Frisbeegolf-forum.fi

Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - mnir

Pages: [1] 2 3 ... 7
1
Treenipäiväkirjat / Vs: Treenilogi HAHahahahaa! (7k)
« on: 22.04.14 - klo:14:30 »
Juu anna Salmisen tehdä mitä tykkää. Ilman muuta jatkat heittämistä myös AM-kisoissa. Sieltä sä saat jo tänä kesänä hyviä sijoituksia, jotka on pirun tärkeitä itseluottamukselle. Mähän alottelin niihin aikoihin, kun oli tasan yksi sarja joten pelkkiä sijoituksia tuijottamalla pohjalta on lähdetty tulemaan ja alkutekijöissähän tässä vieläkin ollaan.

Enkä mä siinä draivissakaan lähtisi sun kohdalla muuttamaan hirveästi mitään. Lähtönopeus ei oo ihan kaiken A ja O - mietitään vaikka J. Hirsimäen rystyä. Tai mun - nippanappa 110, mutta kyllä kiekko lentää pitemmälle kuin monella muulla, jotka ehkä tutkaan rykivät kovempaa.

Esimerkiks viimesellä kierroksella kutosellahan sun avauksessa ei ollut mitään ongelmaa. Ne on jotain ihan pieniä rytmitysasioita, millä tulee äkkiä sullekin sen 10-20m lisää. Ja se on semmonen juttu, mikä vähän niinkun loksahtaa kohdalleen jossain vaiheessa. Yleensä tauot tekee hyvää. Taidat olla aika hullu pelaamaan, muista ottaa välillä viikko-pari ihan oikeesti taukoa. Hyvä siitä sitten tulee.

2
Moro

Kävin Turussa Tapanin kans treenaamassa


3
Treenipäiväkirjat / Vs: Treenilogi Tapani A. (Tomoottajat)
« on: 02.10.13 - klo:00:43 »
Saat nyt kuulostamaan tuon siltä, että me oltiin mulkkuja, eikä haluttu sua katsella, kun pelasit huonosti. Eiköhän kyse ollut kuitenkin siitä, että olisi tulevinakin vuosina kiva pelata sun kanssa, mutta se voi olla hankalaa, jos et malta loukkaantumisenkaan takia jättää hommia väliin.

Olisit jäänyt sitten Saakertin caddieksi tai jotakin. No, maaliin pääsit, mutta eiköhän susta taas joku repeämä löydy ja se olis ollut ehkä vähän pienempi, jos olisit malttanut jättää leikin kesken. :D

4
Hommat paketissa.

Päällimmäisenä fiiliksenä ääretön tyytyväisyys siitä, että löysin vielä aikaa, rahaa, motivaatiota ja halua pelata nämä kaksi kisaa menneenä viikonloppuna. European Openin jälkeen ensin vaati lepoa kroppa, sitten mieli ja molemmille sitä annoinkin. Elokuussa heitin äärimmäisen vähän, noin kerran viikossa. Elokuun lopussa kypsyi päätös siitä, että vielä kisataan. Syyskuun loppuun asettuivat peräkkäisille päiville Kankaanpään mestaruuskisat sekä Puolikuu Open Julkujärvellä (käytännössä kotirata).

Syyskuun ajan homma maistui, heittelin rennolla fiiliksellä ja otin muutaman päivänä ihan kunnollisen treenin kannalta. Alkeiskurssien vetäminen ja muutaman muun tyypin opettaminen ihan omalla ajalla saa kummasti ajattelemaan sitä omaakin heittoa. Luulisin, että ainakin putti on mennyt hieman eteenpäin, kun siitä tulee ihan ääneen puhuttua ihmisille, mitä siinä pitäisi tapahtua. Niin tapahtuu sitten useammin itselläkin oikeita juttuja.

No, Kankaanpään uusittua rataa ehdin testata, niinkuin täältäkin on voinut lukea. Tuntui, että ne muutokset oli mulle aika sopivia. Par 3-väylät etenkin olivat vaikeutuneet poistettuihin verrattuna ja nyt niitäkin pystyi avaamaan PD:llä, ei paha! Oli hyvät fiilikset radasta.

No ensimmäisen kierroksen jälkeen sitten lauantain kisassa löysin itseni hieman oudosta paikasta - kärjestä. Eipä ole ennen tullut siellä oltua minkään kierroksen jälkeen PDGA-kisoissa. No ihan vielä ei kantti kestänyt, 7 väylää pysyin mukana pelissä, mutta sitten Anttilan Saku meni ensimmäistä kertaa ohi ja menojaan samantien. Siinä tuli vähän synkempi hetki, en saanut ajatusta kasaan, kun Saku näytti niin pystäyttämättömältä - ja sitä se olikin.

Onneksi mulla oli huippurundi (-5) alla, eikä selvästi heikompi toka (+2) pudottanut mua enempää kuin yhden sijan. Vainio nousi tasoihin, mutta jaettu 2. sija alkoi kotimatkalla maistua pirun hyvältä. Olihan se tähän mennessä paras PDGA-kisasijoitus ja eka rundi on alustavien mukaan rating-ennätys (1013).

Sunnuntaina Julkujärvelle aamulla ja olo oli jo aika tukkoinen kolean Kankaanpään jäljiltä. No, rennolla meiningillä sain kroppaankin rentoutta ja pelasin ihan kelvollisen ensimmäisen kierroksen. Jani Ikosen kanssa pelattiin ekalla kierroksella ihan hyvää peliä, ei kumpikaan mitään ihmeellisyyksiä esitetty. Ikonen (-6) löysi itsensä kuitenkin kärjestä yhdessä Henri Perälän kanssa ja mun -5 riitti sitten jaettuun 3. sijaan, kun Vilppu Tukiainen oli pelannut hyvän ekan kierroksen.

Toisella kierroksella sitten Perälä ja Ikonen alkoivat heti tykittää alussa sellaista settiä, että ei edes mun hyvä peli alussa pitänyt mua pelissä mukana. No eipä paljon haitannut, kun niin monella peli kulki. Pelasin itse etukympin -6, vaikka oli kaksi nelosta kortissa, mikä on Julkun etukympillä aika "mahdotonta". Eli alusta asti oli ote sen verran rentoa, että pirkkuja tuli tasaiseen tahtiin. Takakympillä tuli muutama huono heitto ja kun putitkin jäivät hetkellisesti vasemmalle puolelle ketjuja, vetivät pojat taas etumatkaa.

Lopun pelasin hyvin, upottelin hienoja putteja, pelastin itseni huonoista paikoista hyvillä jatkoheitoilla ja olin ennen viimeistä väylää varmistanut jo kolmossijan, jossei nyt kukaan takana älytöntä tulosta tehnyt. Toinen rundi oli mulla -6, Ikosella -8 ja Perälällä -10. Järjestyskin oli sitten juuri tuo, Perälä-Ikonen-minä.

En ollut pisaraakaan pettynyt, vaikken ihan pelannutkaan sitä, mitä laskin, että tarvitsisi. Ajattelin, että 2x -8 riittäisi, ja juuri -16 oli Henen yhteistulos. Hene ja Jani oli sen verran parempia, ettei epäselvyyksiä ollut ja kun kuitenkin oma pelikin oli hyvää alusta loppuun, ei voi olla kovin tyytymätön.

Viikonlopulta 2. ja 3. sija. Sanoisin, että varsin mallikas lopetus kilpailukaudelle 2013. Sain ihan älyttömästi lisää virtaa talven treeneihin tästä viikonlopusta. Jotain videotakin on saatu kasaan, ja lisää on vielä tulossa!

http://www.youtube.com/watch?v=G7-rE3Hq28Q&feature=youtu.be

5
Kävin uusia muutoksia testaamassa. Voin arvostellakin niitä vaikka muutaman heittokerran jälkeen mieluummin. Esim. viikonlopun kisarypemisen jälkeen :D

Tässä kuitenkin tällainen:


6
No mä kävin uudessa vitosessa.

Viidentienristeystä on siis myllätty oikein kunnolla ja tavoitteena oli ilmeisesti tehdä haastava mutta laadukas kilparata edellisen ihan kelvollisen radan pohjalle. No on siinä ainakin osittain onnistuttu ihan hyvin.

Käydäänpä uusi leiska väylä väylältä läpi vaikka sitten täällä. Lopussa mun väylätulos ensimmäisellä yrittämällä (tulos/par). Yhteensä homma meni yhden alle.

#1, Kakkonen on ykkönen. Eli vanha kakkosväylä sellaisenaan on nyt ykkösväylä. Enää ei kierrosta pirkkuautomaatista aloitetakaan. Parempi ykkösväyläksi ehdottomasti kuin vanha. (3/3)
#2, Kesäkuussa uusittu kolmosväylä on nyt kakkosväylä. Uudistuksen jälkeen itselle haastavampi ja mukavampi. (4/4)
#3, Uusi 112m suorahko rykäisy. Hyvin tilaa, voi tavoitella koria hieman erilaisillakin linjoilla. Hyvä väylä, jos ajatellaan, että tämä korvasi entisen ykkösen etuysillä niin parempihan tämä on. Ei mikään superhelppo pirkku tämäkään. (3/3)
#4, kuutisen metriä pidennetty, edelleen perushysse ja taitaa nyt tällaisenaan olla yksi radan helpoimmista väylistä. (2/3)
#5, Uusi 102-metrinen "hanhenkaula". Birdie vaatii tarkan ja kontrolloidun heiton, sopivan matala oikeassa kulmassa ja sopivan alivakaalla lötällä. Ihan jees. (3/3)
#6, Sama kuin vanha #5. Kartalla helppo par 4, itelle käytännössä mahdoton birdie, kun joku heitoista epäonnistuu aina :) Tämä tavallaan korvaa etuysillä vanhan kasin, joten hyvä uudistus kyllä. (4/4)
#7, Sama kuin vanha #6. Joku saattaa sanoa, että tämä on nyt yksi helpoimmista. Eihän tämä edelleenkään vaadi "muuta kuin 90-metrisen pillin" (2/3)
#8, Huono uudistus 1/2. Entiseltä seiskan tiiltä heitetään entisen 8 koriin. Kuulemma ihan hyvä par 4, koska oliko se nyt Misi vai Tapani, kun puttasi ekalla yrittämällä tässä kolmosta. Ei tainnut ihan nostoputti olla, kun kummallakaan ei sisään mennyt. Eli tässä vaaditaan 2 täydellistä heittoa, joista toinen todella pehmeältä hiekalta, eikä välttämättä siltikään ole hyvällä puttipaikalla. Saatan tietysti olla valittava ronkeli, kun pehmeältä hiekalta on mun mielestä ikävä niin heittää vauhdin kanssa, paikaltaan, kuin putatakin. Tässä ei mun mielestä ole kunnon sweetspotia, koska siitä ns. "sweetspotistakin" vaaditaan pitkä ja tarkka heitto pehmeältä hiekalta. Ja koska tämän edeltäjässä (entinen #7) ei mitään vikaa siinäkään ollut, ei tämä oikein uponnut. Ehkä tästäkin joku sitten tykkää. (5/4)
#9, ei muutoksia edes väylänumerossa. (2/3)

#10, toinen peräkkäinen väylänumeroa myöten ennallaan pysynyt. Tätä väylää ei saa poistaa ikinä. Universumin paras metsäratapar3. (4/3)
#11, Tiipaikka sama, kori vielä noin 80 metriä eteenpäin edellisestä. Nyt väylällä on periaatteessa kolme sweetspottia joihin yrittää avausta, mutta kaikista tarvitaan vielä hyvä heitto, jotta pääisi griinille, joka on muuten tämän radan ylivoimaisesti paras griini. Ei tässä birdieillä juhlita ja väylän hahmottaa kunnolla vasta pelattuaan sen kerran-pari, mutta hyvä kutina tästä jäi. (5/4)
#12, pysyi ennallaan. "Hauskaa" kyllä, nyt tämäkin on yksi siitä helpommasta päästä. (2/3)
#13 olisiko tämä nyt sitten entinen #15. No se takuuvarma par 4 kuitenkin. Edelleen hyvä väylä, periaatteessa avaus voi olla monessakin paikassa ja silti voi yrittää vielä korille onnistuneella jatkolla. (4/4)
#14, entinen #16, joka on kämmenmiehille/antsamiehille nyt yksi harvoista birdieautomaateista. (3/3)
#15, uusi noin 100m(?) pilli. Kori himpun verran vasemmalla, kuitenkin korin näkee aivan suoraan tiiltä. Hyvä lisäys ja korvaa ihan täysin esim. väylän #14, joka poistettiin. (3/3)
#16, uusi, noin 130m lopussa oikealle kaartava väylä. Huono muutos 2/2. Koria ei näe tiiltä - par3:ssa pitäisi nähdä kori tai ainakin lippu käytännössä aina. Paras reitti (oikeakätinen rystyheitto) ja se minkä mukaan tämä ilmeisesti on suunniteltu, menee ensin kapeahkosta välistä, jonka jälkeen pitää saada pannu flippaamaan 5m korkean tiheän pöheikön ylle. En vain oikein ymmärrä väylää, jolla on melkein pakko pelata pelikelvottoman ryteikön päällä, ilman että näkee koria mille on heittämässä. "Väylää", eli metsätietä pitkin tuo on kohtuullisen pitkä ja vaikea heitto saada ihan korille asti. Tietysti, jos se riittää, että pääsee 110+ -metrisellä pillillä koittamaan hyppyputtia, niin sittenhän tämä on tosi hieno väylä. Mutta taaskaan mun jakeluun ei mennyt. Voisin miettiä asiaa uudestaan, jos korin näkisi tiiltä. Tuolloin käytännössä pitäisi olla kunnon linja väylääkin pitkin, tosin kontrolloitu matalahko 130m feidaamaton antsa tai 130m pitkä suora loivasti feidaava fore eivät kuulu semmoiseen perusvalikoimaan mulla. Joten tiukassa tulee birdiet olemaan ainakin itsellä, jos ei koko metsää ajeta alas korille asti. (3/3)
#17, uusi, tekninen par 4, jossa selkeä sweetspot ja jossa voi ottaa pienen riskin ja koittaa driverillä sinne mahdollisimman pitkälle väylää pitkin. Jäi hyvä maku. (4/4)
#18, yhdistetty vanhat 17 ja 18 ja par-lukema viilattu viiteen. Ei mikään mullistava uudistus. Ensivaikutelmana jäi sellainen, että jokseenkin onnistuneella avauksella pirkku on aika selviö, joten olennaista vaikeutusta ainakaan ei verrokkiin eli vanhaan väylään #17 tullut. Mitäänsanomaton uudistus, jos valita pitää, niin olisin pitänyt vanhan 17 ennallaan ja tehnyt siitä päätösväylän. Tämän aika usein voi onnistuneen draivin jälkeen pelata tämmäämällä suurinpiirtein hanat sinne päin kämmentä tai rystyä, jonka jälkeen onkin helppo neppi korille ja birdie taskussa. (4/5)

Kyllä radasta kokonaisuutena varmaan vaikeampi tuli, eihän siinä. Suuri osa on ihan hyvä tai ei ainakaan huonompaan suuntaan menneitä uudistuksia, mutta mun mielestä kaksi selkeästi huonoa uudistusta siellä on.

7
Tää alkaa taas maistua.

Onnistuneen Vampulanreissun jälkeen viikkokisailin tällä viikolla täällä kotinurkilla. Maanantaina Vihnun viikkikset putterilla läpi ja sijoitus T1., mutta Saakertille ryssin sitten voiton 4. sudariväylällä.

Tänään Julkulla T1., yllättäen taas tasoissa Sakun kanssa. Tällä kertaa päädyttiin jakamaan rahat eli paremmuutta ei ratkaistu. Perään parigolfit samalla radalla ja uutena kaverina tällä kertaa Miro Rautio. Otettiin selkeä voitto parigolfista. Bestshotparigolf on vaan mun juttu.

Nää on pieniä kisoja ja muut veteli tänä viikonloppuna isommissa kisoissa ProTourilla kautta pakettiin. Mutta mun suunta on kuitenkin oikea - homma maistuu taas entiseen malliin tai jopa vähän paremminkin ja saan kuin saankin vielä pelattua pari kisaa tällä kaudella!

Syyskuun vikana viikonloppuna tiukka 5tr-Julkujärvi -combo. Siis kaksi erillistä kisaa. 5tr:ssä tulee olemaan paljon muutoksia, joten sieltä nyt en odota muuta kuin hyvää peliä ja sijoitus on sitten mitä on. Mutta Julkujärvellä lähdetään epäsuomalaisittain hakemaan vain yhtä asiaa. Siis sitä, että jaossa olisi muille niitä parigolfeista tutumpia, hienoja sijoituksia.

8
Hiljastonollu..

Mutta nyt meen Kirkkonummelle mökille ottaan lunkisti viikonlopun. Matkan varrella Tampereelta suorimman reitin varrella on Vampula, jossa tänään jaossa onkin hienoja kakkos-, kolmos-, ynnä muita -sijoituksia.

Jarmojamarkku muutaman kuukauden tauon jälkeen taas jiirissä.

9
Viikon Vieras / Vs: Viikon vieras #56 Markku Nirkkonen
« on: 03.08.13 - klo:12:57 »
Kisahermo oli varmaan alusta loppuun samaa luokkaa, kun kolmipolvi-Jamolla kolmannella kierroksella..

10
Viikon Vieras / Vs: Viikon vieras #56 Markku Nirkkonen
« on: 25.07.13 - klo:13:54 »
1. Koska aloitit friban (Voit kertoa myös muuta fribahistoriaasi).
2. Mikä frisbeegolfissa vetoaa, eli miksi pelaat?
3. Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos niin millaisia?
4. Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?
5. Oletko heittänyt holareita? Jos niin missä?
6. Kerro kotiradastasi.
7. Mikä on lempikiekkosi?
8. Entä suosikkiratasi?
9. Tomo vai joku muu heitto?

-
a) Heitätsä peedeel distancee?
b) Miten kisa-Nirkkonen eroaa treeni-Nirkkosesta?

1. Aloitin 2012-2013, enkä nyt edes tarkkaan muista koska. Muut saman ikäiset Koikkarin hurjat oli heitelly jo 90-luvulta alkaen yhdellä legendaarisella radalla, josta kerron kohta lisää. Ekasta kerrasta menikin yli 10 vuotta, ennen kuin tuli sellainen olo ensimmäistä kertaa, että eipä huvita mennä heittämään juuri nyt. Eka oma kiekko oli kaverilta saatu Discraft Cyclone ja ensimmäinen jonka ostin, tais olla Dyed Champion Teebird. 2008 ja 2009 heitin yhdet PDGA-kisat, mutta laskisin kuitenkin, että kisailu on alkanut vasta 2010, koska sitä ennen en tiennyt edes mikä on rating.

2. Pelaan sen takia, että nuorempana ei riittänyt kiinnostus harjoitella, vaikka urheilu ja kilpaileminen on aina kiehtonut. Kilpailen ja pelaan päästäkseni koko ajan lähemmäs sitä, että jokainen heitto päätyy sinne minne haluan. Se on niin ikuinen ja mahdoton tavoite, että taidan pelata fribaa koko loppuikäni. Edelleen yksikin täydellisesti onnistunut heitto tuo järjettömän boostin heittää ja treenata lisää. Nykyään myös se kiehtoo, kun voi lajia tuntemattomalle täydelle uuvatille näyttää, kuinka heitetään peedeellä distansee.

3. Mulla on tavoitteena tulla nyt aluksi Suomen tasolla sellaiseksi kilpailijaksi, jonka muut laskevat joka kisassa uhaksi. Viime aikoina se tavoite on ottanut jopa takapakkia, mutta täältä tullaan vielä. Peksi jo melkein alkoi Ylivieskassa pelätä mua, mutta sen verran tasaisesti soittelin alarautaa, että vielä sekään ei pelkäämään ryhtynyt.

4. SM-14. Nokialla 2012. Beastilla kaikki kierrokset +1 ja -2 väliin samassa kisassa. Olisin kovasti halunnut tällä kaudella pistää tämän uusiksi, vielä ei ole onnistunut. Toki yksittäiset hyvät kärkipooliin riittäneet kierrokset on kivoja, mutta en laske niitä saavutuksiksi.

Kisamenestyksen rinnalla Powergripiin pääsy tietysti on kovin saavutus.

5. Joo. Vihiojalla, Epilässä, Talissa, Ylivieskassa, Järvassa. Viikkokisoja isommissa ei ole kuitenkaan osunut, muuten treeniholareita. Hienoin taitaa olla kuitenkin Vihiojan pitkä #1. Peruutin isän auton betoniporsaaseen ja kirosin kavereille, että "nyt mennään kyllä heittämään, sen verran v*******". Eka avaus Vihiojalla Eaglella kuppiin. Harmitti vähemmän. (Isäukon oloa se ei kyllä parantanut)

6. Se on se Legendaarinen Vihioja. Maailman paras 9-väyläinen puistorata, ei siitä mihinkään pääse. Ikuisia legendoja on täällä saanu oppinsa. Etunenässä Antti Heikkilä ja edesmennyt Tuomas "Jäppäri" Heinonen.

7. Onkohan jossain joku, joka ei tähän vastausta tiedä. 12x Ch Firebird (2012 run) pääsee lähelle, muttei sekään mikään first run s-line pd sentään oo!

8. Kaikesta huolimatta oon edelleen sitä mieltä, että Nokian The Beast on kuin minulle valettu. Tai siis sille minulle, jolla on heitto jiirissä. Ainahan mulla ei ole. Siellä saa heittää paljon PD:tä ja Firebirdiä. Kiinteistä radoista 5tr, koska esim. kaikki sen par 4 -väylät voi avata PD:llä.

9. Pommihysse Firebirdillä n. 50-60metriin tai sitten 130m kontrollidraivi PD:llä rystyllä.

Tapanote:

a) Jep, täyspainoisella.
b) Treeni-Nirkkonen ei osaa keskittyä, eikä jännittää. Kisa-Nirkkonen keskittyy ja jännittää. Arvata saattaa, että työn alla on keskittymisen lisääminen treeniin ja jännittämisen vähentäminen kisassa. Sitten on olemassa vielä kisatreeni-Nirkkonen, ja se heittää ihan mihin sattuu. Tämä Nirkkonen esiintyy siis kisaa edeltävistä treeneistä kisaradalla. Silloin jo tuleva kisa jännittää, mutta keskityn nolla mitään. Tästä juontaa juurensa se, että rataantutustumistreenit menee aina täysin vihkoon ja kisassa menee treenejä paremmin. Poikkeuksia kuitenkin on, kuten viime viikonlopun pilipalikisat Nokialla. Siellä olin kisassa vielä surkeampi.

napati:

Toivoisin, että se juontaa juurensa mun lahjakkuudesta ralliautoiluun, mikä näkyy aggressiivisena, mutta taitavana ajoneuvonkäsittelynä. En tosin voi tietää, että johtuuko se tyypillisistä puttiralleista (nykyisin tunnetaan myös tivolina) maalikorien ympäristössä frisbeegolfradalla. En muista, kuka sen nimen mulle antoi.

Jatama:

Kärkkäinen Open on sementoitu kalenteriin niin kauan kuin pelaan ja ko. kisa järjestetään.

11
Pelasin tossa kolme kierrosta frisbeegolfia tulokseen +25, radalla jolla oon pelannut neljä kierrosta joskus par-tulokseen. Mutta ei se sillä tavalla harmita, kun oli kuitenkin aika pienistä kisoista kyse.

Varmaan kuuluis jossitella jollain 5cm outin puolelle menneillä heitoilla, mutta kun en kuollaksenikaan muista, että tuolla radalla olisi yhtään väylää, missä kannattaisi pyrkiä parkkeeraamaan kiekko viittä metriä lähemmäs outin rajasta.

Jotain fyysisiä vaivojakin vois yrittää luetella, mutta kun niitäkään ei oikein ole.
Havaitsen pientä kuittia ilmassa :)

Ihan oikeassa olet kyllä, ei outin kanssa ole tarvetta juuri tarkoituksella flirttailla. Huonoja heittojahan ne on jos rankkuja kerää. Eihän koko radassa ole mitään miksi sitä ei pelaisi vaikka joka kerta paariin. Sipulistahan se kaikki on kiinni. Myös se miten antaa niiden viiden sentin virheiden vaikuttaa peliinsä.

Noh, uutta matoa vaan koukkuun, kyllä kisoja tässä maassa piisaa.

Yhtä lailla se oli kuitti itselle ja monelle muulle, jonka tietää surkutelleen millin outin puolella olleita heittoja. Syyllistyin itsekin kiessillä hetkellisesti sitä huonoa tuuria manaamaan, mutta kyllä heti perään koitin muistuttaa itseäni, että paska heittohan se oli, kun ylipäänsä viivan lähistölle päätyi. Vaivoista ei ollut ainakaan sulle tarkoitus kuittailla, koska sä oot oikeasti jo niin vanha, että sulla on ihan varmasti kaikki paikat enemmän tai vähemmän muusina ;)

Tonnin ilmastointiremontin jälkeen ei oo varaa edes talikkoon, jolla kaivaa niitä matoja siihen koukkuun.. Jos jollain pummibudjetilla joku kisareissu vielä tänä kesänä onnistuis, olis hienoa. Nyt otan ihan suosiolla pari viikkoa vapaata fribasta.

12
Pelasin tossa kolme kierrosta frisbeegolfia tulokseen +25, radalla jolla oon pelannut neljä kierrosta joskus par-tulokseen. Mutta ei se sillä tavalla harmita, kun oli kuitenkin aika pienistä kisoista kyse.

Varmaan kuuluis jossitella jollain 5cm outin puolelle menneillä heitoilla, mutta kun en kuollaksenikaan muista, että tuolla radalla olisi yhtään väylää, missä kannattaisi pyrkiä parkkeeraamaan kiekko viittä metriä lähemmäs outin rajasta.

Jotain fyysisiä vaivojakin vois yrittää luetella, mutta kun niitäkään ei oikein ole.

13
Paljoa heititte parigolfit?

Leevi ja Jyri: -12
Jeremy ja Simon: -12
Minä ja Kalle: -10
Teemu ja Nils: -9

Siinä pitäis olla neljän kärki
Ei paskasti, vaikee rata kuitenkin. Oliko ns helppo -10 vai pitkillä puteilla ja pikkuriskillä (toinen pyltsissä/outissa ja silti täysiä) -10?

Miltä muuten otitte paria/bogeyta?

Parit väyliltä 1, 4, 9, 10, 12, 15, 17, 18.

Joo ja tosiaan, SM-ratakin oli mun mielestä vaikea. Tuuli, korkeuserot, puskat, puut, outit, doglegit jne.. ne on kaikki vaan sen tyyppisiä väyliä, ettei oikein sovi mulle. Ja 15 nyt pidennettynä on ehkä just Jaanin hanskalle helppo, mulle ei. Ei edes PD:llä. Ja vitonen oli ennen mukava väylä. Siinä tuli heiteltyä kymppirinkiin joka puolelle koria. Nyt silläkin on aika paljon jatkoheiton kannalta väliä, kummalla puolella vanhaa korinpaikkaa on.

Yksin kun heittää, niin tulen ottamaan joiltain väyliltä lukua, koska jokainen huono heitto rankaisee. Hyviä heittoja tulee sekaan kyllä, mutta ei välttämättä tarpeeksi. Jos muualla bogeyfree on huippuhieno juttu, täällä doublebogeyfreekin on jo aika helmi.

Ei asia kaikille varmaan ihan sama ole, mutta mä odotan ratana ens viikon rataa paljon enemmän, koska se on mulle valettu.

14
Ihan erillisen viestinsä ansaitsee muuten YFK. Paikallinen seura oli nähnyt vaivaa ja laittoi kyllä hienot kisat pystyyn. Erilliskisoista ylivoimaisesti parhaiten järjestetyt kisat, mihin olen osaa ottanut.
Hehkutas tätä puolta vähän, jos vaikka innostaisi muitakin perässä. Rata, teltat, aikataulut, wut?

Kaikkihan lähti jo siitä tietysti, että kisalla oli selkeä ja Suomen mittapuulla ainakin palkintojen osalta iso yhteistyökumppani. Lienee siinäkin seuran kontakteilla ollut merkitystä, että ko. yhteistyökumppani on mukana ollut jo aiemminkin. Itse lähdin pelkästään noiden palkintojen takia kokeilemaan.

Kun pääsi paikalle, oltiin ensimmäisen näkemäni korin griiniä ajamassa lyhyeksi ruohonleikkurilla. Ja sehän olikin niin, että jokaisella väylällä oli 10-rinki merkattu ja ajettu ruohosta lyhyeksi. OB:t oli merkitty useimmilla väylillä tikuin+naruin. Tiit olivat viimeisen päälle. Rata oli täydellisessä pelikunnossa.

Tiedotus oli toimivaa ja nopeaa, aikataulut pitivät kutinsa sataprosenttisesti ja paikallinen väki oli mukavaa ja kiinnostunut kauempaa tulleiden mielipiteistä. Pelaajapakettikin yllätti positiivisesti.

Sitten oli paljon pieniä yksityiskohtia, jotka toki osa olivat sellaisia, joissa on käynyt vaan "hyvä säkä". Kisahotellihan oli 5 metrin päässä kolmosen tiistä ja muutoinkin rata sijaitsi käytännössä Ylivieskan keskustassa. Onhan tuokin jo aivan eri asia, kuin vaikka Kankaanpää. Sehän on hieno rata, muttei se sijainnilleen mitään voi ja se tuo aina haasteensa kisajärjestelyihin. Toinen esimerkki oli tällainen pieni järkeily, että kärkipooli lähtikin väylältä 2 finaaliin, jotta viimeinen väylä (1.) olisi kisakeskuksen välittömässä läheisyydessä.

Myöskin sellaiset järjestelyt, jotka onnistuvat tasan missä tahansa kisassa, olivat kaikki viimeisen päälle kohdallaan - oheiskisat, café, kiekkomyymälä, ruokatarjoukset lähiravintoloista jne..

Ainoa miinus oli, ettei ollut edes kyrsämyyntiä.

15
Paljoa heititte parigolfit?

Leevi ja Jyri: -12
Jeremy ja Simon: -12
Minä ja Kalle: -10
Teemu ja Nils: -9

Siinä pitäis olla neljän kärki

Pages: [1] 2 3 ... 7