ekalla väylällä tulee helppo moka, helpossa putissa. Ja jos kyseessä on vielä viikkokisa, niin sitten menee vielä enemmän sekaisin. Siinä ei nauti itse pelaaja ja poolikaverit vielä vähemmän. Top 3- topicissa pohdittiin Suomen parasta kisapäätä. Olisi kiva kuulla perusteluja, mitä kisapää pitää sisällään. Itse en ole pelannut huippujen kanssa, joten vaikea kommentoida, mutta blogien pohjaltakin saa jo osviittaa. Esimerkkinä Juho Rantalaiho ja kommentit puttauksesta: '... puttaaminen oli tänäänkin naurettavan helppoa.' Siinä hyvä esimerkki henkisestä suhtautumisesta pelaamiseen ja itseensä.
Itse olen kiinnostunut henkisestä pelistä sen takia, koska draivit, lähestymiset sekä puttaamiset vaatii enemmän aikaa, jos haluaa niissä kehittyä. Helpompi on suhtautua omaan peliinsä lempeämmin ja nauttia kivasta ilmasta ja siitä, että ei tarvitse olla kisojen kärjessä nauttiakseen pelaamisesta. Siinä on meinaan hauskuus kaukana kun haukkuu sisäisesti itseään surkeaksi puttaajaksi ja huonoksi draivaajaksi, koska kaverit vierellä loistaa s-kurveillaan ja itse ei onnistu jokaisessa heitossa. Pitäisi muka aina pystyä pysymään poissa ob:lta, vaikka olisi harrastanut lajia vasta 2 vuotta. Laji on juuri niin mukava kuin itse antaa sen olla.
http://www.padraigharrington.com/bobrotella.php
Kysessä urheilupsykologi, joka valmentaa henkistä peliä. Maailman frisbeegolf- ja Suomen frisbeegolfhuipulla erot taidoissa on vähäisiä, mutta pelaajien henkisessä valmiudessa eroja on enemmän. Amatööreissä ja sunnuntaipelaajissa ero taitaa olla vielä tuntuvampi. Esim. yksi huono draivi helpolla väylällä ja se oli siinä. Tai että ekalla väylällä tulee helppo moka, helpossa putissa. Ja jos kyseessä on vielä viikkokisa, niin sitten menee vielä enemmän sekaisin. Siinä ei nauti itse pelaaja ja poolikaverit vielä vähemmän. Top 3- topicissa pohdittiin Suomen parasta kisapäätä. Olisi kiva kuulla perusteluja, mitä kisapää pitää sisällään. Itse en ole pelannut huippujen kanssa, joten vaikea kommentoida, mutta blogien pohjaltakin saa jo osviittaa. Esimerkkinä Juho Rantalaiho ja kommentit puttauksesta: '... puttaaminen oli tänäänkin naurettavan helppoa.' Siinä hyvä esimerkki henkisestä suhtautumisesta pelaamiseen ja itseensä.
Itse olen kiinnostunut henkisestä pelistä sen takia, koska draivit, lähestymiset sekä puttaamiset vaatii enemmän aikaa, jos haluaa niissä kehittyä. Helpompi on suhtautua omaan peliinsä lempeämmin ja nauttia kivasta ilmasta ja siitä, että ei tarvitse olla kisojen kärjessä nauttiakseen pelaamisesta. Siinä on meinaan hauskuus kaukana kun haukkuu sisäisesti itseään surkeaksi puttaajaksi ja huonoksi draivaajaksi, koska kaverit vierellä loistaa s-kurveillaan ja itse ei onnistu jokaisessa heitossa. Pitäisi muka aina pystyä pysymään poissa ob:lta, vaikka olisi harrastanut lajia vasta 2 vuotta. Laji on juuri niin mukava kuin itse antaa sen olla.
405
Frisbeegolf / Vs: Mikä pettää pelissä, jos pettää?
« on: 25.02.12 - klo:12:10 »Vastasin hermot, koska saattaa treenatessa mennä pitkään ihan hyvin draivit, lähärit, putit ja kaikki (omaan kokemukseen ja tasoon suhteuttaen). Yksinäisyydessä on rento fiilis ja syntyy hyvä itseluottamus tekemiseen. Sitten menee radalle kamujen kanssa ja yllättäen ei saa mitään toimimaan. Sitä menee jotenkin solmuun, jähmeytyy ja tekniikka hajoaa käsiin. Kun puoli kierrosta/kierros on menty, rentous alkaa löytyä hiljaksiin. Herkkä laji.
Kun luin otsikon, tuli ensimmäiseksi mieleen sihti. Heittojen suuntaaminen on ollut itselleni aina se vaikein juttu. Olen kyllä saanut kehitettyä rutiinin, jolla saan varman lyhyehkön heiton, joka lähtee suuntaansa. Tämä auttaa n. 40 metrin ränneistä läpi pääsemisessä, mutta pidemmässä rännissä ollaan edelleen pulassa. Esim. Lausteen ysin avauksen jaksan heittää sweetspottiin (n.90m), mutta kun heitän kovaa, kiekko karkaa yleensä puuhun jo alkuvaiheessa. Kahdella varmalla putteriheitolla sen voi sitten hoitaa, mutta...
Useinhan se on ihan päivästä kiinni, mikä osa-alue toimii ja mikä ei. Kun draivi kulkee, niin putti jumittaa. Sitten kun putti kulkee, lähärit jäävät liian kauas jne... Enkat syntyy sitten niinä päivinä, kun kaikki osa-alueet toimivat samaan aikaan.
Googlaa Dr. Joe Parent tai Bob Rotella. Lukemista, josta oikeasti hyötyä.